3.4 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI PERHOSSA

3.4 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI PERHOSSA

Perhon varhaiskasvatuksen keskiössä on lapsen etu. Yhteisön kaikki jäsenet vaikuttavat käytöksellään ja olemisellaan toimintakulttuuriin. 

Toiminnassa arvostetaan huomaavaista ja toista kunnioittavaa käytöstä. Myös henkilöstön vuorovaikutustapa vaikuttaa yhteisön ilmapiiriin ja välittyy mallina lapsille, jotka omaksuvat varhaiskasvatusyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Toimintakulttuuriin vaikuttaa myös yhteisiin tavoitteisiin ja työhönsä sitoutuminen. Kaiken kehittämisen lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Toimintakulttuurissa täytyy olla myös rohkeutta muuttaa vanhoja käytäntöjä, jos ne eivät toimi. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin sisällä työskentelee eri

 

3.4.1 OPPIVA YHTEISÖ 

toimialojen henkilöitä, joilla on eri vastuualueet. Nämä huomioiden toiminnasta saadaan mielekästä ja motivoivaa. Säännölliset viikkopalaverit ovat kehittämisen tukena. 

Hyvässä oppivassa yhteisössä on tilaa tunteille ja mielipiteille. Oppiva yhteisö on ryhmä, jossa lapset ja aikuiset toimivat yhdessä. Ryhmiä on erilaisia, ja yksi lapsi voi kuulua moneenkin eri ryhmään. Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Yhteisössä lapset ja aikuiset oppivat toisiltaan. 

Perho on pieni paikkakunta, jonka päivähoitoryhmissä on paljon toisilleen tuttuja lapsia. Ryhmän toiminta on erilaista kuin isoilla paikkakunnilla, joissa ryhmän lapset koostuvat toisilleen täysin vieraista ihmisistä. Tuttuus koetaan rikkautena. 

 

3.4.2 LEIKKI 

Leikki on tärkein osa kaikkien varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen toimintaa. Lapsille halutaan järjestää mahdollisuus 

Leikkiin annetaan mahdollisuus järjestämällä riittävästi rauhallista aikaa, välineitä ja tilaa. Hyvä leikki syntyy lämpimässä ja myönteisessä ilmapiirissä sekä usein lasten omista ideoista ja toiveista, mutta joskus tarvitaan aikuisen apua leikin aloittamiseen. Leikin lopettamista tulee ennakoida, ettei leikkiä tarvitse keskeyttää yhtäkkiä. 

Leikille tulee antaa myös mahdollisuus laajentua ja jatkua myöhempänä ajankohtana. Erilaisille leikeille tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet. Leikkiin haetaan virikkeitä myös tutustumalla lähiympäristöön, eri ammatteihin ja työtapoihin. 

Leikki syntyy erilaisissa ryhmissä, ja leikin sisältöön vaikuttaa lapsen kehitystaso. Pienten rinnakkaisleikit muuttuvat vähitellen yhteisleikeiksi, minkä jälkeen voidaan leikkiä erikokoisissa ryhmissä ja koko ryhmän kanssa. 

Aikuisen aito läsnäolo ja sensitiivinen havainnointi edesauttavat leikkitilanteita. Aikuinen joko ohjaa leikkiä, seuraa ulkopuolelta tai on mukana leikissä. Aikuinen myös usein ”oppii” leikeistä. Ryhmän aikuisilla tulee olla samanlaiset säännöt leikin ohjaamisessa. Leikkiä voi dokumentoida eri keinoin ja palata niihin lasten kanssa uudestaan keskustellen ja myös leikkiä jatkaen. 

Leikkiympäristö. Hoitopäivän aikana lapsilla on mahdollisuus leikkiä sisällä ja hoitopaikan pihalla. Joskus hoitopaikasta voidaan vierailla myös leikkipuistoissa sekä koulujen leikkipihoilla. Mieluinen leikkipaikka on myös lähimetsä, missä lapset keksivät hienoja leikkejä luonnonmateriaaleista. Liikuntaleikeille järjestyy mahdollisuus ulkona tai salivuorolla. 

Osallisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo. Lasten ja huoltajien toiveita ja tarpeita kuunnellaan. Lasten kanssa pidetään suunnittelukokous, jossa jokainen saa tuoda esille omia toiveitaan ja ehdotuksiaan. Lasten kanssa keskustellaan päivittäin esim. mitä haluaisivat syödä seuraavana päivän aterioilla, mitä haluaisivat askarrella, haluavatko jumpata, pelata, muovailla jne. Viikoittain arvioidaan keskustelemalla mikä ollut kivaa viikon aikana, mikä huonoa. 

Ehdotetut asiat otetaan huomioon laadittaessa viikko-, kuukausi- ja toimintasuunnitelmaa. Aikuinen antaa toiminnalle tilan, ajan ja välineet. Osallisuus velvoittaa myös osallistumaan yhteisön toimintaan, mikä tarkoittaa sitä, että kun tekee ehdotuksia, on aktiivisesti mukana toiminnassa. Ehdotukset ja osallisuus koskevat kaikkia lapsia, huoltajia ja henkilöstöä. Lapsen mielipiteet halutaan kuulla vasukeskustelussa. Joko huoltajat kotona tai hoitajat varhaiskasvatuksessa voivat kirjata lapsen mielipiteet Daisyn vasulomakkeelle. Varhaiskasvatuksessa kaikki lapset kohdataan yhdenvertaisina. Lapsen tulee saada samanlainen kohtelu, kasvatus ja huolenpito riippumatta taustatekijöistä tai erityispiirteistä. 

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Perholaisessa varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon ja ylläpidetään perholaista kulttuuriperintöä, johon kuuluvat esimerkiksi Heikin kellot, Haanen hiihto, vanhat rakennukset, kotiseutumuseo sekä perinneleikit. Varhaiskasvatus muovaa ja syventää kulttuuria tilannekohtaisesti. Kielitietoisuutta pyritään vahvistamaan niin oman äidinkielen kuin muidenkin kielten osalta. 

3.4.3 HYVINVOINTI, TURVALLISUUS JA KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA 

Säännöllinen päiväohjelma, jota rytmittävät ruokailut, ulkoilu ja lepohetki, tuo lapsen päivään rungon ja luo hyvinvointia. Ruokailuhetkissä kannustetaan maistamaan uusia makuja ja kunnioitetaan erilaisia kulttuureja huomioiden myös ruoka-aineallergiat. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös ruuan valmistamiseen, esimerkiksi välipalojen tekemiseen hedelmien pilkkomiseen. 

Ruokailutilanteissa huomioidaan lapsen valinnanvapaus ja omatoimisuus: isommat lapset voivat itse ottaa ruoka-annoksensa aikuisen valvonnassa. Päivärytmiä rauhoittaa lepohetki, johon kaikki osallistuvat lepäillen ja satua tai musiikkia kuunnellen. Jos uni tulee, lapsella on mahdollisuus nukkua parin tunnin päiväunet. Ulkoilua tulisi olla kahdesti päivässä säästä riippumatta ja luontoretkiä mahdollisimman paljon (vrt. Metsämörri). Ulkoilu on lapsen vapaata leikkimis- ja liikkumisaikaa. Varhaiskasvatuksessa järjestetään tavoitteellista liikuntakasvatusta: tutustutaan luisteluun ja hiihtoon sekä käydään liikuntasalilla ja urheilukentällä. Lapsille tarjotaan mahdollisimman monipuolisesti eri liikuntamuotoja. 

 

Turvallisuuteen vaikuttaa ryhmän ilmapiiri ja kiusaamistilanteisiin tulee puuttua heti. Ryhmässä tulee olla selvät ja yhteiset säännöt, myös aikuisten kesken. Leikkivälineiden ja piha-alueiden turvallisuus tulee tarkastaa säännöllisesti ja epäkohtiin puuttua välittömästi. Niistä tehdään ilmoitus varhaiskasvatusjohtajalle, talonmiehelle tai tekniselle toimelle. Turvallisuussuunnitelmat tulee päivittää ja pitää ajan tasalla. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Lapsen lääkehoitosuunnitelma tehdään tarvittaessa, ja se liitetään lapsen henkilökohtaiseen vasuun. 

Kestävää elämäntapaa opetellaan lasten kanssa, siitä keskustellaan ja asioista otetaan yhdessä selvää. Varhaiskasvatuksen eri yksiköiden välillä kierrätetään leluja ja pelejä, ja myös hyviä käytänteitä ja ideoita jaetaan. Askartelussa käytetään myös kierrätysmateriaalia. Lapsia opetetaan ympäristössä liikkuessa kunnioittamaan luontoa. Omaa osaamista jaetaan ryhmien kesken eli ”tuotteistetaan osaamista”. 

Oppimisympäristössä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa. Hyvä, monipuolinen ja turvallinen ympäristö antaa mahdollisuuden laajoihinkin leikkeihin ja lisää lapsen oppimismahdollisuuksia. Aikuinen seuraa, ohjaa ja arvioi toimintaa ja rakentaa ympäristöä lasten kanssa, mahdollisuuksien mukaan, oppimista tukevaksi. 

Sisätiloissa tulee olla lapsen oppimista varten erilaisia paikkoja: pieniä, joihin voi sulkeutua yksinkin, ja suurempia tiloja, joissa voi toimia ryhmässä. 

Hoitopaikan omien piha- ja sisätilojen lisäksi oppimisympäristöjä ovat myös kirjasto, leikkipuisto, pururata metsineen sekä liikenne. Oppimisympäristöissä toteutetaan pedagogista toimintaa. Erilaisissa ympäristöissä on erilaisia sääntöjä ja ohjeita. Omien leikkien ja muun toiminnan jäljet siivotaan. Isommat lapset auttavat pienempiä lapsia selviytymään erilaisista tilanteista. Lapset voivat vaikuttaa oppimisympäristöihin omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Heille annetaan vaihtoehtoja, joista valita. Oppimisympäristön välineistä voidaan esittää toiveita, joita talouden antamissa puitteissa toteutetaan. 

 

3.4.4 HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ 

Päivittäiset keskusteluhetket koetaan molemmin puolin tärkeänä yhteistyön muotona. Keskustelussa vaihdetaan kuulumisia ja käydään läpi, mitä sellaista kotona tai päivähoidossa on tapahtunut, mikä voisi vaikuttaa lapsen olemiseen ja jaksamiseen. Lapsen vasun tekeminen on tärkeää yhteistyötä. Vasukeskusteluissa haetaan yhteisiä sääntöjä ja periaatteita. Yhteistyömuotoina ovat myös retket, juhlat ja toimintaillat. 

Huoltajien osallisuutta halutaan lisätä tarjoamalla heille mahdollisuus vaikuttaa vasuun, lapsen päivään ja päivähoitoryhmän toimintaan. Myös päivähoidosta voidaan vierailla huoltajien työpaikoilla ja käydä tutustumassa oman paikkakunnan eri kyliin ja lasten kotipaikkoihin. 

3.4.5 MONIALAINEN YHTEISTYÖ 

Pienellä paikkakunnalla yhteistyötä toteutetaan luontevasti eri yksiköiden ja yhteistyötahojen välillä: 

  • NEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAT 
  • SOITE PALVELUT, PERHENEUVOLA 
  • LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÄ, SOSIAALITOIMISTON TYÖNTEKIJÄT 
  • VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJA 
  • SEURAKUNTA 
  • ESIKOULUN OPETTAJAT, REHTORIT JA KURAATTORI JA MUU OPETUSHENKILÖSTÖ 
  • KESKUSKOULUN JA JALMIINAN RUOKALAT 
  • KIRJASTO 
  • PELASTUSLAITOS

 

Yhteydenottoja tehdään tarpeen mukaan ja huoltajien antaman luvan mukaisesti. Soiten myötä alueellinen yhteistyö on tiivistymässä, ja erilaiset palvelut ovat myös perholaisten lapsiperheiden saatavilla. Näihin eri palveluihin varhaiskasvatuksen henkilöstö opastaa perheitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä.  

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä