Miten paristot ja akut kierrätetään?


Paristojen ja akkujen lajittelua linjastolla. Kuva: Recser Oy.

• Kauppoihin ja muihin keräyspisteisiin palautetut paristot ja akut lähetetään paristojen ja akkujen käsittelyyn erikoistuneelle laitokselle Akkuser Oy:lle, jossa erilaiset paristot ja akut ensin lajitellaan. Se on tärkeää, sillä jokainen paristo- ja akkulaji vaatii omanlaisensa käsittelyn, jotta niiden sisältämät materiaalit saadaan mahdollisimman hyvin kierrätettyä uusiksi raaka-aineiksi.

• Nappiparistot eritellään mekaanisesti muiden seasta ja jaetaan isoihin ja pieniin. Pienet ovat usein niin kutsuttuja hopeaoksidiparistoja, jotka sisältävät 2–4 % hopeaa. Ne toimitetaan käsittelylaitokselta jalometallijalostajalle hopean talteenottoa varten. Isommat litiumnappiparistot kuljetetaan muiden litiumparistojen kanssa vaarallisten jätteiden korkealämpökäsittelyyn, sillä niistä ei muilla menetelmillä saada turvallisesti otettuja materiaaleja talteen.

• Litiumakut, joita käytetään esimerkiksi kännyköissä, kannettavissa tietokoneissa ja sähkökäsityökaluissa, käsitellään Suomessa Akkuser Oy:n kierrätyslaitoksella kaksivaiheisessa murskausprosessissa. Pienemmät litiumakut sisältävät merkittäviä määriä kobolttia, joka toimitetaan Kokkolaan maailman suurimmalle koboltin jalostamolle. Siellä kierrätyskoboltti jalostetaan käytettäväksi kierrätysraaka-aineena teollisuudessa. Vähän kobolttia sisältäville tai kobolttivapaille, esimerkiksi työkaluissa ja sähköisissä liikkumisvälineissä käytetyille litiumakuille, kehitetään parhaillaan omaa prosessia Suomessa. Ne sisältävät akkutyypistä riippuen muun muassa kuparia, nikkeliä, mangaania, alumiinia ja rautaa.

• Nikkelimetallihydridiakut, joita ovat esimerkiksi alkaliparistoa muistuttavat ladattavat pikkuakut ja monet sähkökäsityökalujen akut, murskataan lajittelun jälkeen käsittelylaitoksella. Murskeesta voidaan erottaa eri aineita magneettisesti sekä muilla mekaanisilla menetelmillä.

• Lyijyakut toimitetaan kotimaisten keräilijöiden, esimerkiksi Akkukierrätys Pb Oy:n kautta käsiteltäväksi lyijyakkujen kierrätyslaitoksiin, joissa lyijy otetaan talteen ja käytetään pääasiassa uusien lyijyakkujen valmistuksessa. Prosessiin kuuluu myös akkujen sisältämien happojen neutralointi. Lue lisää Lyijyakut-osiosta.

• Alkaliparistot murskataan, ja murskasta erotetaan ensin magneettinen rauta. Jäljelle jäävä niin kutsuttu musta massa toimitetaan sinkkisulatolle tai kemialliseen käsittelyprosessiin.

Katso videolta miten akut ja paristot muokkautuvat uusiomateriaaliksi:


Mitä konkreettisia tuotteita
uusioraaka-aineesta valmistetaan?


Akkutyökaluissa käytetyistä akuista saadaan talteen mm. kuparia, nikkeliä, mangaania,
alumiinia ja rautaa. Kuva: Recser Oy.

Alkaliparistoista kierrätysprosessissa talteen saatu magneettinen rauta jalostetaan Suomessa muun muassa rakennustarvikkeiden, autojen ja työkalujen uusioraaka-aineeksi ja sinkki voidaan kierrättää muun muassa rakennus-, auto- ja lääketeollisuuden käyttöön.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että Suomessa kerätyistä alkaliparistoista voidaan valmistaa lannoitetta suomalaisen yrityksen Tracegrow Oy:n kehittämällä teknologialla. Tracegrow Oy:n luomuviljelyyn sopivissa lannoitetuotteissa mustasta massasta pystytään hyödyntämään sinkin lisäksi mangaani.

Nikkeliä käytetään esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistuksessa ja harvinaista kobolttia etenkin älypuhelinten ja sähköautojen akuissa. Hopeaa ja kuparia voidaan käyttää uudelleen muun muassa elektroniikkateollisuudessa.


Mitä positiivisia ympäristövaikutuksia uusiomateriaalin käytöllä on?

Metallien kierrätys säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten nikkeliä, rautaa, sinkkiä, hopeaa ja kobolttia. Myös energiaa säästyy: Esimerkiksi kierrätetyn nikkelin käyttäminen säästää jopa 75 % energiaa verrattuna neitseellisen materiaalin käyttöön.

Metallien louhinnalla on paljon haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaivoksista aiheutuu suuret haitallisten aineiden päästöt sekä maaperään, lähivesistöihin että ilmaan. Lisäksi kaivostoiminta aiheuttaa usein melua, pölyä ja tärinää ympäristöön.

Kaivoksesta yli jäävä sivukivi on usein ympäristöongelma, koska jätekasat voivat olla valtavia, ja niistä voi huuhtoutua ympäristöön haitallisia aineita esimerkiksi sadeveden mukana. Luonnon ekosysteemi, joka kaivoksen paikalla oli ennen sen perustamista, ei välttämättä palaudu entiselleen koskaan. Kehitysmaissa myös kaivosten työolot voivat olla kurjat, esimerkiksi kobolttia louhitaan pääasiassa Kongon alueella usein alkeellisissa oloissa. Kun neitseellisiä metalleja voidaan korvata kierrätysmateriaalilla, ei metalleja tarvitse louhia niin paljon.


Tunnistatko kumpi on litium- ja kumpi alkaliparisto? Paristojen ja akkujen lajittelu
vaatii harjaantunutta silmää.
Kuva: Recser Oy.

Lisätietoa: Recser Oy