8-luokka

8-luokan hissan teemoja, yleiskatsaus

1900-luku - 2024

 

 

Yhteiskunta ja politiikka, vallankäyttö

 

  • demokratian kriisi, valistusaatteen edistysoptimismin kriisi
  • epädemokraattiset aatteet kuten natsismi ja kommunismi
  • ääriliikkeet, radikalismi, diktatuurit
  • paljon väkivaltaa, julmuuksia, sotia, terrorismia, viha, ennakkoluulot
  • maailmansodat, ydinaseet
  • suurten ihmisjoukkojen voiman kasvu
  • esim työväestö
  • keskiluokan vaikeudet
  • vanhan sääty-yhteiskunnan lopullinen romuttuminen
  • teollinen luokkayhteiskunta, sitten jälkiteollinen palvelu- ja tietoyhteiskunta
  • uudet vähemmistöt ja ryhmät nostivat päätään
  • esim naisten asema vahvistui, mutta...

 

 

Talous, kaupankäynti, tekniikka

 

  • kaupankäynnin laajeneminen maailmanlaajuiseksi ja kaikkialle yhteiskunnissa
  • läpikaupallistuminen
  • kilpailun kiristyminen
  • suuret suhdannevaihtelut: isot nousukaudet ja sitten isot talouskriisit
  • monikansalliset yritykset
  • maailmassa talousvoiman siirtyminen pois länsimaista Aasiaan
  • öljyn aikakausi, öljyriipuvaisuus
  • huima tekninen kehitys
  • valtava aineellisen elintason nousu, ns nykyaika
  • tietokoneistuminen, koneiden aika
  • poliitikot pakotettuja toimimaan taloudellisten tekijöiden ja markkinavoimien mukaan
  • täten ihanteelliset aatteet taka-alalle
  • luonnon saastuminen, ekokatastrofi

 

 

 

 

Taide ja kulttuuri, tiede, aatteet, uskonnot

 

  • taiteen tyylisuuntien sekoittuminen ja yhdistely
  • paljon vaikutteita mm aasial ja afrikkal taiteesta
  • ns nykytaiteen aika
  • sekasortoa ja kauhua kuvaava taide
  • taide entistä poliittisempaa
  • vanha perinteinen kaunis ja ymmärrettävä taide taka-alalle
  • kulttuurin kaupallistuminen, arkipäiväistyminen
  • taidetta koko kansalle eikä enää vain yläluokalle
  • populaarikulttuuri, esim kansantaide, pop ja rock ym
  • viihteellistyminen ja pinnallistuminen
  • pehmeiden ihmistieteiden kriisi kun kovat luonnontieteet etenivät ja loivat nykyaikaisen koneaikakauden
  • maallistuminen, yksilöllistyminen, uskonnottomuus, uskottomuus
  • perinteet rikottiin ja vanhat yhteisöt kuten maalaiskylät hajosivat
  • ihmisten yksinäisyys ja anonyymiys
  • henkinen kriisi
  • toisaalta voimakkaasti uskonnollisia ja vanhoillisia ilmiöitä, esim kiihkouskovaiset tai äärioikeistolaiset

 

 

 

 

 

Arki ja juhla, tunteet ja mentaliteetit

 

  • siirryttiin pois esiteollisesta agraarisesta maailmasta, mikä näkyi vapaa-ajan lisääntymisenä
  • työ ja vapaa eriytyivät myös alueellisesti
  • työn ja vapaan määritelmät muuttuivat
  • suhtautuminen työhön ja ahkeruuteen muuttui yksilöllisemmäksi
  • mukavuuden korostaminen
  • ns amerikkalainen unelma makeasta mukavasta elämästä
  • tunteet itsekkäämmiksi ja maallisimmiksi
  • seksuaalisuuden vallankumous
  • järkiavioliitoista pois kohti sinkkuiluun ja sosiaalisiin medioihin
  • tietämisen ja pohtimisen pinnallistuminen, latistuminen
  • esim netin johdosta
  • ollaan entistä itsekkäämpiä ja välinpitämättömämpiä (kiistanalaista)

 

Suomi 1900-luku - 2024

Suomi : yhteiskunta, politiikka ja vallankäyttö

 

  • yhteiskunnan nykyaikaistuminen sysäyksittäin kriisien kautta
  • todellinen nykyaikaistuminen varsinkin toisen maailmansodan jälkeen
  • mutta erityisesti vasta 1960-luvulta lähtien
  • pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyminen
  • demokratisoituminen kriisien kautta
  • epädemokraattisia piirteitä ja takapakkeja
  • suurten puolueiden valta-asema
  • erityisesti maalaisliitto-keskusta, sosialidemokraatit, kokoomus
  • liberaalien ja edistyksellisten ryhmien heikkous
  • äärioikeistolaisuutta ja äärivasemmistolaisuutta osittain muoti-ilmiöinä osittain ulkovaltioiden lobbaamana
  • kansalaisyhteiskunnan voimistuminen ja sitten heikkeneminen
  • yhteiskunnan kriisiytyminen ja tehottomuus 1990-luvulta lähtien
  • EU-jäsenyys edut ja haitat
  • presidenttivaltaisuudesta pääministerivaltaisuuteen
  • yhteiskunnallisten ristiriitojen laimeneminen ja voimistuminen
  • Suomi edelleen luokkayhteiskunta
  • merkittäviä muuttoaaltoja maan sisällä ja maasta pois
  • kansainvälistyminen varsinkin 1980-luvulta lähtien
  • NATO-jäsenyys: edut ja haitat

 

 

Suomi : talous, kaupankäynti, tekniikka

  • pois vanhasta maatalousyhteiskunnasta
  • elinkeinorakenteen muutos
  • teollistuminen varsinkin toisen maailmansodan jälkeen
  • palvelusektorin nousu
  • tietoyhteiskunta, varsinkin 1990-luvulta lähtien
  • suuret nousukaudet 1914 saakka, sitten 1960-80-luvut
  • suuret taloustaantumat 1930-luku, 1990-luku, 2007-jatkuu
  • suurtyöttömyys lama-aikoina
  • vientiongelmat
  • kaupankäynnin ja yritystoiminan lisääntyminen
  • mutta liian vähän vapautta ja kilpailua
  • kalliit hinnat ja verot
  • erikoisosaaminen
  • esim. paperiteollisuus, laivat, tietotekniikka, mobiiliteknologia, erikoislaitteet
  • kaupungistuminen 1960-luvulta lähtien
  • pankkisektorin vapauttaminen 1980-luvulta lähtien
  • EU avasi Suomen talouden
  • yksipuolinen talous, tehoton yritysjohtaminen, ei innovatiivinen
  • Suomen pienuus, kaukaisuus, tuntemattomuus maailmalla
  • (esim. Nokiaa luultu japanilaiseksi)

 

 

Suomi : taide ja kulttuuri, tiede, aatteet, uskonnot

 

  • vanhanaikaisuuden ja nykyaikaisuuden vastakkainasettelu
  • taiteessa vanha agraarisen ajan talonpoikainen ja kansallisromanttinen edelleen vahva
  • uudistusmieliset taidetyylit usein halveksittuja
  • vasta toisen maailmansodan jälkeen 1950- ja 1960-luvuilla nykytaide
  • esim funktionalismi arkkitehtuurissa
  • Alvar Aalto
  • kulttuuri ihaili jo 1800-luvulta lähtien saksalaisuutta
  • yltyi natsiaikana
  • toisen maailmansodan jälkeen levisi angloamerikkalaisen kulttuuri ihailu
  • vasemmistolaistuminen toisen maailmansodan jälkeen
  • osittain Neuvostoliiton tukemana
  • esim taistolaiskommunistien eli stalinistien vaikutusvalta 1960-70-luvuilla ainakin kulttuurielämässä
  • oikeistolaistuminen ja kansaivälistyminen 1980-luvulta lähtien
  • esim ns postmoderni taide ja juppityyli
  • avautuminen ja yksilöllistyminen kiihtyi EU-jäsenyyden aikana

 

 

Suomi : arki ja juhla, tunteet, mentaliteetit

 

  • työvaltaisesta agraarisesta uskonnollisesta autoritaarisesta patriarkaalisesta konservatiivisesta yhteiskunnasta siirryttiin kohti...
  • ... vapaa-aikakeskeiseen verkostoituneeseen hajautuneeseen urbaaniin ja monikulttuuriseen demokraattiseen ja individualistiseen tasa-arvoisempaan liberaaliin yhteiskuntaan, jossa...
  • ... työnteon sijasta tärkeätä kuluttaminen ja palvelujen käyttäminen
  • silti vanhat perinteet ja asenteet eritoten maaseudulla
  • pääkaupunkiseutu edistyksellisintä aluetta
  • tunnemaailmassa ja mentaliteeteissa raju muutos toisen maailmansodan jälkeen
  • aiheutti sopeutumisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia
  • sodat myös ahdistavat edelleen yhä uusia sukupolvia

 

tehtäväpaketti lukuvuoden loppupään tehtävistä

1. Miten neuvstoliittolaisten ihmisten arkielämä erosi lännen demokraattisten ihmisten arjesta?
2. Luettele syitä / selityksiä, miksi itäblokin sosialistiset maat romahtivat?
3. Millaisia maita nämä maat ovat nyt? Vertaa myös eroja eritoten Itä-Euroopan ja Venäjän välillä.
4. Mitkä maat irtautuivat Neuvostoliitosta? Luettele!
5. Miksi EU (ja sen edeltäjät) perustettiin? Luettele!
6. Vertaa toisiinsa 1980-luvun Suomea 1990-luvun Suomeen.
7. Miksi Suomi ajautui lamaan 1990-luvun alussa?
8. Luettele selityksiä sille, että Aasian maista on tullut maailman talousmahteja, ns. "taloustiikereitä"?
9. Millä vuosikymmenellä useimmat Afrikan maat vapautuivat siirtomaavallasta?
10. Miksi demokratia ei ole vakiintunut monissa Afrikan maissa? Luettele syitä.
11. Milloin apartheid-rasismi loppui virallisesti Etelä-Afrikan tasavallassa?
12. Tee aikajana Istaelin ja Palestiinan välisistä kiistoista, 1948-2016.
13. Missä maissa Etelä-Amerikassa on ollut sotilasdiktatuuri? Luettele.

Tehtäväpaketti Suomen sodista 1939-45 (ja kylmän sodan alku)

8d hissa menyy
1) Kopioi ja tee tehtävät vihkoon tai paprulle sekä taululle.
2) Kesken jäävät kotiläksyksi.

HUOM.!
Tuntimenyyt ja läksytiedot VAIN joutinen-pedanet-sivulla
https://peda.net/p/joutinen

KPL 14
1.) Miksi Neuvostoliitto ei pystynyt valtaamaan Suomea talvisodassa?
OPPILAAN VASTAUS:
- Puolustajat tunsivat taistelumaaston hyökkääjiä paremmin.
- Neuvostoliitto aliarvioi Suomen voimakkuuden
- Suomalaisten heikkoa varustusta korvasi kansan yhtenäisyys.
- Neuvostoliitto ei halunnut joutua Ison-Britannian ja Ranskan kanssa törmäyskurssille (ei saanut olla "liian ilkeä" Suomelle)

KPL 15
2.) Mitä alueita Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle hävittyään sille jatkosodassa 1944?
OPPILAAN VASTAUS:
- Karjala, Petsamo, Porkkala, useita Suomenlahden saaria, pieniä alueita esim Sallassa

KPL 16
3.) Miten sota-aika vaikutti ihmisten elämään "kotirintamalla"?
OPPILAAN VASTAUS:
- jouduttiin kamppailemaan pulaa ja puutetta vastaan
- naiset, vanhukset, nuoret ja lapset joutuivat töihin
- pulaa torjuttiin säännöstelyllä
- lapsia lähetettiin Ruotsiin

KPL 17
4.) Oikein O vai väärin V ?
O... Valvontakomissiossa valta neuvostoliittolaisilla.
V... N-liitolle vuokrattu Porkkala oli Helsingissä.
V... Suomen piti lakkauttaa armeijansa.
V... Kommunistien toiminta kiellettiin Suomessa rauhansopimuksessa.
O... Lapissa oli jatkosodan loppuessa yli 200 000 saksalaista sotilasta.
O... Suomi alkoi de facto taistella liittoutuneiden puolella akselivaltoja vastaan.
O... Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa Suomi ei saanut kevennyksiä vuoden 1944 rauhanehtoihin.

KPL 18
5.) Itä-Euroopan maat muuttuivat 2. maailmansodan jälkeen ns. kansandemokratioiksi. Millaisia maita nämä kansandemokratiat olivat?

johdantoa yleiskatsaus 8-luokan hissan teemoihin

1900-luku - 2016


Yhteiskunta ja politiikka, vallankäyttö

demokratian kriisi, valistusaatteen edistysoptimismin kriisi
epädemokraattiset aatteet kuten natsismi ja kommunismi
ääriliikkeet, radikalismi, diktatuurit
paljon väkivaltaa, julmuuksia, sotia, terrorismia, viha, ennakkoluulot
maailmansodat, ydinaseet
suurten ihmisjoukkojen voiman kasvu
esim työväestö
keskiluokan vaikeudet
vanhan sääty-yhteiskunnan lopullinen romuttuminen
teollinen luokkayhteiskunta, sitten jälkiteollinen palvelu- ja tietoyhteiskunta
uudet vähemmistöt ja ryhmät nostivat päätään
esim naisten asema vahvistui, mutta...


Talous, kaupankäynti, tekniikka

kaupankäynnin laajeneminen maailmanlaajuiseksi ja kaikkialle yhteiskunnissa
läpikaupallistuminen
kilpailun kiristyminen
suuret suhdannevaihtelut: isot nousukaudet ja sitten isot talouskriisit
monikansalliset yritykset
maailmassa talousvoiman siirtyminen pois länsimaista Aasiaan
öljyn aikakausi, öljyriipuvaisuus
huima tekninen kehitys
valtava aineellisen elintason nousu, ns nykyaika
tietokoneistuminen, koneiden aika
poliitikot pakotettuja toimimaan taloudellisten tekijöiden ja markkinavoimien mukaan
täten ihanteelliset aatteet taka-alalle
luonnon saastuminen, ekokatastrofi


Taide ja kulttuuri, tiede, aatteet, uskonnot

taiteen tyylisuuntien sekoittuminen ja yhdistely
paljon vaikutteita mm aasial ja afrikkal taiteesta
ns nykytaiteen aika
sekasortoa ja kauhua kuvaava taide
taide entistä poliittisempaa
vanha perinteinen kaunis ja ymmärrettävä taide taka-alalle
kulttuurin kaupallistuminen, arkipäiväistyminen
taidetta koko kansalle eikä enää vain yläluokalle
populaarikulttuuri, esim kansantaide, pop ja rock ym
viihteellistyminen ja pinnallistuminen
pehmeiden ihmistieteiden kriisi kun kovat luonnontieteet etenivät ja loivat nykyaikaisen koneaikakauden
maallistuminen, yksilöllistyminen, uskonnottomuus, uskottomuus
perinteet rikottiin ja vanhat yhteisöt kuten maalaiskylät hajosivat
ihmisten yksinäisyys ja anonyymiys
henkinen kriisi
toisaalta voimakkaasti uskonnollisia ja vanhoillisia ilmiöitä, esim kiihkouskovaiset tai äärioikeistolaiset





Arki ja juhla, tunteet ja mentaliteetit

siirryttiin pois esiteollisesta agraarisesta maailmasta, mikä näkyi vapaa-ajan lisääntymisenä
työ ja vapaa eriytyivät myös alueellisesti
työn ja vapaan määritelmät muuttuivat
suhtautuminen työhön ja ahkeruuteen muuttui yksilöllisemmäksi
mukavuuden korostaminen
ns amerikkalainen unelma makeasta mukavasta elämästä
tunteet itsekkäämmiksi ja maallisimmiksi
seksuaalisuuden vallankumous
järkiavioliitoista pois kohti sinkkuiluun ja sosiaalisiin medioihin
tietämisen ja pohtimisen pinnallistuminen, latistuminen
esim netin johdosta
ollaan entistä itsekkäämpiä ja välinpitämättömämpiä (kiistanalaista)

