7-luokan hissan teemoja, yleiskatsaus
7-luokan hissan teemoja, yleiskatsaus
1800-luku - 1914
Maailma
Maailma - yhteiskunta ja politiikka,
vallankäyttö 1800-luku - 1914
- sääty-yhteiskunnan heikkeneminen
- siirtyminen teolliseen luokkayhteiskuntaan
- porvariston ja kauppiaiden vallan kasvu
- uusi ryhmä teollisuustyöväestö
- vaatimukset demokratiasta ja kamppailuja sen puolesta
- esim vallankumouksia
- kansallisuusaate eli nationalismi vahva aate
- suurten sotien kuten Napoleonin sotien loppuminen
- paljon pikkusotia
- kilpavarustelu
- ajanjakson lopussa ensimmäinen maailmansota
- siirtomaavalta eli imperialismi
- demokratisoituminen hitaasti, muttei Itä-Euroopassa
- väkiluvun lisääntyminen
Maailma - talous, kaupankäynti,
tekniikka 1800-luku - 1914
- teollistuminen, höyrykoneet
- kaupungistuminen
- suurtuotanto, sarjatuotanto
- väkiluvun kasvu
- liikenteen kasvu
- koko kansan koulutuksen tehostuminen
- esim kansakoulu peruskoulun edeltäjä
- siirtolaisuus
- esim. Amerikkaan
- kaupankäynnin lisääntyminen
- Länsi-Euroopan ja USA:n taloudellinen mahti
- Aasian ja Afrikan maiden kurjistuminen
- kansainvälinen maailmanlaajuinen ulkomaankauppa syntyi
- ensimmäiset maailmanlaajuiset taloustaantumat
- kilpavarustelu teollistumisen mukana
Maailma - taide ja kulttuuri, tiede, aatteet,
uskonnot 1800-luku - 1914
- romantiikka, kansallisuusaate taiteessa
- kertaustyylit
- kansanomaisuus muotia
- myös realismi
- ajanjakson lopulla nykytaiteet ja taiteen tyylien hajaantuminen
- nykyaikaisen tieteen synty
- esim lääketiede, insinööritieteet, viestintäteknologia
- maallistuminen, uskonnon kritisoiminen
- darwinismi
- rasismi
- myös juutalaisvastaisuuden nousu
- edistysoptimismista pessimismiin ja vihaan ja ennakkoluuloihin
- erilaiset poliittiset aatteet vaikuttivat voimakkaasti
Maailma - ihmisten arki ja juhla, tunteet ja
mentaliteetit 1800-luku - 1914
- viimeinen ns vanhanaikainen vuosisata
- siirtymä nykyaikaan, 1800-vuonna muinaisten aikojen vanhanaikaisuutta
- 1900-vuonna nykyaisuutta jo paljonkin
- tekninen kehitys loi uusia ammatteja ja töitä
- ihmisten elämä kuitenkin vielä työkeskeistä
- vapaa-aika lisääntyi aikakauden lopulla
- vanhojen perinteiden kyseenalaistaminen alkoi
- mutta suuri enemmistö ihmisistä oli arvoiltaan vielä vanhanaikaisia ja uskonnollisia
SUOMI 1800-luvulla - 1914
Suomi - yhteiskunta, politiikka ja
vallankäyttö 1800-luku - 1914
- uudenaikaistuminen ja demokratisoituminen hyvin hidasta
- kehitys jopa pysähtyi
- vanha sääty-yhteiskunta säilyi
- yhä suurempikokoinen joukko kansaa kurjuudessa
- ns tilattoman väestön ongelma
- autonominen maa Venäjän alaisuudessa
- valta pienellä eliitillä, säätyläisillä, erityisesti aatelistolla
- säätyläiset virkamiehinä ja uskollisia venäläisille
- kansanedustuslaitosta ei ollut paitsi vasta 1860-luvulta lähtien
- nykyaikaisen demokratian piirteitä vasta 1800-luvun lopulta lähtien
- yhdistystoiminnan kasvu, kansalaisten aktiivisuus
- esim työväenliike
- aiemmin herätysliikkeet
- kansansivistyksen ja yhteiskunnan uudistaminen vasta 1800-luvun loppupuolella
- kaupungeissa ylipäänsä väestö ruotsinkielistä
- kielikysymys iso poliittinen kiista
- suomalaisen kansallistunnon keinotekoinen luominen fennomaanien toimesta
- todellisuudessa suomalaiset eivät olleet yhtenäistä kansaa
- paikalliset jopa kyläkohtaiset erilaisuudet vielä vahvoja
Suomi - talous ja kaupankäynti,
tekniikka 1800-luku - 1914
- takapajuinen feodaalinen maatalousvaltio
- Euroopan köyhimpiä maita, itäeurooppalainen taso
- teollistuminen erittäin hidasta, pientä ja myöhäistä
- vasta 1800-luvun lopussa merkittävämpää teollisuutta
- talousvaikeuksia, uudistusten tekeminen tyssäsi vanhoillisiin asenteisiin ja eturyhmiin
- Ruotsin vallan aikaiset lait hidastivat kehitystä
- oma raha markka sekä hyvä että huono asia
- osaamattomuutta valtiontalouden hoitamisessa
- talouskasvu toden teolla vasta 1880-luvulta lähtien
Suomi - taide ja kulttuuri, tiede, aatteet
ja uskonnot 1800-luku - 1914
- kansallisromantiikka, nationalismin suuri vaikutus
- oman taiteen kulta-aika ajanjakson lopulla
- mutta ulkomailla sitä pidettiin jälkeenjääneenä
- tieteellinen tutkimus kopioi saksalaista tiedettä
- uudet aatteet tulivat hitaasti myöhään maahamme
- maallistumista ei juuri lainkaan
- vain sosialistien ja työväenliikkeen keskuudessa kirkon arvostelemista
- kuitenkin selkeästi muodostui kaksi Suomea
- Helsinkin ja isoimpien kaupunkien jopa kansainvälisesti suuntautunut kulttuuri
- ja suomenkielinen maaseutu takapajuinen, uskonnollinen ja konservatiivinen
Suomi - arki ja juhla, tunteet,
mentaliteetit 1800-luku - 1914
- maatalousvaltaisessa sääty-yhteiskunnassa rahvas työn keskellä
- vapaa-aika tuntematon käsite, samoin työttömyys
- vain yläluokalla oli vapaa-aikaa esim kulttuuri- ja taideharrastuksiin
- tunnemaailma kova, ankara kuri, fyysinen kuritus, uskonnolliset tunteet
- tasa-arvoa ei osattu eikä edes haluttu vaatia
- vasta 1800-luvun lopulla uusi ilmiö tasa-arvon vaatiminen
- tähän suhtauduttiin paheksuvasti "rettelöimisenä"