Suomen teollistuminen 1800-luvulla
Suomen teollistuminen 1860-luvulta lähtien
Milloin Suomi alkoi teollistua?
Vaihtoehdot: 1790-luvulla vai 1820-luvulla vai 1860-luvulla vaiko
tulkinnasta riippuen 1860-luvulla, 1890-luvulla, 1910-luvulla,
1960-luvulla?
A: Kiistanalaista. Periaatteessa Suomi alkoi teollistumaan 1860-luvulla,
mutta teollistuminen oli voimakkaampaa autonomian lopulla aina
1. maailmansodan alkuun saakka. Sitten teollistuminen taantui itse-
näisyyden ekoina vuosikymmeninä, kunnes 2. maailmansodan jälkeen
sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja sen jälkeen clearing-kauppa N-liiton
kanssa teollistivat Suomea 1960-80-luvuilla.
Erään subjektiivisen mielipiteen mukaan Suomi ei ole koskaan teollis-
tunut oikein kunnolla.
Miksi Suomi teollistui niin hitaasti ja myöhään?
Vaihtoehdot:
Pieni väkiluku ja harvaan asuttu maa.
Merkantilistinen talouspolitiikka jatkui Ruotsin vallan
ajalta Venäjän vallan ajalle.
Pääomia oli liian vähän, kuten rahaa. (Köyhää!)
Porvaristo oli pieni ja heikko.
A: Kaikki em. kelpaavat vastauksiksi.
Mikä teollisuusmuoto oli vahvinta Suomen alueella
ennen varsinaista tehdasteollisuuden alkua?
Vaihtoehdot:
Tervantuotanto
Kaivosteollisuus eli ns. vuoritalous tuon ajan käsitteen
mukaan.
Laivanrakennusteollisuus
Metalliteollisuus
A: Tervantuotanto oli Ruotsin vallan ajalla, mutta osin vielä 1800-luvun
alussa autonomian ekoina vuosikymmeninä.
Kaivostoiminta ollut Suomessa pientä kunnes vasta 1900-luvulla
laajentunut
Laivanrakennusteollisuus ollut aina Suomessa merkittävää, mutta
teolliseksi toiminnaksi sen voi sanoa alkaneen 1800-1900-lukujen
vaihteessa.
Metalliteollisuus samoin kuin laivanrakennusteollisuus.
Mikä teollisuusmuoto alkoi kasvaa Suomessa teollistumisen
alussa voimakkaasti?
höyrysahat
kemian teollisuus
ydinvoimalat
peliteollisuus
A: Höyrysahat
... Kemian teollisuus kehittyi 1900-luvulla, ydinvoimalat 1970-luvulla,
peliteollisuus 2000-luvulta lähtien.
Mikä teollisuusmuoto kehittyi vahvaksi Suomessa teollistumisen mukana?
Elintarviketeollisuus
Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus
Puu- ja paperiteollisuus
Laivanrakennusteollisuus
A: Periaatteessa nuo kaikki, mutta erityisesti puu- ja paperiteollisuus.
Mikä näistä nimistä liittyy Suomen teollistumisen syntyyn?
Rovio
McDonalds
Rosenlew
Sisu
A: Rosenlew
Minne Suomessa alkoi muodostua merkittävässä määrin
tehdasteollisuutta?
Savoon
Lappiin
Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin
Ahvenanmaalle
A: Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin, esim. Pori, Kemi, Vaasa,
Oulu, Kokkola
Savossa kehittyi myös jonkin verran teollisuutta (Varkaus,
Kuopio, Iisalmi, Pieksämäki)
Miten teollistuminen muutti Suomea?
Suomessa väestön elintaso alkoi nousta
Suomessa yhteiskuntaan alkoi muodostua teollisuustyöväestöä.
Suomi alkoi kansainvälistyä ulkomaankaupan lisäännyttyä.
Suomi alkoi sulkeutua ja köyhtyä.
A: Kaikki paitsi nuo viimeinen
Miten nälkävuodet 1867-69 liittyvät Suomen teollistumiseen?
Nälkäkatastrofin johdosta alettiin kehittää maataloutta ja karjataloutta.
Teollistuminen johti nälkävuosiin automaattisesti.
Nälkävuodet johtuivat ainakin osittain siitä, että Snellman kannatti itsepäisesti nationalismia, eikä suostunut siihen, että viljaa olisi ostettu ulkomailta.
