Suomalainen yhteiskunta 1800-luvulla

12 tärkeää asiaa, Suomalainen yhteiskunta 1800-luvulla... joitakin pointteja...

(16.11.2015 hissa 7b kpl 7 kansan arki ja juhla
1800-luvulla, joitakin pointteja ja lisätietoja)

7D hissa menüü
1. Lue kpl 7
2. Vihkoon / padille 12 tärkeää asiaa mielestäsi... ja purku taululle

[oppilaiden vastauksia, hakasulkeissa open täydennyksiä...]

- 1700-luvulla alkoi väestönkasvu

[maataloutta kehitettiin]

- 1800-luvulla tavallisen suomalaisperheen ruokavalio
oli yksinkertainen

[luonnon antimet, ei nykyajan tyylisesti... viljaa, lihaa vain
juhlapäivinä... rikkailla lihaa]

- rikkaimmat saattoivat nauttia paremmista pöydän antimista

[- sama edelleen nykyään, varakkaat syövät terveellisesti...
mutta nykyään toisin päin: varakkaat syövät enemmän kasviksia,
toisin kuin ennen oli...]

- 1800-luvun kuluessa yleinen hygienian paraneminen ja
lapsikuolleisuuden aleneminen lisäsivät väestönkasvua

[1700-luvun valistusaate myös auttoi ihmisiä oppimaan
terveellisemmät ja siistimmät elämäntavat, esim.
ruokailuvälineiden käyttö]

- 1800-luvulla taloihin alettiin rakentamaan kivijalat, koska
talo oli silloin lämpimämpi ja terveellisempi

[Talonrakennus kansan keskuudessa ollut vuosisatojen ajan
ns. väliaikaisrakentamista, koska köyhää, turvatonta ja elinolot
ankarat, köyhien keskuudessa asunnottomuus yleistä (vrt. loiset
ja palvelijat) --> ei kannattanut rakentaa kestämään, jos kohta
kuoltiin... sen sijaan varakkailla ja säätyläisillä tarve rakentaa
kestävästi ja komeasti...]

- suuret nälkävuodet 1866-68

[oikeastaan vielä 1869 myös... yli 15% väestöstä kuoli nälkään
ja tauteihin...]

[kaksi keskeistä syytä: vanhentunut maatalous, joka oli peräisin
feodalistiselta ajalta; tehottomat maanviljelymenetelmät antoivat
huonoja satoja... toisena syynä valtaapitävien kyvyttömyys ja
haluttomuus auttaa, esim. Snellman ei halunnut viljaa ostettavan
ulkomailta, koska se oli vastoin fennomanian ideologiaa...]

- 1800-luvun alussa Suomessa oli noin 900 000 asukasta

[vuonna 1812 ns. Vanhan Suomen eli Karjalan saaminen takaisin
Venäjältä nosti Suomen väkiluvun yli yhden miljoonan]

[Pääosin väestö oli Etelä-Suomessa.]

- lapset seurasivat vanhempiensa jalanjälkiä ammatinvalinnassa

[jotkut ammatit pysyivät suvussa ja suorastaan periytyivät
sukupolvelta toiselle... tämmöinen jähmeys esti yhteiskuntaa
kehittymästä ja yksilöitä antamaan parhaimpia tehojaan...]

- mies oli perheen pää, joka päätti perheen asioista

[patriarkaalisuus eli isänvalta]

[ns. kolmikantaoppi: hengellinen esivalta (Jumala), maallinen
esivalta (hallitsija), ns. "huoneenhallitus" (kodeissa perheen
isä tai suvun vanhin)]

[tämmöisessä hierarkkisessa, autoritaarisessa, konservatiivisessa,
staattisessa, patriarkaalisessa, agraarisessa, uskonnollisessa
yhteiskunnassa ei ollut mitään vapautta eikä sitä tarvittu eikä
sitä edes koettu tarpeelliseksi]

[vapautta ja vallankumouksellisuutta pidettiin syntinä]

[jokaisella oli joku ylempi, jota piti totella ja joku alempi,
jota sai käskeä ja kontrolloida]

[jokaisen täytyi tiukasti pysyä säädyssään ja ryhmässään,
sekä ulkoisesti että käyttäytymisessään ja mielipiteissään,
mutta jokaisen säädynkin sisällä oli arvojärjestyksiä, hierarkioita]

- naiset synnyttivät keskimäärin 8 lasta, joista vain noin puolet
selvisivät aikuisikään asti

[Arvomaailma perhekeskeinen, jo pelkästään uskonto käski
perustaa perhe... lapset olivat työvoimaa ja omaisuutta
työvaltaisessa maataloudessa, aikana, jolloin ei ollut koneita]

[Kirkon intressissä oli kastaa ja siten "pelastaa" mahdollisimman
monta lasta, vaikka monet näistä kuoli jo pian syntymänsä jälkeen...]

- köyhät perheet lähettivät lapsensa jo nuorina varakkaiden
säätyläisperheiden palvelukseen

[Tämä kertoo absoluuttisesta köyhyydestä tavallisen kansan eli
rahvaan keskuudessa... ns. huutolaislapset huutokaupattiin
halvimpaan hintaan sille talolliselle, joka suostui ottamaan
huutolaislapsen huostaansa alimpaa korvausta vastaan]

[Huutolaislasten kohdalla näkyy ns. suojelupakko-periaate:
jokaisella tavallisen kansan ihmisellä piti olla jokin herra
esimiehenä "suojelemassa"... täten kansalla ei ollut
henkilökohtaista vapautta lainkaan, esim. ei vapautta
liikkua paikkakunnalta toiselle vaikkapa työtä ja parempaa
elantoa etsimässä]

savupirttien elämää kuuntelu historia ääniä

päre

tiskejä pestiin vain kerran viikossa
astiat puisia
paljon torakoita ja russakoita ja heinäsirkkoja ja muita ötököitä, kirppuja
uloslämpiävä tupa
palvelustyttöjä käytettiin ojankaivu työssä kun miehet teki peltotöitä
naiset tekivät keväällä aitaa
käsityötaito erittäin tärkeää
toukomaa kylvettiin ns suvitouko ja erotettiin kesannosta
eri osa kesannosta eri alueet toukomaina eri vuosina
lypsäminen vaikeampaa kun lehmät oli heikompia
kerjuulla piti ottaa lisämaito
olkia ja sontaa ja virtaa ruokana lehmille
kesäisin lehmät liikkuivat metsissä
lasten elämä työntäyteisempää ja jopa lisääntyi 1870-luvulta lähtien
maatalouden tehostuessa ja kurjien 1860-luvun nälkävuosien jälkeen
lasten työtä lisättiin tehokkuusajattelun takia
heti kun lapsi pystyi oppimaan niin jo alle 10-vuotiaat maataloustöihin
hevoshommat miesten töitä
hevonen oli miehen mitta ja eläin
saunakestit asunnottomia ja pätkätyöläisiä, loisväkeen kuuluvaa
koturikeä
yksi maatalo koostui 40-50 hengestä ja muodosti paikallisyhteisön, perhe ja
maatalon työläiset ja palvelijat
ennen koneita maatalous oli hyvin työvoimavaltaista eli tarvittiin paljon
työvoimaa mm pelto ja metsähommissa
saunakestit pitivät saunaa koko ajan päällä
hygienia ihan toisenlaista silloin kuin nyt mutta saunominen ei lisännyt hygieniaa
perhe oli vahvasti vakiintunut ja sen lisäksi oli talon yhtenäinen joukko
kirkolliset juhlat kuten pyhäinpäivä oli koko yhteisöä yhdistävä
hyvin yleistä ottaa kasvattilapsia kun kuolleisuus oli suuri
miesten ja naisten omat asuin ja työtilat
lampuri serafiia
hoiti talojen lampaat, vanhapiika
eväspusseja lampaille
palkaksi ruokapalkka,
käsityö kaikessa, ei ollut koneita
pumppukaivo monasti ensimmäinen "kone"
silakkaa, joskus ligaa
voita harvoin
sikurijuurikahvia, juurikahveeta
kesäisin nuoret kedoilla piirileikkejä
helluntaina nuoret liikkuivat yhdessä
viiden penni herrasväkkii
ruisleipä ja ruis eri muodoissa
kalaa
sieniä ei syöty ei varsinkaan länsi suomessa

Toinen versio: Suomalainen yhteiskunta 1800-luvulla, joitakin pointteja, Aikalainen 7, kpl 7

TOINEN VERSIO

18.11.2015 7c hissa kpl 7 suomalaisten arki 1800-luvulla

7C hissa menüü...
1. Lue kpl 7.
2. Tee taulun tehtävät vihkoosi.
3. Purku taululle + open lisätiedot.
4. Kopsaa taulu vihkoosi.
KAIKKI VIHKOT TUNNIN LOPUSSA !

[Open lisäykset hakasulkeissa]

Sosiaalihistoria (tutkii yhteiskunnan eri ryhmien oloja ja eroja sekä keskinäisiä ristiriitoja ja vääryyksiä)

Arjen historia (... mitä ihmiset tekivät jokapäiväisessä elämässään)

1. Mitkä olivat kpl 7 pääaiheet?

Nälkävuodet
Eri säätyjen elämää
Perhe-elämä
Asumisolot
Väestönkasvu
Huutolaiset

[yhteiskunnan epätasa-arvoisuus ja jäykkyys]


2. Mitkä asiat ällistyttivät sinua?

- vanhukset, joilla ei ollut sukulaisia, joutuivat köyhäintaloon

[Köyhäinhoito oli yleensä kirkon hoitamaa, vasta myöhemmin 1800-luvulla kunta alkoi ottaa näitä tehtäviä vähitellen...]

- pettuleivän valmistus

[Nykyään pettuleipä on kallista luksustavaraa turisteille matkamuistoksi...]

- orpojen huutokauppaaminen

[ks. aiempi taulukirjoitus muualla]

- maitosarvi

[- epähygieeninen vauvalle]

[- eläinten sarvia, luita ja hampaita käytettiin yleisesti kovuutensa takia... ruutisarvi, kahvat, kädensijat, pikkuesineet, työkalut, kammat, koristeet]

[- köyhyys
- alhainen elintaso
- ei vapaa-aikaa / lomaa, vain kirkolliset pyhät...
- ... ja kun nukuttiin
- elämä jatkuvaa rehkimistä
- laiskottelu ja huvittelu halveksittua syntiä
- tämän taustalla uskontonormit
- ja maatalouden työvaltaisuus ja alkeellisuus
- ... joka ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä...
- ei nykypäivän sosiaaliturvaa
- Speden humoristinen historiallinen elokuva "Noin seitsemän veljestä", alkuintro: "Ruoka oli pahaa, mutta onneksi sitä oli vähän"
- tavallaan tuo pitää paikkansa: ruokaa oli usein vähän ja se oli pilaantunutta ja pahaa... silti sitä syötiin
- nykyajan tyylisesti viihdettä ei juurikaan ollut
- juopottelu, kylätappelut, kansantanssit, nuorten yöjuoksut]


3. Vertaile 1800-luvun suomalaisten elämää nykyaikaan

- silloin enemmän työtä, vähän rahaa, paljon nälänhätää, työ raskasta ruumiillista työtä

- 1800-luvulla perhesuunnittelu oli mahdotonta

- lapsien kasvatus oli ankaraa

[- perhekeskeiset arvot, sinkkuelämää halveksittiin tai pilkattiin... aikamiespojat ja vanhatpiiat kiusattuja kyläyhteisössä]

[- tavaroita ei ostettu vaan tehtiin luonnon antimista, tai sitten oltiin ilman...]

[- nykyaikana työn ja vapaa-ajan sekoittuminen muistuttaa jotenkin vanhan ajan suomalaista maatalousyhteiskuntaa]

[- silti nykyään vapaa-aikaa paljon enempi kuin ennen vanhaan]

[- patriarkaalisuus, vanhoillisuus, uskonnollisuus, paikallisen kyläyhteisön tarkka kontrolli yksilöstä... mitään yksilöllisyyttä ja "sooloilua" ei suvaittu... ankara yhteisöllisyys]

[- tunteet ja käyttäytyminen olivat vakavia ja tosikkomaisia... leikkimielisyyttä ja humoristisuutta ei suvaittu, paitsi tarkoin rajatuissa tilanteissa kuten kansanjuhlissa]

4. Vuosilukutietoja kpl 7

- Nälkävuodet 1866-68
- väestönkasvu 1700-luvulla
- huutolaisista luopuminen 1800-luvun lopulla
- ihmiset asuivat savupirteissä 1800-luvulla

[Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, läheni Venäjää.]

[Hyvä kehitys oli alkanut 1700-luvun lopulla Ruotsin vallan viimeisinä vuosikymmeninä, mm. valistusaatteen innoittamana kehitettiin koulutusta, kansanterveyttä, tieverkostoa.]

[Hyvä kehitys katkesi ainakin 50 vuodeksi, kun Suomi joutui Venäjän vallan alaisuuteen...]

[Vastaavasti Ruotsi ja sen yhteiskunta nykyaikaistui kovaa vauhtia ja oli Suomea edellä mm. teollistumisessa ja kaupankäynnissä.]

[Vanhanaikainen maatalous ei pystynyt tuottamaan tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle.]

[Köyhän väestön määrä kasvoi koko ajan ja se johtui epätasa-arvoisesta sääty-yhteiskuntamuodosta, jossa valta oli pienellä osalla väestöä eli säätyyn kuuluvilla säätyläisillä, ja heistäkin lähinnä vain aatelisilla, papistolla ja porvaristolla]

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä