5.5.1 TUEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET 

Perhon kunnan varhaiskasvatuksessa kaikki lapset ovat inkluusion periaatteiden mukaisesti päivähoidon ryhmissä. Lapsen tarvitsema tuki pyritään järjestämään lapsen omaan varhaiskasvatusryhmään siten, että lapsi saa riittävän ja oikea-aikaisen tuen oppimiselleen, kasvulleen ja kehitykselleen osana päiväkodin tai perhepäivähoidon ryhmää. Lasta autetaan myös erilaisin tarvittavin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Perhon varhaiskasvatuksessa ei ole käytössä kolmiportaisen tuen mallia, kuten sitä ei ole valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissakaan. 

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet, mielenkiinnonkohteet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta. Huomiota kiinnitetään kehityksen ja oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. 

 

Lapsen tuen tarpeen arviointi perustuu lapsen vanhempien ja lapsen kanssa päivittäin työskentelevien kasvattajien sekä veo:n havaintoihin. Lisäksi kuullaan myös neuvolan terveydenhoitajan havainnot lapsesta. Lapsen vahvuudet ja lapsen tarvitsema tuki arvioidaan yhdessä Vasu-palavereissa ja kirjataan lapsen omaan vasuun Daisy-järjestelmässä. 

Lapsen vahvuuksien ja tuen tarpeen arvioinnin välineenä käytetään havainnoinnin lisäksi Kettu-testiä, Varsua, Lukivaa ja 4-vuotiaan neuvolakäynnillä toteutettavan Lene-testiä. Tarvittaessa arviointia voidaan tehdä neuvolassa myös Lumiukko-testillä. Lapsi voidaan ohjata neuvolasta tarvittaessa edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden arviointiin. 

Perholaisista alle kouluikäisistä lapsista vain noin 50 % kustakin ikäluokasta on varhaiskasvatuksessa. Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö edistää tukea tarvitsevan lapsen hakeutumista varhaiskasvatukseen mahdollisimman varhain. Neuvola lähettää lapsen tarvittaessa tutkimuksiin Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpoliklinikalle. Mikäli lapselle suositellaan varhaiskasvatusta, huoltajat tekevät hakemuksen ja toimittavat mukaan tarvittavat liitteet. Lapsen hoitopaikan valintaan vaikuttavat lapsen ikä, diagnoosi, tarvittava tuki, asuinpaikka, huoltajien toiveet sekä ryhmässä olevien kasvattajien kokemus ja koulutus. Yhdessä arvioidaan henkilökuntaresurssit ja avustajan tarve. Tilanne kartoitetaan myös apuvälineiden ja terapioiden järjestelyn osalta. 

Jos varhaiskasvatuksessa havaitaan lapsen kehityksessä huolta ja tuen tarvetta, asia otetaan huoltajien kanssa puheeksi. Perhettä ohjataan hakemaan apua ja tukea lapselle. Joskus tuen tarve on vähäistä tai lyhytaikaista. Lapsen hoitoryhmässä tuen tarve voidaan huomioida erilaisin pedagogisin, rakenteellisin tai materiaalisin keinoin. Kun tuen tarve on tiedostettu ja siihen on haettu keinoja, lasta autetaan osallistumaan tavalliseen päivähoidon arkeen. Laadukas varhaiskasvatus tukee sellaisenaan lapsen kehitystä ja ohjaa lapsen kasvua oikeaan suuntaan.  

 

  5.5.2 YHTEISTYÖ LAPSEN, HUOLTAJAN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA TUEN AIKANA 

 

Hyvän yhteistyön kannalta on tärkeää avoin keskustelu lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Lasta kuullaan arjessa ja lapsen vasu laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen vasu on varhaiskasvatuksen opettajan vastuulla. Sen laadintaan osallistuvat huoltajien ja ryhmän varhaiskasvatuksen opettajan lisäksi kaikki lapsen kanssa työskentelevät tahot, varhaiskasvatusjohtaja ja veo. Yhteistyö huoltajien ja tukea tarvitsevan lapsen kanssa työskentelevien tahojen kesken on välitöntä. Vasu tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. 

