Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet toteutuvat eri toimintamuodoissa. Perhon kunta ulottuu verrattain laajalle alueelle, ja lapsiperheet asuttavat koko kunnan aluetta. Perhon kunnassa sijaitsee kolme isompaa kylää, Möttönen, Oksakoski ja Kirkonkylä, joiden alueille varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat. 

Esikoulua järjestetään näiden kolmen kylän kouluilla. Päiväkotiryhmiä on kolme, ne sijoittuvat kirkonkylälle ja Kokkonevalle. Vuorohoitoa järjestetään kirkonkylällä vuoropäiväkoti Auringonkukassa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan omassa kodissa ja tarvittaessa lasten omassa kodissa. 

Perhon kunnassa on paljon lapsiperheitä. Alle kouluikäisiä lapsia on paljon kotihoidossa ja heistä moni siirtyy suoraan esikouluun käyttämättä varhaiskasvatuksen palveluita.

 

 2.8.1 TOIMINTAMUODOT JA PAIKALLINEN YHTEISTYÖ 

Perhon kunnan varhaiskasvatuksessa on tarjolla erilaisia päivähoidon toimintamuotoja. Lisäksi kunta maksaa yksityisenhoidontuen kuntalisää, jonka avulla perhe voi kustantaa hoitajan kotiin lapsilleen tai ostaa hoitopaikan yksityiseltä päivähoidon tuottajalta. 

PÄIVÄKOTI SATULINNA, 3-6 -V. 
KOKKONEVALLA:
PÄIVÄKOTI LINNUNLAULU, 3–6 -V.
RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO LOUNATUULI, ALLE 3-V. 
MOLLILLA: 
RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO PÄIVÄNKAKKARA, ALLE 3-V. 
VUOROPÄIVÄKOTI AURINGONKUKKA
 
PERHEPÄIVÄHOITO 
YKSITYINEN PERHEPÄIVÄHOITO 
SEURAKUNNAN JA MLL:N KERHOT 
ESIOPETUS 

Eri toimintamuodot tekevät yhteistyötä. Varhaiskasvatuksessa järjestetään yhteisiä retkiä, esityksiä ja tapahtumia. Perhepäivähoitajat voivat vierailla toistensa luona ja päiväkodilla. Varhaiskasvatuksen yksiköt tekevät yhteisiä vierailuja ja tutustumiskäyntejä erilaisiin tapahtumiin. Kirjasto järjestää satutunteja aamupäivisin noin kaksi kertaa kuukaudessa. 

Henkilökunta tekee yhteistyötä suunnittelemalla toimintaa yhdessä ja järjestämällä päivähoidon yhteisiä tapahtumia. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on yhteisiä palavereja muutaman kerran vuodessa. Yhteisiä koulutuspäiviä järjestetään omassa kunnassa sekä joskus yhdessä lähikuntien kanssa. Myös tarjolla olevaa etäkoulutusta hyödynnetään. Tiimipalavereja pidetään päivisin eri yksiköiden kesken. Tyky-toimintaa ja työnohjausta ei juurikaan ole. 

2.8.2 VARHAISKASVATUS OSANA LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN POLKUA 

Siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua. Varhaiskasvatuksen siirtymävaiheita ovat 

• kodista varhaiskasvatukseen 
• perhepäivähoidosta päiväkotiin tai hoitopaikasta toiseen 
• päivähoidosta esiopetukseen 
• esiopetuksesta perusopetukseen 
• kunnasta toiseen 

Päivähoitoon tutustuminen on yksilöllistä. Pieni (alle 3-vuotias) ja arka lapsi tarvitsee usean tutustumiskäynnin hoitopaikkaan, kun taas toiselle lapselle riittää yksi tutustumiskäynti. Perustietolomake täytetään jo päivähoitohakemuksen yhteydessä Daisy-ohjelmassa. Täytetty lomake näkyy Daisyn kautta lapsen hoitopaikassa ja varahoitopaikassa. 

Uuteen päivähoitopaikkaan tutustumisen yhteydessä lapsen huoltajien kanssa käydään läpi päivähoidon käytäntöjä. Kun lapsi on ollut päivähoidossa noin kolme kuukautta, tehdään lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Tämä lapsen vasu kirjataan Daisyyn. Vasu tehdään kaikista lapsista ja se myös näkyy Daisyn kautta lapsen huoltajille ja hoitajille. 

Hoitopaikasta toiseen siirryttäessä päivärytmi ja huoltajista eroaminen ovat jo lapselle tuttuja, mutta ihmiset ja ympäristö ovat vieraita. Huoltajat voivat tehdä lapsen kanssa tutustumiskäyntejä uuteen hoitopaikkaan, mikä helpottaa lapsen siirtymistä. 

Varhaiskasvatuksesta esikouluun siirtyminen on helpompaa, jos esikoulut ja päivähoito tekevät yhteistyötä. Esikoulun henkilökunta voi käydä hoitopaikoissa esittäytymässä ennen esikoulun alkua, myös varhaiskasvatuksesta voidaan tutustua pienryhmissä lapsen omaan tulevaan eskariin. Keväällä Perhossa pidetään siirtopalaveri, johon osallistuvat neuvolan terveydenhoitaja, esikoulun henkilökunta, erityisopettajat ja muut tarvittavat henkilöt. Siirtopalaverissa keskustellaan jokaisesta esikouluun tulevasta lapsesta. Esikoulun opettaja lähettää tuleville esikoululaisille ja huoltajille kesän aikana kirjeen, jossa kerrotaan esikoulusta ja sen aloittamiseen liittyvistä käytännöistä. Tutustumispäivä on syksyllä ennen koulun alkamista. 

Kunnasta toiseen siirtyminen on kahden kunnan käytäntöjen yhteistyötä. Perhon kunnasta siirtyy lapsen mukana kopio vasusta ja sekä mahdolliset liitteet huoltajien suostumuksella. Alkuperäiset lasta koskevat varhaiskasvatuksen dokumentit lapsesta säilytetään Perhossa. 

 

2.8.3 PERHOLAISEN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT 

Haluamme rakentaa ryhmissä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvää yhteishenkeä kaveritaitoja ja tunnetaitoja harjoitellen. Näitä taitoja tarvitaan erityisesti leikissä ja leikkien lomassa niitä on myös luontevaa harjoitella. Kaveritaidoista harjoittelemme hyvää käytöstä, kohteliaisuutta, päivähoitoon sopivaa puhetyyliä ja toisten huomioimista. Tunteita opettelemme tunnistamaan, sanoitamme niitä ja harjoittelemme toimimaan tunteiden mukaisesti sopivalla tavalla. Tämä kaikki on helpompi toteuttaa, jos ryhmät ovat mahdollisimman pysyviä sekä lasten että kasvattajien osalta. 

Työyhteisöjen sisällä tarvitaan joustavaa ja sujuvaa yhteistyötä työntekijöiden kesken. Työyhteisön ilmapiiri on osa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja toimintaympäristöä, arvostamme aitoa ja kannustavaa palautetta. Myös varhaiskasvatuksen eri toimintojen välistä hyvää yhteistyötä halutaan olla rakentamassa samalla kun suunnittelemme toimintaamme ja tulevaa uutta päiväkotia. Turvallisen ja kehitystä tukevan oppimisympäristön rakentaminen on meille tärkeää nykyisissä yksiköissämme ja korostuu erityisesti uuden päiväkodin suunnittelussa. 

2.8.4 OPPIMISKÄSITYS 

Perholainen lapsi on aktiivinen toimija, joka oppii tekemällä. Lapsi oppii myös mallintamalla omilta huoltajiltaan, sisaruksiltaan ja toisilta lapsilta kokonaisvaltaisesti. Mallioppimista tapahtuu myös negatiivisten asioiden osalta. 

Perholaiset lapset osaavat leikkiä, ja he oppivat uusia asioita leikin välityksellä. Lapset ovat nokkelia ja nopeita. He käyvät toimeen tekemisen kautta ja ovat ennakkoluulottomia. Lapset oppivat kokonaisvaltaisesti, ja heillä on oikeanlainen asenne oppia uutta. Aina ei löydy valmiita vastauksia opittaviin asioihin, mutta asioita voidaan selvittää ja tutkia ja hakea niistä lisää tietoa eri lähteistä. 

Opittavaa asiaa tulee lähestyä lapsilähtöisesti. Perhossa pyritään opettamaan lapsia yksilöllisesti erilaiset oppijat huomioiden. Tukea tarvitseville etsitään erilaisia oppimisen kanavia ja heille järjestetään enemmän aikuisen aikaa, jotta he pystyisivät oppimaan asioita omaan tahtiinsa. Toimintatavat, toisto ja mielenkiinto vahvistavat oppimista. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan omaa osaamista voidaan jakaa eri ryhmille. 

Perhossa asutaan ja eletään lähellä luontoa, minkä vuoksi luonnonilmiöitä on helppo seurata ja havainnoida lasten kanssa. Luontokasvatus ja Metsämörri -toiminta sisältyy olennaisesti varhaiskasvatukseen. 

2.8.5 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Ne muodostavat perustan osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. 

Perhossa pohdittua: Kannustetaan lasta (”kyllä sinä osaat”), vahvistetaan lapsen luottamusta omiin kykyihinsä, iloitaan onnistumisista ja opetellaan sietämään myös pettymyksiä. Vuorovaikutuksessa on huomioitava kuuntelun taito, toisen ihmisen ymmärtäminen ja kunnioittaminen, itsensä ilmaiseminen ja toisen asemaan asettuminen (”miltä minusta/ sinusta tuntuisi”). Lapselle on merkittävää, millä tavalla aikuinen kohtaa lapsen esimerkiksi tuontitilanteissa. Pyritään kehittämään positiivista asennetta itseen ja kavereihin. Kannustamalla rakennamme yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistamme kaikkien, aikuisten ja lasten, kaveritaitoja. 

Tarjotaan mahdollisuus oppia eri aistien avulla kysellen, eläytyen, itse kokeillen, leikkien ja liikkuen. Mahdollistetaan myös ilmiöpohjainen oppiminen itse tehden, pohtien ja keskustellen sekä havainnollistetaan asioita. Oppimistilanteet kehittävät lapsen taitoja monipuolisesti. 

Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Lapsi kuuluu varhaiskasvatuksessa ryhmään. Hän samaistuu toisiin ryhmässä oleviin lapsiin ja aikuisiin, opettelee päivittäin ryhmässä olemisen taitoja, hyviä tapoja, keskustelutaitoja ja ristiriitatilanteiden ratkomista. Tunnetaitoja harjoitellaan ryhmässä yhdessä ja yksilöllisesti. Ryhmän ilmapiiri on merkittävä. Ryhmässä tulee olla turvallinen, tasapuolinen, hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri. Kaikilla on mahdollisuus osallistua leikkiin ja muuhun toimintaan. Ongelmatilanteista keskustellaan ja niiden ratkomista opetellaan yhdessä. 

Kulttuurista tietotaitoa haetaan kirjoja lukemalla, leikkimällä esimerkiksi roolileikkejä, laulamalla ja keskustelemalla. Juhlapäiviin ja perinteisiin liittyviä asioita koetaan yhdessä tekemällä. 

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat maalaiselämään tottuneille ihmisille tuttua arkea. Isoissa perheissä ja ryhmissä kasvavilta lapsilta nämä perustaidot vaaditaan arjen sujumiseksi. Päivähoidon ryhmissä opetellaan arkirutiineja lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Omatoimisuus on tavoitteena jatkuvasti kaikkien lasten kohdalla. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen. Päivähoidossa opetellaan tunnistamaan omia tarpeita ja tunteita sekä nimeämään niitä ja kertomaan niistä. Tämän jälkeen on helpompi harjoitella itsensä hillitsemistä ja itsesäätelyä. Lasta kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisesta. 

Turvallisuustaitoja opetetaan lapselle ja perustellaan opetettavat asiat, esimerkiksi miksi pestään käsiä ja miksi kannattaa syödä monipuolisesti. Aikuinen ohjaa lasta myös omalla esimerkillään. Lapsi oppii kokemalla, mallintamalla ja tekemällä itsestä huolehtimista. Varhaiskasvatuksessa opetetaan hyviä käytöstapoja, pöytätapoja ja liikennekäyttäytymistä. Lapselle taataan turvallinen ympäristö niin itsenäiseen toimimiseen kuin tunteiden ilmaisemiseenkin. Lähiympäristössä ja luonnossa opetellaan kulkemaan turvallisesti sekä suojelemaan ympäröivää luontoa omalta osaltaan. 

Monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tarve on lisääntynyt, ja se on yhä tärkeämpää myös varhaiskasvatuksessa. Lapsen tulee osata yhä varhaisemmassa vaiheessa suodattaa ympärillä olevasta informaatiosta olennainen ja yrittää olla huomioimatta epäolennaista viestitulvaa. Tärkeintä viestiä pienelle lapselle on toisen ihmisen ilmeet, eleet ja sanat. Nämä kehittävät lapsen sosiaalisia taitoja. Ympäristömme muuttuu, mutta lapsi on samalla tavalla lapsi kuin aiemminkin. 

Monilukutaitoa harjoitellaan myös kirjojen, CD-levyjen, TV-ohjelmien, videoiden ja tablettien avulla. Kirjastossa käydään satutunnilla, järjestetään pieniä nukke- ja pöytäteatteriesityksiä sekä käydään yhteisissä esityksissä muutaman kerran vuodessa. Päivähoidossa opetellaan tunnistamaan erilaisia kuvia, muotoja, värejä, numeroita ja kirjaimia sekä etsimään tietoa internetistä ja kirjoista. Lasten kanssa opetellaan myös taiteen, mainosten, toiminnan ja viestien tulkintaa. 

Osallistuminen ja vaikuttaminen on persoonalähtöistä. Toiset lapset huomaavat varhain, että he voivat vaikuttaa omiin asioihinsa, toisia taas täytyy opettaa siihen. Tasapuolisuuteen pyrkiessä näiden taitojen opettaminen on tärkeää. Lapsen asian kuuleminen ja kuunteleminen on tärkein asia. Sensitiivinen ja läsnä oleva aikuinen ymmärtää lapsen tarpeet kannustaen ja tukien osallistumisessa. Lapselle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja muokkaamiseen sisällä, ulkona ja lähiympäristössä. Yhteiseen toimintaan osallistuminen rohkaisee lasta ja antaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. 

Toteutumista tuetaan pedagogisella johtamisella ja henkilöstöä kouluttamalla.