Vaikka kirkollinen väestökirjanpito alkoi valtionhallinnon määräyksestä 1600-luvun lopulla, käytäntöjen vakiintuminen otti aikansa, eivätkä alkuaikojen kirkonkirjat ole muutenkaan aina kovin kehuttavassa kunnossa. Myöhemminkin kirjoja on tuhoutunut tulipaloissa ja sodissa. Aineistossa on siis aukkoja, joita pyritään paikkaamaan täydentävillä lähteillä.

​Härmänmaan ympäristön seurakuntien syntyhistoriaa​-otsikon alla on puumaisena luettelona Suomen Sukututkimusseuran seurakuntatietokannan sivuja, jotka kertovat sukututkijan kannalta tärkeimmät seikat eri pohjalaisseurakunnista, lähinnä tiedot seurakuntien perustamisista ja kirkonarkistojen tuhoutumisista. Koko maata koskevaa tietokantaa voi selata Sukututkimusseuran tietojärjestelmässä. Palveluun pääsee myös Hiskistä kunkin seurakunnan sivulta Lisätietoja seurakunnasta -linkin kautta. Alla on esimerkki Alahärmän seurakunnan sivusta jolla lisätietolinkki on korostettu punaisella.

Kuva: Alahärmä Hiskissä, Lisätietoja seurakunnasta -linkki.

Hiskin sivulla näkyvät myös kunkin aineistolajin kohdalla ajanjaksot, joilta Hiskin tietokannassa on tietoja. Usein näistä voi myös päätellä ajanjaksot, joilta kirkonkirjoja on säilynyt, mutta ei aivan aina. Ensinnäkään rippikirjoihin Hiski ei ota mitään kantaa. Kirjoja ei myöskään ole aina kirjoitettu puhtaaksi Hiskin tietokantaan, vaikka niitä olisikin olemassa - digitoituina, mikrokorteilla tai muuten. Erityisesti vuoden 1850 jälkeisellä ajalla on tällaisia puutteita, sillä Hiskin lähdeaineistona alun perin olleet ns. mustat kirjat sisältävät historiakirjojen puhtaaksikirjoitetut kopiot vain vuotta 1860 edeltävältä ajalta. Myöhemmät Hiskissä olevat tiedot ovat erillisen täydentämisen tulosta.