TOINEN VERSIO



*************
SUOMALAINEN
YHTEISKUNTA
1800-LUVULLA
*************







18.11.2015 7c hissa kpl 7 suomalaisten
arki 1800-luvulla










7C hissa menüü...
1. Lue kpl 7.
2. Tee taulun tehtävät vihkoosi.
3. Purku taululle + open lisätiedot.
4. Kopsaa taulu vihkoosi.
KAIKKI VIHKOT TUNNIN LOPUSSA !










[Open lisäykset hakasulkeissa]










Sosiaalihistoria (tutkii yhteiskunnan eri
ryhmien oloja ja eroja sekä keskinäisiä ristiriitoja
ja vääryyksiä)










Arjen historia (... mitä ihmiset tekivät
jokapäiväisessä elämässään)










1. Mitkä olivat kpl 7 pääaiheet?










Nälkävuodet
Eri säätyjen elämää
Perhe-elämä
Asumisolot
Väestönkasvu
Huutolaiset










[yhteiskunnan epätasa-arvoisuus ja jäykkyys]











2. Mitkä asiat ällistyttivät sinua?










- vanhukset, joilla ei ollut sukulaisia, joutuivat
köyhäintaloon










[Köyhäinhoito oli yleensä kirkon hoitamaa,
vasta myöhemmin 1800-luvulla kunta alkoi ottaa
näitä tehtäviä vähitellen...]










- pettuleivän valmistus










[Nykyään pettuleipä on kallista luksustavaraa
turisteille matkamuistoksi...]











- orpojen huutokauppaaminen










[ks. aiempi taulukirjoitus muualla]










- maitosarvi










[- epähygieeninen vauvalle]










[- eläinten sarvia, luita ja hampaita käytettiin
yleisesti kovuutensa takia... ruutisarvi, kahvat,
kädensijat, pikkuesineet, työkalut, kammat, koristeet]










[- köyhyys
- alhainen elintaso
- ei vapaa-aikaa / lomaa, vain kirkolliset pyhät...
- ... ja kun nukuttiin









- elämä jatkuvaa rehkimistä
- laiskottelu ja huvittelu halveksittua syntiä
- tämän taustalla uskontonormit
- ja maatalouden työvaltaisuus ja alkeellisuus









- ... joka ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä...
- ei nykypäivän sosiaaliturvaa









- Speden humoristinen historiallinen elokuva
"Noin seitsemän veljestä", alkuintro: "Ruoka
oli pahaa, mutta onneksi sitä oli vähän"









- tavallaan tuo pitää paikkansa: ruokaa oli usein
vähän ja se oli pilaantunutta ja pahaa... silti sitä syötiin









- nykyajan tyylisesti viihdettä ei juurikaan ollut
- juopottelu, kylätappelut, kansantanssit, nuorten
yöjuoksut]











3. Vertaile 1800-luvun suomalaisten elämää
nykyaikaan









- silloin enemmän työtä, vähän rahaa, paljon
nälänhätää, työ raskasta ruumiillista työtä










- 1800-luvulla perhesuunnittelu oli mahdotonta










- lapsien kasvatus oli ankaraa










[- perhekeskeiset arvot, sinkkuelämää halveksittiin
tai pilkattiin... aikamiespojat ja vanhatpiiat kiusattuja
kyläyhteisössä]










[- tavaroita ei ostettu vaan tehtiin luonnon
antimista, tai sitten oltiin ilman...]











[- nykyaikana työn ja vapaa-ajan sekoittuminen
muistuttaa jotenkin vanhan ajan suomalaista
maatalousyhteiskuntaa]












[- silti nykyään vapaa-aikaa paljon enempi kuin
ennen vanhaan]










[- patriarkaalisuus, vanhoillisuus, uskonnollisuus,
paikallisen kyläyhteisön tarkka kontrolli yksilöstä...
mitään yksilöllisyyttä ja "sooloilua" ei suvaittu...
ankara yhteisöllisyys]










[- tunteet ja käyttäytyminen olivat vakavia ja
tosikkomaisia... leikkimielisyyttä ja humoristisuutta
ei suvaittu, paitsi tarkoin rajatuissa tilanteissa
kuten kansanjuhlissa]










4. Vuosilukutietoja kpl 7










- Nälkävuodet 1866-68









- väestönkasvu 1700-luvulla









- huutolaisista luopuminen 1800-luvun lopulla










- ihmiset asuivat savupirteissä 1800-luvulla










[Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita,
läheni Venäjää.]










[Hyvä kehitys oli alkanut 1700-luvun lopulla
Ruotsin vallan viimeisinä vuosikymmeninä,
mm. valistusaatteen innoittamana kehitettiin
koulutusta, kansanterveyttä, tieverkostoa.]










[Hyvä kehitys katkesi ainakin 50 vuodeksi, kun
Suomi joutui Venäjän vallan alaisuuteen...]










[Vastaavasti Ruotsi ja sen yhteiskunta nykyaikaistui
kovaa vauhtia ja oli Suomea edellä mm.
teollistumisessa ja kaupankäynnissä.]











[Vanhanaikainen maatalous ei pystynyt tuottamaan
tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle.]












[Köyhän väestön määrä kasvoi koko ajan ja se
johtui epätasa-arvoisesta sääty-yhteiskuntamuodosta,
jossa valta oli pienellä osalla väestöä eli säätyyn
kuuluvilla säätyläisillä, ja heistäkin lähinnä vain
aatelisilla, papistolla ja porvaristolla]