Nälkävuodet eivät mitenkään liity Suomen teollistumisen historiaan.
Mikä sisämaan kaupunki muodostui merkittäväksi teollisuuskaupungiksi?
Kajaani
Salo
Tampere
Rovaniemi
Mitkä maat muodostuivat Suomen tärkeimmiksi ulkomaankaupan
kumppaneiksi?
- Ranska, Sveitsi, Espanja
- Venäjä, Ruotsi, Saksa ja Englanti
- Puola, Itävalta-Unkari, Italia
- USA, Kiina, Intia, Brasilia
A: Venäjä, Ruotsi, Saksa, Englanti
Vaihtoehdot: 1790-luvulla vai 1820-luvulla vai 1860-luvulla vaiko
tulkinnasta riippuen 1860-luvulla, 1890-luvulla, 1910-luvulla,
1960-luvulla?
A: Kiistanalaista. Periaatteessa Suomi alkoi teollistumaan 1860-luvulla,
mutta teollistuminen oli voimakkaampaa autonomian lopulla aina
1. maailmansodan alkuun saakka. Sitten teollistuminen taantui itse-
näisyyden ekoina vuosikymmeninä, kunnes 2. maailmansodan jälkeen
sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja sen jälkeen clearing-kauppa N-liiton
kanssa teollistivat Suomea 1960-80-luvuilla.
Erään subjektiivisen mielipiteen mukaan Suomi ei ole koskaan teollis-
tunut oikein kunnolla.
Miksi Suomi teollistui niin hitaasti ja myöhään?
Vaihtoehdot:
Pieni väkiluku ja harvaan asuttu maa.
Merkantilistinen talouspolitiikka jatkui Ruotsin vallan
ajalta Venäjän vallan ajalle.
Pääomia oli liian vähän, kuten rahaa. (Köyhää!)
Porvaristo oli pieni ja heikko.
A: Kaikki em. kelpaavat vastauksiksi.
Mikä teollisuusmuoto oli vahvinta Suomen alueella
ennen varsinaista tehdasteollisuuden alkua?
Vaihtoehdot:
Tervantuotanto
Kaivosteollisuus eli ns. vuoritalous tuon ajan käsitteen
mukaan.
Laivanrakennusteollisuus
Metalliteollisuus
A: Tervantuotanto oli Ruotsin vallan ajalla, mutta osin vielä 1800-luvun
alussa autonomian ekoina vuosikymmeninä.
Kaivostoiminta ollut Suomessa pientä kunnes vasta 1900-luvulla
laajentunut
Laivanrakennusteollisuus ollut aina Suomessa merkittävää, mutta
teolliseksi toiminnaksi sen voi sanoa alkaneen 1800-1900-lukujen
vaihteessa.
Metalliteollisuus samoin kuin laivanrakennusteollisuus.
Mikä teollisuusmuoto alkoi kasvaa Suomessa teollistumisen
alussa voimakkaasti?
höyrysahat
kemian teollisuus
ydinvoimalat
peliteollisuus
A: Höyrysahat
... Kemian teollisuus kehittyi 1900-luvulla, ydinvoimalat 1970-luvulla,
peliteollisuus 2000-luvulta lähtien.
Mikä teollisuusmuoto kehittyi vahvaksi Suomessa teollistumisen mukana?
Elintarviketeollisuus
Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus
Puu- ja paperiteollisuus
Laivanrakennusteollisuus
A: Periaatteessa nuo kaikki, mutta erityisesti puu- ja paperiteollisuus.
Mikä näistä nimistä liittyy Suomen teollistumisen syntyyn?
Rovio
McDonalds
Rosenlew
Sisu
A: Rosenlew
Minne Suomessa alkoi muodostua merkittävässä määrin
tehdasteollisuutta?
Savoon
Lappiin
Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin
Ahvenanmaalle
A: Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin, esim. Pori, Kemi, Vaasa,
Oulu, Kokkola
Savossa kehittyi myös jonkin verran teollisuutta (Varkaus,
Kuopio, Iisalmi, Pieksämäki)
Miten teollistuminen muutti Suomea?
Suomessa väestön elintaso alkoi nousta
Suomessa yhteiskuntaan alkoi muodostua teollisuustyöväestöä.
Suomi alkoi kansainvälistyä ulkomaankaupan lisäännyttyä.
