Henkikirjat ovat eri nimillä pidettyjä henkilöverotuksen luetteloita, joita alettiin laatia vuosittaisissa henkikirjoituksissa vuodesta 1634 alkaen. Aluksi kirjat laati pappi, sittemmin erillinen henkikirjoittaja. Kirjoihin kirjattiin aluksi vain henkiraha-nimisen veron maksamiseen velvoitetut. 1700-luvulla kirjoihin alettiin merkitä myös muut asukkaat. Henkikirjat poistuivat käytöstä vuonna 1993. Alla on esimerkkikuva Lapuan Alanurmon Ilkan talon henkikikirjasta vuodelta 1917.

Kuva: Ote Lapuan Alanurmon Ilkan talon henkikirjasta vuodelta 1917.

Sukututkimuksen kannalta henkikirjojen sisältämät tiedot ovat suppeita ja epämääräisiä. Henkikirjoja tarvitaankin lähinnä täydentäviksi aineistoiksi silloin, kun kirkonkirjoja ei jostain syystä ole käytettävissä. Arkistolaitoksen Arkistojen portti -palvelun mukaan "kaikki Ruotsin vallan aikaiset henkikirjat on mikrofilmattu." Palvelussa on ohjeita henkikirjojen etsimiseen. Etelä-Pohjanmaata koskevia henkikirjoja on ainakin seuraavissa digitoiduissa arkistoissa:

• Pohjanmaan läänin tilejä: Henkikirjat 1742-1774
• Korsholman itäisen voutikunnan henkikirjoittajan arkisto 1784-1812 (Alajärvi, Alavus, Keuruu, Kuortane, Virrat)
• Vaasan läänin tilejä: Henkikirjat 1791-1808
• Vaasan läänin henkikirjat 1809-1917