7-luokan hissan teemoja, yleiskatsaus

Maailma - yhteiskunta ja politiikka, vallankäyttö 1800-1920

• sääty-yhteiskunnan heikkeneminen
• siirtyminen teolliseen luokkayhteiskuntaan
• porvariston ja kauppiaiden vallan kasvu
• uusi ryhmä teollisuustyöväestö
• vaatimukset demokratiasta
• esim vallankumouksia
• kansallisuusaate eli nationalismi vahva aate
• suurten sotien kuten Napoleonin sotien loppuminen
• paljon pikkusotia
• kilpavarustelu
• ajanjakson lopussa ensimmäinen maailmansota
• siirtomaavalta eli imperialismi
• demokratisoituminen hitaasti, muttei Itä-Euroopassa
• väkiluvun lisääntyminen

Maailma - talous, kaupankäynti,
tekniikka 1800-1920

• teollistuminen, höyrykoneet
• kaupungistuminen
• suurtuotanto, sarjatuotanto
• väkiluvun kasvu
• liikenteen kasvu
• koko kansan koulutuksen tehostuminen
• esim kansakoulu peruskoulun edeltäjä
• siirtolaisuus
• esim. Amerikkaan
• kaupankäynnin lisääntyminen
• Länsi-Euroopan ja USA:n taloudellinen nousu
• Aasian ja Afrikan maiden kurjistuminen
• maailmanlaajuinen ulkomaankauppa syntyi
• ensimmäiset maailmanlaajuiset taloustaantumat
• kilpavarustelu teollistumisen aiheuttamana

Maailma - taide ja kulttuuri, tiede, aatteet, uskonnot 1800-1920

• romantiikka, kansallisuusaate taiteessa
• kertaustyylit
• kansanomaisuus muotia
• myös realismi
• ajanjakson lopulla nykytaiteet ja taidetyylien hajaantuminen
• nykyaikaisen tieteen synty
• esim lääketiede, insinööritieteet, viestintäteknologia
• maallistuminen, uskonnon kritisoiminen
• darwinismi, rasismi
• myös juutalaisvastaisuuden nousu
• edistysoptimismista pessimismiin, vihaan, ennakkoluuloihin

Maailma - ihmisten arki ja juhla, tunteet ja mentaliteetit 1800-1920

• viimeinen ns vanhanaikainen vuosisata
• siirtymä nykyaikaan vähitellen
• 1900-luvulla nykyaikaisuutta jo paljonkin
• tekninen kehitys loi uusia ammatteja
• ihmisten elämä kuitenkin vielä työkeskeistä
• vapaa-aika lisääntyi aikakauden lopulla
• vanhojen perinteiden kyseenalaistaminen alkoi
• enemmistö ihmisistä oli arvoiltaan vielä vanhanaikaisia ja uskonnollisia

Suomen yhteiskunta, politiikka ja vallankäyttö 1800-1920

• uudenaikaistuminen ja demokratisoituminen hyvin hidasta
• vanha sääty-yhteiskunta säilyi
• yhä suurempikokoinen joukko kansaa kurjuudessa
• tilattoman väestön ongelma
• autonominen maa Venäjän alaisuudessa
• valta pienellä eliitillä, säätyläisillä
• säätyläiset virkamiehinä ja uskollisia venäläisille
• kansanedustuslaitosta ei ollut, paitsi vasta 1860-luvulta lähtien minimaalisesti
• nykyaikaisen demokratian piirteitä vasta 1800-luvun lopulta lähtien
• yhdistystoiminnan kasvu, kansalaisten aktiivisuus
• esim. työväenliike
• aiemmin herätysliikkeet
• yhteiskunnan uudistaminen vasta 1800-luvun loppupuolella
• kaupungeissa ylipäänsä väestö ruotsinkielistä
• kielikysymys iso kiista
• suomalaisen kansallistunteen keinotekoinen luominen (fennomania)
• todellisuudessa suomalaiset eivät olleet yhtenäistä kansaa
• paikalliset jopa maalaiskyläkohtaiset erilaisuudet vielä vahvoja

Suomen talous ja kaupankäynti, tekniikka 1800-1920

• takapajuinen feodaalinen maatalousvaltio
• Euroopan köyhimpiä maita, itäeurooppalainen taso
• teollistuminen erittäin hidasta, pientä
• vasta 1800-luvun lopussa merkittävämpää teollisuutta
• talousvaikeuksia, vanhoilliset asenteet ja eturyhmät
• Ruotsin vallan aikaiset lait hidastivat kehitystä
• oma raha markka sekä hyvä että huono asia
• osaamattomuutta valtiontalouden hoitamisessa
• talouskasvu toden teolla vasta 1880-luvulta lähtien

Suomen taide ja kulttuuri, tiede, aatteet ja uskonnot 1800-1920

• kansallisromantiikka, nationalismi taiteessa
• Suomen taiteen kulta-aika 1880-luvulta lähtien
• mutta ulkomailla sitä pidettiin jälkeenjääneenä
• tieteellinen tutkimus kopioi saksalaista tiedettä
• uudet aatteet tulivat hitaasti myöhään Suomeen
• maallistumista vain vähän
• vain sosialistien ja työväenliikkeen keskuudessa kirkon arvostelemista
• kuitenkin selkeästi alkoi muodostua kaksi Suomea
• Helsinkin ja isoimpien kaupunkien jopa kansainvälisesti suuntautunut kulttuuri
• ja suomenkielinen maaseutu takapajuinen, uskonnollinen ja konservatiivinen

Suomi - arki ja juhla, tunteet, mentaliteetit 1800-1920

• maatalousvaltaisessa sääty-yhteiskunnassa rahvas teki paljon töitä
• vapaa-aika ja työttömyys tuntematon asia
• vain yläluokalla vapaa-aikaa esim. kulttuuriharrastuksiin
• tunnemaailma kova, ankara fyysinen kuritus, uskonnollisuus
• tasa-arvoa ei edes haluttu vaatia
• vasta 1800-luvun lopulla tasa-arvon vaatiminen
• mutta tähänkin enemmistö suhtautui paheksuvasti "esivallan vastustamisena"