Lapsen vasu sisältää 

• Vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, lapsen osaaminen ja tarpeet 
• Tavoitteet, toimenpiteet ja näiden arviointi 
• Mahdollisesti tarvittava tuki:1) tuen pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut, 2) tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut sekä 3) tuen seuranta ja arviointi 
• Tarvittaessa lääkehoitosuunnitelma 
• Lapsen ja huoltajien kanssa sovitut asiat 
• Osallistuneet muut asiantuntijat 
• Tiedot: milloin laadittu, tarkistettu, milloin seuraavan kerran 

 

Tuen muotoja 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) on kehityksen ja oppimisen tuen ja erityispedagogiikan asiantuntija. Hän on mukana järjestämässä kehityksen ja oppimisen tuen muotoja yhteistyössä ryhmän henkilöstön ja varhaiskasvatusjohtajan kanssa. Veo antaa kiertävänä erityisopettajana tukea tarvitseville lapsille yksilö- ja pienryhmäopetusta sekä konsultoi henkilöstöä ja osallistuu yhteistyön eri muotoihin tukea tarvitsevien lasten asioissa. 

Varhaiskasvatuksen yleisinä tukitoimina painottuvat pedagogiset ratkaisut: tarkoituksenmukainen pienryhmätoiminta, ennakointi, toiminnan strukturointi, sensitiivinen ja kannustava ohjaus sekä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot, kuten kuvat ja viittomat. 

Toiminnan srtukturoinnin keinoina käytämme kuvin tuettua päivä- ja viikkojärjestystä sekä eri tilanteisiin soveltuvia kuvallista ohjausta. Myös muut pedagogiset tukitoimet ovat mahdollisia yleisen tuen aikana. Pedagogisia tukitoimia käytetään sekä yksittäin sekä yhdessä toisiaan täydentäen. 

Tuen tarpeen aikana painottuvat samat pedagogiset tukitoimet kuin yleisen tuen aikanakin, mutta niitä käytetään intensiivisemmin ja yksilöllisemmin. Lisäksi tukea tarvitsevan lapsen yksilöllinen ohjaus korostuu ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä. 

Ryhmään voidaan lisätä tuen tarvetta vastaavasti myös henkilöstöresursseja; ryhmäavustaja tai tutkivan tahon suosituksella avustaja yhdelle lapselle. Tai vastaavasti lapsen hoitoryhmän lapsimäärää voidaan pienentää. 

Terapeuttien kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu varhaiskasvatuksen tukimuotoihin. Terapeutit voivat käydä lapsen luona hoitopäivän aikana, terapeutit antavat konsultoivaa ohjausta varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä osallistuvat yhteistyössä vasu-, siirto-, hojks- ym. Palavereihin. Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen, kuten Lastensuojelun, neuvolan ja Nepsy-ohjaajan kanssa. 

Lapsen tarvitsemat henkilökohtaiset apuvälineet tulevat yleensä sairaalan tai vammaispalvelun kautta. Tarvittavat kiinteät rakenteelliset muutokset tekee kunnan tekninen toimi ja kuljetuspalveluista sovitaan yhteistyössä huoltajien ja Soiten vammaispalvelun kanssa. 

5.5.3 TOIMINTA SIIRTYMÄVAIHEISSA 

Varhaiskasvatusjohtaja tekee tarpeen vaatiessa yhdessä huoltajien ja veon kanssa lapsen koululykkäyshakemuksen sekä erityiseen tukeen siirtymislomakkeen (11-vuotinen oppivelvollisuus) vuotta ennen esikoulun alkua. Lomakkeet toimitetaan rehtorille, joka tekee asiasta päätöksen. Varhaiskasvatusjohtaja tiedottaa rehtoria sekä koulun erityisopettajia tuen tarpeessa olevien lasten asioista 2 vuotta ennen lapsen koulun alkamista. 

11- vuotisen oppivelvollisuuden aloittanut lapsi voi suorittaa esikoulun ensimmäisen vuoden päiväkotiryhmässä ja toisen vuoden koulun esiopetuksessa. Tai hän voi suorittaa kaksi esiopetusvuottaan koulun esiopetuksessa. 

Siirtymävaiheissa tehdään yhteistyötä ja tutustutaan aktiivisemmin tulevaan kouluun. Tuleva esiopetuksen opettaja voi vierailla varhaiskasvatuksessa tutustumassa lapseen ja lapsi käy tutustumassa tulevaan kouluunsa. Siirtopalaverissa neuvolan ja kasvattajien välittämät tiedot siirtyvät tulevalle opettajalle. Kopiot lapsen vasusta ja muista lasta koskevista asiakirjoista siirtyvät tulevaan kouluun vanhempien luvalla tai välityksellä. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään varhaiskasvatuksessa.