Taidemusiikin kuuntelunäytteet 1
Tempus adest floridum
Tämä kappale on ilmestynyt vuonna 1582 julkaistussa Piae Cantiones -laulukirjassa. Vaikka useat kirjan kappaleista ovat uskonnollisia, tämä kappale on kevätlaulu, jota Turun katedraalikoulussa on laulettu. Kappale ja kirja ovat latinaksi, joka oli tuolloin koulukieli. Vaikka kappale on julkaistu renessanssin aikaan, se voi olla peräisin jopa keskiajalta. Piae Cantiones, ja siksi myös tämäkin laulu, on vanhin suomalaisen taidemusiikin säilynyt dokumentti.
This song is published in a music book called Piae Cantiones in 1582. The book is the oldest known document of Finnish music. Although most of the songs in the book are religious, this song is a spring song that was sung in the first school in Finland, the cathedral school in Turku. The song might be from the Middle Ages even though the book is published during the Renaissance.
Crusell: Klarinettikonsertto nro 2, f-molli, 2. osa
Bernhard Henrik Crusellia pidetään yhtenä ensimmäisistä merkittävistä klassisen musiikin säveltäjistä Suomessa. Hän eli 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa ja oli klassismin edustaja. Crusell itse oli klarinetisti ja erityisesti hänen klarinettikonserttojaan arvostetaan. Crusell syntyi Uudessakaupungissa, jossa nykyään järjestetään musiikkitapahtuma Crusell-viikot.
Bernhard Henrik Crusell is considered one of the first remarkable classical music composers in Finland. His style is of the classical period in the late 1700 and early 1800s. Crusell played the clarinet himself and the clarinet concertos he wrote are stilla appeciated.
Melartin: Prinsessa Ruususen juhlamarssi
Erkki Melartin on yksi suomalaisen taidemusiikin merkittävimpiä säveltäjiä. Hänen tyylinsä oli myöhäisromantiikka kansanmusiikkimaisin vaikuttein. Hän sävelsi musiikin näytelmään Prinsessa Ruusunen, josta tunnetuimmaksi nousi tämä juhlamarssi, joka saattaa olla Suomen käytetyin häämarssi.
Erkki Melartin is one of the most beloved composers in Finland. His style is the Late Romantic period with traditional influences. That's why his music is quite easy to listen. He composed music to the play Sleeping Beauty and this Festive March has become probably the most popular wedding march in Finland.
Merikanto: Valse lente
Oskar Merikanto oli elinaikanaan ehkäpä Suomen suosituin säveltäjä (suositumpi kuin Sibelius). Hän kiersi ympäri Suomea pitäen piano- ja urkukonsertteja. Hänen teoksensa olivat kansanlaulumaisia, mutta lähestyivät italialaisen oopperan perinnettä. 1800- ja 1900-lukujen taite oli myöhäisromantiikan aikaa, joten runsas sointi ja äärimmäinen tonaalisuus kuuluvat myös Oskar Merikannon musiikissa. Tämä Valse lente eli hidas valssi on yksi hyvä esimerkki Merikannon kyvystä luoda tunnelmia. Se on julkaistu pianolle vuonna 1898.
Oskar Merikanto was the most popular composer and musician in Finland in his time, more popular than Sibelius. He was almost like a rock star touring in Finland. He is still very popular today because his pieces are very romantic and the melodies are influenced by traditional folk songs. Some critics say that his music is too easy compared to Sibelius. This Slow Waltz is a very good example of Merikanto's work.
Kokkonen: Hääsoitto
Joonas Kokkonen on yksi arvostetuimpia 1900-luvun jälkipuoliskon suomalaissäveltäjiä. Hänellä on ollut kolme selkeää tyylikautta, uusklassinen, dodekafoninen (12-säveljärjestelmä) ja myöhempi uusromanttinen. Kokkonen oli pianisti ja merkittävä opettaja. Hän halusi, että modernin taidemusiikin kaikesta tieteellisyydestä ja teknisyydestä huolimatta hänen musiikissaan olisi myös sydäntä. Siksi hän ei hylännyt melodisuutta kokonaan, vaikka soinnutukseltaan tämäkin vuoden 1968 urkuteos on varsin moderni.
Joonas Kokkonen is a well-known music professor and a composer of the latter half of the 20th century. He has tried the mathematical composing styles that were popular in the world of classical music. He still wanted his music to have some soul in it and he did save some of the melodies in his music. This Wedding song has very modern harmonies.
Rautavaara: Cantus arcticus, 3. osa "Joutsenet muuttavat"
Cantus Arcticus on konsertto linnuille ja orkesterille. Einojuhani Rautavaaran sävellystekniikassa on ollut sarjallisuutta (tietyt matemaattiset kaavat ohjaavat sävellystä), mutta myöhemmin hän palasi lähemmäs romanttisia sävyjä soitinnuksessaan, vaikka modernismi kuuluu hänen työssään myös. Hän ikään kuin yhdisti uutta ja vanhaa. Vuonna 1977 ääninauhan ja orkesterin yhdistäminen oli vielä suhteellisen uutta ja Cantus Arcticuksen vuoropuhelu lintujen ja orkesterin välillä luo mystistä tunnelmaa, jolla teos takasi suosionsa ulkomaisten orkesterien soitossa.
Einojuhani Rautavaara has been quite popular with his Scancinavian sound around the world. He has explored the modern technical approaches in music but also embraced the Finnish traditional music. This concerto is for the birds and orchestra. In 1977 it was quite new to put together a tape and live music.
Aho: Sieidi (konsertto lyömäsoittimille ja orkesterille)
Kalevi Ahon sävellystyyli on nykyisin postmodernia ja hän käyttää paljon tyyliviittauksia muihin musiikin lajeihin, kuten jazziin, eri maiden kansanmusiikkeihin sekä toisten musiikkikulttuurien taidemusiikkiin. Mystiikka ja pakanalliset uskomukset toimivat Ahon inspiraationa.
Nowadays Kalevi Aho composes in a post-medrn style. His music has lots of references to other music genres like jazz, world music and the classical music of other cultures. Mystics and paganism are also inspirational to Aho. This piece is a concerto for percussion and orchestra, where the soloists are drums and percussion form different cultures.
Tämä kappale on ilmestynyt vuonna 1582 julkaistussa Piae Cantiones -laulukirjassa. Vaikka useat kirjan kappaleista ovat uskonnollisia, tämä kappale on kevätlaulu, jota Turun katedraalikoulussa on laulettu. Kappale ja kirja ovat latinaksi, joka oli tuolloin koulukieli. Vaikka kappale on julkaistu renessanssin aikaan, se voi olla peräisin jopa keskiajalta. Piae Cantiones, ja siksi myös tämäkin laulu, on vanhin suomalaisen taidemusiikin säilynyt dokumentti.
This song is published in a music book called Piae Cantiones in 1582. The book is the oldest known document of Finnish music. Although most of the songs in the book are religious, this song is a spring song that was sung in the first school in Finland, the cathedral school in Turku. The song might be from the Middle Ages even though the book is published during the Renaissance.
Crusell: Klarinettikonsertto nro 2, f-molli, 2. osa
Bernhard Henrik Crusellia pidetään yhtenä ensimmäisistä merkittävistä klassisen musiikin säveltäjistä Suomessa. Hän eli 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa ja oli klassismin edustaja. Crusell itse oli klarinetisti ja erityisesti hänen klarinettikonserttojaan arvostetaan. Crusell syntyi Uudessakaupungissa, jossa nykyään järjestetään musiikkitapahtuma Crusell-viikot.
Bernhard Henrik Crusell is considered one of the first remarkable classical music composers in Finland. His style is of the classical period in the late 1700 and early 1800s. Crusell played the clarinet himself and the clarinet concertos he wrote are stilla appeciated.
Melartin: Prinsessa Ruususen juhlamarssi
Erkki Melartin on yksi suomalaisen taidemusiikin merkittävimpiä säveltäjiä. Hänen tyylinsä oli myöhäisromantiikka kansanmusiikkimaisin vaikuttein. Hän sävelsi musiikin näytelmään Prinsessa Ruusunen, josta tunnetuimmaksi nousi tämä juhlamarssi, joka saattaa olla Suomen käytetyin häämarssi.
Erkki Melartin is one of the most beloved composers in Finland. His style is the Late Romantic period with traditional influences. That's why his music is quite easy to listen. He composed music to the play Sleeping Beauty and this Festive March has become probably the most popular wedding march in Finland.
Merikanto: Valse lente
Oskar Merikanto oli elinaikanaan ehkäpä Suomen suosituin säveltäjä (suositumpi kuin Sibelius). Hän kiersi ympäri Suomea pitäen piano- ja urkukonsertteja. Hänen teoksensa olivat kansanlaulumaisia, mutta lähestyivät italialaisen oopperan perinnettä. 1800- ja 1900-lukujen taite oli myöhäisromantiikan aikaa, joten runsas sointi ja äärimmäinen tonaalisuus kuuluvat myös Oskar Merikannon musiikissa. Tämä Valse lente eli hidas valssi on yksi hyvä esimerkki Merikannon kyvystä luoda tunnelmia. Se on julkaistu pianolle vuonna 1898.
Oskar Merikanto was the most popular composer and musician in Finland in his time, more popular than Sibelius. He was almost like a rock star touring in Finland. He is still very popular today because his pieces are very romantic and the melodies are influenced by traditional folk songs. Some critics say that his music is too easy compared to Sibelius. This Slow Waltz is a very good example of Merikanto's work.
Kokkonen: Hääsoitto
Joonas Kokkonen on yksi arvostetuimpia 1900-luvun jälkipuoliskon suomalaissäveltäjiä. Hänellä on ollut kolme selkeää tyylikautta, uusklassinen, dodekafoninen (12-säveljärjestelmä) ja myöhempi uusromanttinen. Kokkonen oli pianisti ja merkittävä opettaja. Hän halusi, että modernin taidemusiikin kaikesta tieteellisyydestä ja teknisyydestä huolimatta hänen musiikissaan olisi myös sydäntä. Siksi hän ei hylännyt melodisuutta kokonaan, vaikka soinnutukseltaan tämäkin vuoden 1968 urkuteos on varsin moderni.
Joonas Kokkonen is a well-known music professor and a composer of the latter half of the 20th century. He has tried the mathematical composing styles that were popular in the world of classical music. He still wanted his music to have some soul in it and he did save some of the melodies in his music. This Wedding song has very modern harmonies.
Rautavaara: Cantus arcticus, 3. osa "Joutsenet muuttavat"
Cantus Arcticus on konsertto linnuille ja orkesterille. Einojuhani Rautavaaran sävellystekniikassa on ollut sarjallisuutta (tietyt matemaattiset kaavat ohjaavat sävellystä), mutta myöhemmin hän palasi lähemmäs romanttisia sävyjä soitinnuksessaan, vaikka modernismi kuuluu hänen työssään myös. Hän ikään kuin yhdisti uutta ja vanhaa. Vuonna 1977 ääninauhan ja orkesterin yhdistäminen oli vielä suhteellisen uutta ja Cantus Arcticuksen vuoropuhelu lintujen ja orkesterin välillä luo mystistä tunnelmaa, jolla teos takasi suosionsa ulkomaisten orkesterien soitossa.
Einojuhani Rautavaara has been quite popular with his Scancinavian sound around the world. He has explored the modern technical approaches in music but also embraced the Finnish traditional music. This concerto is for the birds and orchestra. In 1977 it was quite new to put together a tape and live music.
Aho: Sieidi (konsertto lyömäsoittimille ja orkesterille)
Kalevi Ahon sävellystyyli on nykyisin postmodernia ja hän käyttää paljon tyyliviittauksia muihin musiikin lajeihin, kuten jazziin, eri maiden kansanmusiikkeihin sekä toisten musiikkikulttuurien taidemusiikkiin. Mystiikka ja pakanalliset uskomukset toimivat Ahon inspiraationa.
Nowadays Kalevi Aho composes in a post-medrn style. His music has lots of references to other music genres like jazz, world music and the classical music of other cultures. Mystics and paganism are also inspirational to Aho. This piece is a concerto for percussion and orchestra, where the soloists are drums and percussion form different cultures.