Otin OH3-harjoittelun alun vastaan sekavin tuntein. Toisaalta oli mukavaa päästä taas konkreettisesti tekemään opettajantyötä, kun taas toisaalta olin jo hyvin stressaantunut kurssien määristä ja erilaisista tehtävistä. Minua jännitti se, kuinka paljon aikaa pystyisin käyttämään harjoittelun parissa. Olen pyrkinyt aiemmissa harjoittelussa keskittymään harjoittelun aikana pelkästään harjoitteluun, mutta nyt jouduin jakamaan harjoitteluun käytettävän ajan muiden opintojen kanssa.
Kun sain tietää, että pääsen opettamaan viidennettä luokkaa olin innoissani, sillä aiemmat harjoitteluni ovat olleet alemmilla luokilla. Oli mukavaa päästä näkemään, millainen on luokan toimintakulttuuri ylemmällä luokka-asteella sekä nähdä, miten tulen vanhempien oppilaiden kanssa toimeen. Olen aina aiemmin ajatellut, että opettaisin mieluiten 1-2 luokkalaisia, joten halusin nähdä myös, miten ajatukseni tästä asiasta muuttuisi harjoittelun myötä. Saatuani tietää, että saisin tyttöjen liikunnan opetuksen olin aluksi hieman epäröivä sen suhteen. Olin kuitenkin tyytyväinen, että sain vihdoin yhden oppiaineen, jota opettaisin useampia tunteja. Aiemmissa harjoitteluissa olen opettanut jokaista ainetta vähän, mikä on ollut myös hyödyllistä, mutta oli antoisaa päästä työskentelemään yhden oppiaineen parissa intensiivisemmin. 
Olen kokenut aiemmat harjoittelut hyvin antoisina ja koen harjoitteluista saavan eniten hyötyä oman opettajuuden kehittymiseen. Täten odotinkin kolmannen harjoittelun alussa innolla sitä, millaisia tunteita tämä harjoittelu herättää minussa.

Käsittelen propessani jokaista osa-aluetta ja pyrin liittämään niihin liittyviä ydinasioita harjoitteluuni. Painotan kuitenkin propessani eniten viestintää ja vuorovaikutusosaamista, pedagogista osaamista sekä arviointia. Lisäksi nostan paljon havaintoja liikunnantunneilta, mutta sekä myös yksittäisistä pitämistäni tunneista sekä yhteisopettajuustunneilta.