Olen pyrkinyt opetuksessani hyödyntämään erilaisia aisteja, joiden avulla oppilaat pystyvät havainnoimaan opetusta. Tässä harjoittelussa aistien käyttö korostui, sillä osa oppilaista ei osannut lukea, joten pelkkä kirjallinen ohje ei ollut riittävä. Pyrin tekemään ohjeista selkeitä ja lyhyitä sekä havainnollistamaan niitä kuvilla. Tämän lisäksi kävimme ohjeet suullisesti läpi, jotta jokaiselle oppilaalle syntyisi käsitys siitä, mitä tunnilla tehdään. Huomasin, että kuvien käyttö toimi monille oppilaille toimivaksi keinoksi havainnollistaa tunnin toimintaa. Opetushallitus (2014, 29) nostaa erilaiset välineet, varusteet sekä toimivat tilaratkaisut opetuksen tukitoimiksi. Luokassa oli taululla esille päiväjärjestys, jota tarkasteltiin jokaisen koulupäivän alussa. Päiväjärjestyksestä oppilaiden oli helppo seurata, milloin tehtiin mitäkin. Tämän lisäksi luokkaan ilmestyi esimerkiksi oveen lappu, jossa luki o-vi, jotta oppilaiden lukeminen kehittyisi jopa huomaamatta. Koska suurin osa koulupäivästä keskittyy luokassa tapahtuvaan toimintaan, on tärkeää pohtia istumajärjestystä. Joitakin oppilaita ei välttämättä kannata sijoittaa keskelle luokkaa, sillä heidän aktiivinen liikuskelunsa voi häiritä toisia oppilaita. Lisäksi joku oppilas voi häiriintyä siitä, että hänen ympärillään on paljon oppilaita, jolloin on parempi siirtää hänen istumapaikkansa esimerkiksi luokan reunaan.  
Esteettinen osaaminen yhdistetään helposti kuvaamataitoon sekä käsityöhön, sillä näissä oppiaineissa esteettinen osaaminen näkyy selkeinten. Pyrin opettajana painottamaan oppilaille sitä, että esteettisyys on katsojan silmissä, joten jonkun kuvaamataidon työtä ei tule ilkkua. Uskon, että turvallisella luokan ilmapiirillä on vaikutusta siihen, että jokainen oppilas uskaltaa olla omanlaisensa sekä toteuttaa esimerkiksi kuvaamataidon työtä haluamallansa tavalla. Koen tärkeäksi sen, että oppilaiden töitä laitetaan esille luokkaan, jotta oppilaat huomaavat, että jokainen työ on erilainen ja arvokas.