BASAARI

Basaari, persiaksi bāzār, on persialaisperäinen sana kauppakadulle tai paikalle.[1] Sana tarkoittaa "paikkaa jossa voi kuljeskella". Basaari voi olla avoin tai katettu, esimerkiksi Istanbulin Suuri basaari on katettu katu tai tori.[2] Basaarit kuuluvat erityisesti islamilaiseen kaupunkirakentamisperinteeseen. Basaareissa on usein suljettavia myyntipaikkoja, jotka ovat pysyviä kaikenlaisen tavaran myyntipaikkoja ja jotka perinteisesti muodostavat kaupungin liike-elämän keskuksen.
lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Basaari



Tabrizin basaari (pers. ‏بازار تبریز‎, Bāzār Tabriz) on basaari Tabrizin kaupungissa luoteisessa Iranissa. Se on yksi Lähi-idän vanhimpia basaareita ja maailman suurin katettu basaari. Se listattiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2010.

Tabrizin basaarin rakennusvuotta ei tarkalleen tiedetä, mutta sen nykyinen ulkoasu on kuitenkin Zandin dynastian loppuvuosilta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[1] Se oli jo kuitenkin merkittävä silkkitien keskus, ja Tabriz ja sen basaari olivat kuuluisia jo 1200-luvulla. Tabriz menetti asemansa 1500-luvulla safavidien pääkaupunkina, mutta säilytti silti merkityksensä taloudellisena keskuksena Ottomaanien valtakunnan nousukauteen asti 1700-luvun lopulle.[2]

Tabrizin basaari on muodostunut useista toisiinsa yhdistetyistä ja katetuista tiilirakennelmista ja suljetuista aukioista, joilla on monia eri käyttötarkoituksia.[2] Basaari on jaettu moniin osioihin, kuten Amirin basaari (kulta ja korut), kenkäbasaari ja Mozzafarieh (matot).[3] Kaupat ja työpajat reunustavat basaarin käytäviä. Kaupat ovat usein kaksikerroksisia, ja niiden ensimmäisessä kerroksessa on yleensä työ- ja kauppatila ja toisessa kerroksessa on varasto tai toimisto. Kauppojen pinta-ala on 10–25 neliömetriä. Kaupat on erotettu käytävistä pienellä rappusella.[4]
lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Tabrizin_basaari
http://whc.unesco.org/en/list/1346