Suomi alkoi sulkeutua ja köyhtyä.
A: Kaikki paitsi nuo viimeinen
Miten nälkävuodet 1867-69 liittyvät Suomen teollistumiseen?
Nälkäkatastrofin johdosta alettiin kehittää maataloutta ja karjataloutta.
Teollistuminen johti nälkävuosiin automaattisesti.
Nälkävuodet johtuivat ainakin osittain siitä, että Snellman kannatti itsepäisesti nationalismia, eikä suostunut siihen, että viljaa olisi ostettu ulkomailta.
Nälkävuodet eivät mitenkään liity Suomen teollistumisen historiaan.
Mikä sisämaan kaupunki muodostui merkittäväksi teollisuuskaupungiksi?
Kajaani
Salo
Tampere
Rovaniemi
Mitkä maat muodostuivat Suomen tärkeimmiksi ulkomaankaupan
kumppaneiksi?
- Ranska, Sveitsi, Espanja
- Venäjä, Ruotsi, Saksa ja Englanti
- Puola, Itävalta-Unkari, Italia
- USA, Kiina, Intia, Brasilia
A: Venäjä, Ruotsi, Saksa, Englanti
Kuvien tarkastelua, kpl 16, Forum 7. Oppilaiden havaintoja.
S. 114 KANAMÄEN KERJÄLÄISVELJEKSET
- Köyhää!
- Eletty tuurin varassa.
- Jouduttu tekemään pitkään töitä, jos kerto-
vat huonon tarinan niin ei palkaksi ruokaa
- Veljeksiä, pitkä työpäivä ja elämä tuurin
varassa
- Miksi he ovat valokuvassa?
- Onko heidän tilanne aina ollut noin?
S. 115 POSTIMERKKI VETURISTA
- Heräsi kysymys, mitä postimerkit maksaa
nykyään 2020-luvulla
- Vihreä tausta: Suomessa paljon metsiä,
juna symbolisoi sitä että se kuljettaa postin
- Karjaan museojuna
- Postimerkit halvempia 2006 kuin nyt
- Pähee juna
- Rahan arvon ero 1800-luvulla verrattuna
nykyhetkeen
S. 115 SUOMEN RAUTATIEVERKOSTO
- Erikoista kun ratoja nykyisen Venäjän puo-
lella
- Koska Suomi ei ollut itsenäinen ja osa Venä-
jää
- Kyse on ennen talvi-jatkosodissa 1939-45
menetettyjä alueita
- Tuli mieleen sodat
- Pohjois-Suomessa tosi vähän ratoja
- Etelän rannikolla eniten ratoja
S. 116 JÄÄNMURTAJA SAMPO -MAALAUS
- Ulkomaankauppa oli ja on todella tärkeä,
koska pitää talvellakin päästä kauppalaivo-
jen Itämerellä
- Titanic tuli mieleen.
- Hidas ja uhkaava.
- Kylmää, ilmansaasteet kivihiili laivoista.
- Iso miehistö.
- Massiivisen kallista tekniikkaa yhteiskunnalle.
-
S. 116 POLKUPYÖRÄMAINOS
- Vaurastuminen käynnissä, kun ihmiset
pystyi ostamaan semmoistakin, mitkä ei
olleet välttämättömyystavaroita ja että
alkoi olla mainoksia
- mainostetaan Porin urheilukauppaa
- naisen kasvoja ei näy
- myykö mies pyöriä siinä naiselle?
- Vintage-juliste tulee mieleen
- Rikas nainen naishahmon ulkonäkö?
- Hienot vaatteet mainoksen ihmisillä, että
tulee vaikutelma että ovat aatelisia.
- Järkevä liikkumisväline, värikäs mainos, tulee
mieleen 1970-luvun tv-mainokset, joissa ajetaan
polkupyörällä
- Pori merkittävä teollisuuspaikkakunta, Koke-
mäenjoen rannalle syntyi mm. paperiteollisuutta
kuten Rosenlew
S. 117 UUSI SUOMETAR -LEHTI JA RUOKARESEPTI
- silakkakeitto
-
S. 118 TUKKIJÄTKIÄ
- Kaikilla hienot hatut.
- Kaikilla on nahkasaappaat, pitkävartiset
- kaikilla keppi, kaikki näyttää kovilta työnteki-
jöiltä
- polttopuuta hankkimassa???
- oliko vaarallista? Kyllä jos jäi tukkien väliin niin
nirri pois
- Oliko myös naispuolisia tukkijätkiä?
- Koskenlaskija-juusto
-
S. 119 TAMPEREEN TEKSTIILITEHTAIDEN NAISTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖHÖNTULOIKÄ 1903
- Oliko siellä myös miestyöntekijöitä? ... olivat
yleensä koneenkäyttäjiä, huoltajia, työnjohtajia
-
S. 119 KUVA TEKSTIILITYÖLÄISNAISESTA
S. 120 ELOKUVAJULISTE TUKKIPOJAN MORSIAN-
ELOKUVASTA
- Köyhää!
- Eletty tuurin varassa.
- Jouduttu tekemään pitkään töitä, jos kerto-
vat huonon tarinan niin ei palkaksi ruokaa
- Veljeksiä, pitkä työpäivä ja elämä tuurin
varassa
- Miksi he ovat valokuvassa?
- Onko heidän tilanne aina ollut noin?
S. 115 POSTIMERKKI VETURISTA
- Heräsi kysymys, mitä postimerkit maksaa
nykyään 2020-luvulla
- Vihreä tausta: Suomessa paljon metsiä,
juna symbolisoi sitä että se kuljettaa postin
- Karjaan museojuna
- Postimerkit halvempia 2006 kuin nyt
- Pähee juna
- Rahan arvon ero 1800-luvulla verrattuna
nykyhetkeen
S. 115 SUOMEN RAUTATIEVERKOSTO
- Erikoista kun ratoja nykyisen Venäjän puo-
lella
- Koska Suomi ei ollut itsenäinen ja osa Venä-
jää
- Kyse on ennen talvi-jatkosodissa 1939-45
menetettyjä alueita
- Tuli mieleen sodat
- Pohjois-Suomessa tosi vähän ratoja
- Etelän rannikolla eniten ratoja
S. 116 JÄÄNMURTAJA SAMPO -MAALAUS
- Ulkomaankauppa oli ja on todella tärkeä,
koska pitää talvellakin päästä kauppalaivo-
jen Itämerellä
- Titanic tuli mieleen.
- Hidas ja uhkaava.
- Kylmää, ilmansaasteet kivihiili laivoista.
- Iso miehistö.
- Massiivisen kallista tekniikkaa yhteiskunnalle.
-
S. 116 POLKUPYÖRÄMAINOS
- Vaurastuminen käynnissä, kun ihmiset
pystyi ostamaan semmoistakin, mitkä ei
olleet välttämättömyystavaroita ja että
alkoi olla mainoksia
- mainostetaan Porin urheilukauppaa
- naisen kasvoja ei näy
- myykö mies pyöriä siinä naiselle?
- Vintage-juliste tulee mieleen
- Rikas nainen naishahmon ulkonäkö?
- Hienot vaatteet mainoksen ihmisillä, että
tulee vaikutelma että ovat aatelisia.
- Järkevä liikkumisväline, värikäs mainos, tulee
mieleen 1970-luvun tv-mainokset, joissa ajetaan
polkupyörällä
- Pori merkittävä teollisuuspaikkakunta, Koke-
mäenjoen rannalle syntyi mm. paperiteollisuutta
kuten Rosenlew
S. 117 UUSI SUOMETAR -LEHTI JA RUOKARESEPTI
- silakkakeitto
-
S. 118 TUKKIJÄTKIÄ
- Kaikilla hienot hatut.
- Kaikilla on nahkasaappaat, pitkävartiset
- kaikilla keppi, kaikki näyttää kovilta työnteki-
jöiltä
- polttopuuta hankkimassa???
- oliko vaarallista? Kyllä jos jäi tukkien väliin niin
nirri pois
- Oliko myös naispuolisia tukkijätkiä?
- Koskenlaskija-juusto
-
S. 119 TAMPEREEN TEKSTIILITEHTAIDEN NAISTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖHÖNTULOIKÄ 1903
- Oliko siellä myös miestyöntekijöitä? ... olivat
yleensä koneenkäyttäjiä, huoltajia, työnjohtajia
-
S. 119 KUVA TEKSTIILITYÖLÄISNAISESTA
S. 120 ELOKUVAJULISTE TUKKIPOJAN MORSIAN-
ELOKUVASTA