Suomi 1900-luku - 2016
Suomi : yhteiskunta, politiikka ja vallankäyttö

yhteiskunnan nykyaikaistuminen sysäyksittäin kriisien kautta
todellinen nykyaikaistuminen varsinkin toisen maailmansodan jälkeen
mutta erityisesti vasta 1960-luvulta lähtien
pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyminen
demokratisoituminen kriisien kautta
epädemokraattisia piirteitä ja takapakkeja
suurten puolueiden valta-asema
erityisesti maalaisliitto-keskusta, sosialidemokraatit, kokoomus
liberaalien ja edistyksellisten ryhmien heikkous
äärioikeistolaisuutta ja äärivasemmistolaisuutta osittain muoti-ilmiöinä osittain ulkovaltioiden lobbaamana
kansalaisyhteiskunnan voimistuminen ja sitten heikkeneminen
yhteiskunnan kriisiytyminen ja tehottomuus 1990-luvulta lähtien
EU-jäsenyys edut ja haitat
presidenttivaltaisuudesta pääministerivaltaisuuteen
yhteiskunnallisten ristiriitojen laimeneminen ja voimistuminen
Suomi silti edelleen luokkayhteiskunta
merkittäviä siirtolaisuusaaltoja maan sisällä ja maasta pois
kansainvälistyminen varsinkin 1980-luvulta lähtien


Suomi : talous, kaupankäynti, tekniikka
pois vanhasta maatalousyhteiskunnasta
elinkeinorakenteen muutos
teollistuminen varsinkin toisen maailmansodan jälkeen
palvelusektorin nousu
tietoyhteiskunta, varsinkin 1990-luvulta lähtien
suuret nousukaudet 1914 saakka, sitten 1960-80-luvut
suuret taloustaantumat 1930-luku, 1990-luku, 2007-jatkuu
suurtyöttömyys lama-aikoina
vientiongelmat
kaupankäynnin ja yritystoiminan lisääntyminen
mutta liian vähän vapautta ja kilpailua
kalliit hinnat ja verot
erikoisosaaminen
esim. paperiteollisuus, laivat, tietotekniikka, mobiiliteknologia, erikoislaitteet
kaupungistuminen 1960-luvulta lähtien
pankkisektorin vapauttaminen 1980-luvulta lähtien
EU avasi Suomen talouden
yksipuolinen talous, tehoton yritysjohtaminen, ei innovatiivinen
Suomen pienuus, kaukaisuus, tuntemattomuus maailmalla
(esim. Nokiaa luultu japanilaiseksi)


Suomi : taide ja kulttuuri, tiede, aatteet, uskonnot

vanhanaikaisuuden ja nykyaikaisuuden vastakkainasettelu
taiteessa vanha agraarisen ajan talonpoikainen ja kansallisromanttinen edelleen vahva
uudistusmieliset taidetyylit usein halveksittuja
vasta toisen maailmansodan jälkeen 1950- ja 1960-luvuilla nykytaide
esim funktionalismi arkkitehtuurissa
Alvar Aalto
kulttuuri ihaili jo 1800-luvulta lähtien saksalaisuutta
yltyi natsiaikana
toisen maailmansodan jälkeen levisi angloamerikkalaisen kulttuuri ihailu
vasemmistolaistuminen toisen maailmansodan jälkeen
osittain Neuvostoliiton tukemana
esim taistolaiskommunistien eli stalinistien vaikutusvalta 1960-70-luvuilla ainakin kulttuurielämässä
oikeistolaistuminen ja kansaivälistyminen 1980-luvulta lähtien
esim ns postmoderni taide ja juppityyli
avautuminen ja yksilöllistyminen kiihtyi EU-jäsenyyden aikana




Suomi : arki ja juhla, tunteet, mentaliteetit

työvaltaisesta agraarisesta uskonnollisesta autoritaarisesta patriarkaalisesta konservatiivisesta yhteiskunnasta siirryttiin kohti...
... vapaa-aikakeskeiseen verkostoituneeseen hajautuneeseen urbaaniin ja monikulttuuriseen demokraattiseen ja individualistiseen tasa-arvoisempaan liberaaliin yhteiskuntaan, jossa...
... työnteon sijasta tärkeätä kuluttaminen ja palvelujen käyttäminen
silti vanhat perinteet ja asenteet eritoten maaseudulla
pääkaupunkiseutu edistyksellisintä aluetta
tunnemaailmassa ja mentaliteeteissa raju muutos toisen maailmansodan jälkeen
aiheutti sopeutumisvaikeuksia ja sosiaalisia ongelmia
sodat myös ahdistavat edelleen yhä uusia sukupolvia

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä