Aapisen tarina

Uusi perheenjäsen

Vaa-ral-li-nen tulva oli ohi.
Majava Jokinen oli loukannut kätensä.
Papu katsoi lää-kä-ri-kir-jas-ta,
miten kättä piti hoitaa.

Jokinen ei voinut käyttää kättään,
joten hän asui Aamoksen, Ullan ja Papun luona.

Aamos oli pe-las-ta-nut ke-tun-poi-ka-sen.
Poikanen itki sur-ke-as-ti.
Poi-ka-sel-la oli ikävä äitiä,
sillä tulva oli vienyt äidin.
Poikanen rau-hoit-tui, kun Ulla otti sen syliin.
– Sille pitää antaa ruokaa, Papu ymmärsi.

He läm-mit-ti-vät poi-ka-sel-le maitoa.
Tut-ti-pul-lo-a heillä ei ollut,
joten he antoivat maitoa ret-ki-pul-los-ta.
– Annetaan sille nimi, Papu ehdotti.
Poikanen oli niin soma ja söpö,
että se sai nimen Nöpö.

Illalla Aamos nosti Nöpön Ullan sänkyyn,
vaikka Ulla ei halunnut.
Aamos antoi sille Ka-ni-mii-nin u-ni-le-luk-si.
Poikanen hiljeni ja nukahti melkein heti.
Ulla silitti Nöpöä salaa ja sanoi hiljaa:
– Voit nukkua siinä. Mutta vain yhden yön.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä