RUOKAKULTTUURI

Venäläinen ruoka perustuu helppoihin ja maukkaisiin ruokalajeihin, joissa maut ovat puhtaita. Ruoan valmistuksen perustan muodostaa uuni, ja lähes kaikki venäläiset ruoat on aikanaan valmistettu uunissa. Perusajatus on hyödyntää hitaasti laskevaa lämpötilaa, jossa ruoka kypsyy pitkään. Lähes kaikki perinteiset ruokalajit, kuten puurot, padat ja keitot, on haudutettu hitaasti laskevassa uuninlämmössä. Myös runsas piirakka- ja leipäperinne todistavat uunin tärkeyttä venäläisessä keittiössä, kuten lohi- ja kaalipiirakat tai rahkapiirakat.

Venäläisellä keittiöllä on takanaan pitkä historia. Siihen kuuluu keittoja, kalaruokia ja suolaisia leivonnaisia. Sieniä ja kasviksia käytetään paljon, lihaa vähän. Tähän ovat vaikuttaneet ortodoksisen kirkon paastot, joiden aikana punaista lihaa ei saa syödä. Oman leimansa se on saanut myös maan suurilta hallitsijoilta. Keisarillisten palatsien keittiöissä toimi usein ranskalaisia keittotaidon mestareita, jotka antoivat ruokakulttuurin kehitykselle oman panoksensa.

Perinteisellä venäläisellä maalaisruualla on suolainen, rasvainen ja hapan maine. Tämä johtuu mm. ruokatarvikkeiden säilöntämenetelmistä. Venäläisperäiset ruoka-aineet kuten kaviaari, smetana, tattari, ruisjauhot ja happamat suolakurkut ovat vaikuttaneet maailman moniin keittiöihin. Myös erilaiset vihannekset (kuitenkin useimmiten etikassa tai suolassa säilöttyinä) ja hedelmät ovat keskeisellä paikalla venäläisessä ruokapöydässä. Hedelmistä valmistetaan usein kompottia , sitruunavedessä ja sokeriliemessä keitettyä jälkiruokaa, joka tarjoillaan laseista.

Venäläinen alkupalapöytä zakuska on kuuluisa runsaudestaan ja monipuolisuudestaan. Arkipäivällisellä riittää pari alkuruokaa, mutta juhlapäivällisellä niitä voi olla kymmeniä. Alkuruoat asetellaan valmiiksi vadeille keskelle pöytää. Lautasilla on suolattuja ja marinoituja sieniä ja kasviksia, piirakoita, täytettyjä kananmunanpuolikkaita, kaviaaria, juustoja, lihaa ja kalaa sekä monenlaista leipää. Emäntä laittaa vadit kiertämään, ja jokainen ruokailija kerää herkkuja lautaselleen. Isännän tai emännän maljan noston jälkeen aloitetaan syöminen ja sitä jatketaan maljoja kohotellen, ruokia maistellen ja kehuen.

Zakuskan jälkeen tarjoillaan keitto tai lihaliemi ja pikkupiirakat. Juhlapäivällisellä ei yleensä tarjota raskaita keittoja, kuten kaali- tai punajuurikeittoa, vaan kevyempää liha-, kala-, kana- tai kasvislientä. Sen jälkeen seuraa lämmin ruoka, joka voi olla esimerkiksi kiovan kotlettia, saslikkia eli lihavartaita, stroganovia tai ruokaisaa pataa. Jälkiruokana maistuvat kansallismarjat, karpalot, kinuskin kera tai kiisselinä. Päivällinen huipentuu vielä samovaarilla valmistettuun teehen hillon kera tai kahviin, makeaan piirakkaan, kakkuun, suklaakonvehteihin ja hedelmiin. Vaikka samovaari ei seisokaan jokaisen venäläisen pöydän vierellä, on se edelleen maan ruokakulttuurin symboli.

Ortodoksisen kirkkovuoden suurimpaan juhlaan eli pääsiäiseen valmistaudutaan tänäkin päivänä suurella määrällä herkkuja. Suomalaisillekin ovat tuttuja pasha, baba ja kulitsa. Rapeaksi paistetut, herkulliset blinit erilaisten täytteiden kera ovat myös oivallinen herkku kylmään kevättalveen. Venäläisen keittiön vaikutus näkyy Suomessa myös piirakka-, leipä-, keitto- ja uuniruuissa.


Blinit
Kahdeksalle/kymmenelle

Valmista blinitaikina edellisenä päivänä jääkaappiin
3 ½ dl haaleaa vettä
50 g hiivaa
3 ½ dl tattarijauhoja
1 ½ dl vehnäjauhoja
3 ½ dl kuumaa maitoa
½ tl suolaa
2 rkl voisulaa
2 munaa
Paistamiseen voita
1. Liota hiivaa haaleaan veteen. Vispilöi jauhot liemeen. Anna taikinan käydä yli yön, vähintään 6 tuntia.
2. Erottele munista keltuaiset ja valkuaiset. Sekoita taikinaan kuuma maito, suola, voisula ja keltuaiset.
3. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää taikinaan juuri ennen paistamista.
4. Paista blinit oikeaoppisesti blinipannussa tai ohukaispannussa molemmilta puolin kullanruskeiksi.
5. Tarjoile blinit tulikuumina smetanan, sipulisilpun ja mädin tai kuolakurkkukuutioiden kanssa


Puolukkakiisseli/Karpalokiisseli

neljälle/kuudelle
3 dl marjoja (puolukoita/karpaloita)
8 dl vettä
2 dl sokeria
3 rkl perunajauhoja

1. Huuhdo marja ja pane kattilaan, survo. Lisää vesi ja keitä 10 – 15 minuuttia kunnes marjojen kuoret ovat vaalenneet.
2. Kaada keitos siivilän läpi toiseen kattilaan, purista marjoista tarkkaan mehu. Lisää sokeri
3. Sekoita perunajauhot tilkkaan kylmää vettä. Kaada suurus kuumaan mehuun sitä sekoittaen. Nosta kattila levylle ja anna keitoksen kiehahtaa. Kaada kiisseli tarjoiluastiaan ja sokeroi pinta
Lähde Makuja maailmalta


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä