7-luokan hissan teemoja, yleiskatsaus

1800-luku - 1914

Maailma

Maailma - yhteiskunta ja politiikka, vallankäyttö 1800-luku - 1914

sääty-yhteiskunnan heikkeneminen
siirtyminen teolliseen luokkayhteiskuntaan
porvariston ja kauppiaiden vallan kasvu
uusi ryhmä teollisuustyöväestö
vaatimukset demokratiasta ja kamppailuja sen puolesta
esim vallankumouksia
kansallisuusaate eli nationalismi vahva aate
suurten sotien kuten Napoleonin sotien loppuminen
paljon pikkusotia
kilpavarustelu
ajanjakson lopussa ensimmäinen maailmansota
siirtomaavalta eli imperialismi
demokratisoituminen hitaasti, muttei Itä-Euroopassa
väkiluvun lisääntyminen

Maailma - talous, kaupankäynti, tekniikka 1800-luku - 1914

teollistuminen, höyrykoneet
kaupungistuminen
suurtuotanto, sarjatuotanto
väkiluvun kasvu
liikenteen kasvu
koko kansan koulutuksen tehostuminen
esim kansakoulu peruskoulun edeltäjä
siirtolaisuus
esim. Amerikkaan
kaupankäynnin lisääntyminen
Länsi-Euroopan ja USA:n taloudellinen mahti
Aasian ja Afrikan maiden kurjistuminen
kansainvälisen maailmanlaajuisen ulkomaankaupan synty
ensimmäiset maailmanlaajuiset taloustaantumat
kilpavarustelu teollistumisen mukana

Maailma - taide ja kulttuuri, tiede, aatteet, uskonnot 1800-luku - 1914

romantiikka, kansallisuusaate taiteessa
kertaustyylit
kansanomaisuus muotia
myös realismi
ajanjakson lopulla nykytaiteet ja taiteen tyylien hajaantuminen
nykyaikaisen tieteen synty
esim lääketiede, insinööritieteet, viestintäteknologia
maallistuminen, uskonnon kritisoiminen
darwinismi
rasismi
myös juutalaisvastaisuuden nousu ajanjakson lopulla
edistysoptimismista pessimismiin ja vihaan ja ennakkoluuloihin
erilaiset poliittiset aatteet vaikuttivat voimakkaasti

Maailma - ihmisten arki ja juhla, tunteet ja mentaliteetit 1800-luku - 1914
viimeinen ns vanhanaikainen vuosisata
siirtymä nykyaikaan, 1800-vuonna muinaisten aikojen vanhanaikaisuutta
1900-vuonna nykyaisuutta jo paljonkin
tekninen kehitys loi uusia ammatteja ja töitä
ihmisten elämä kuitenkin vielä työkeskeistä
vapaa-aika lisääntyi aikakauden lopulla
vanhojen perinteiden kyseenalaistaminen alkoi
mutta suuri enemmistö ihmisistä oli arvoiltaan vielä vanhanaikaisia ja uskonnollisia



SUOMI 1800-luvulla - 1914

Suomi - yhteiskunta, politiikka ja vallankäyttö 1800-luku - 1914
uudenaikaistuminen ja demokratisoituminen hyvin hidasta
kehitys jopa pysähtyi
vanha sääty-yhteiskunta säilyi
yhä suurempikokoinen joukko kansaa kurjuudessa
ns tilattoman väestön ongelma
autonominen maa Venäjän alaisuudessa
valta pienellä eliitillä, säätyläisillä, erityisesti aatelistolla
säätyläiset virkamiehinä ja uskollisia venäläisille
kansanedustuslaitosta ei ollut paitsi vasta 1860-luvulta lähtien
nykyaikaisen demokratian piirteitä vasta 1800-luvun lopulta lähtien
yhdistystoiminnan kasvu, kansalaisten aktiivisuus
esim työväenliike
aiemmin herätysliikkeet
kansansivistyksen ja yhteiskunnan uudistaminen vasta 1800-luvun loppupuolella
kaupungeissa ylipäänsä väestö ruotsinkielistä
kielikysymys iso poliittinen kiista
suomalaisen kansallistunnon keinotekoinen luominen fennomaanien toimesta
todellisuudessa suomalaiset eivät olleet yhtenäistä kansaa
paikalliset jopa kyläkohtaiset erilaisuudet vielä vahvoja


Suomi - talous ja kaupankäynti, tekniikka 1800-luku - 1914
takapajuinen feodaalinen maatalousvaltio
Euroopan köyhimpiä maita, itäeurooppalainen taso
teollistuminen erittäin hidasta, pientä ja myöhäistä
vasta 1800-luvun lopussa merkittävämpää teollisuutta
talousvaikeuksia, uudistusten tekeminen tyssäsi vanhoillisiin asenteisiin ja eturyhmiin
Ruotsin vallan aikaiset lait hidastivat kehitystä
oma raha markka sekä hyvä että huono asia
osaamattomuutta valtiontalouden hoitamisessa
talouskasvu toden teolla vasta 1880-luvulta lähtien

Suomi - taide ja kulttuuri, tiede, aatteet ja uskonnot 1800-luku - 1914
kansallisromantiikka, nationalismin suuri vaikutus
oman taiteen kulta-aika ajanjakson lopulla
mutta ulkomailla sitä pidettiin jälkeenjääneenä
tieteellinen tutkimus kopioi saksalaista tiedettä
uudet aatteet tulivat hitaasti myöhään maahamme
maallistumista ei juuri lainkaan
vain sosialistien ja työväenliikkeen keskuudessa kirkon arvostelemista
kuitenkin selkeästi muodostui kaksi Suomea
Helsinkin ja isoimpien kaupunkien jopa kansainvälisesti suuntautunut kulttuuri
ja suomenkielinen maaseutu takapajuinen, uskonnollinen ja konservatiivinen

Suomi - arki ja juhla, tunteet, mentaliteetit 1800-luku - 1914
maatalousvaltaisessa sääty-yhteiskunnassa rahvas työn keskellä
vapaa-aika tuntematon käsite, samoin työttömyys
vain yläluokalla oli vapaa-aikaa esim kulttuuri- ja taideharrastuksiin
tunnemaailma kova, ankara kuri, fyysinen kuritus, uskonnolliset tunteet
tasa-arvoa ei osattu eikä edes haluttu vaatia
vasta 1800-luvun lopulla uusi ilmiö tasa-arvon vaatiminen
tähän suhtauduttiin paheksuvasti "rettelöimisenä"