Tieteellinen osaaminen

Teksti

Tieteellinen osaaminen on opettajuuden yksi kulmakivistä. Ilman laaja-alaista teoreettista osaamista opettaja ei voi toteuttaa laadultaan hyvää opetusta, koska se muodostaa pohjan suomalaisen opetuksen perustan ja oikeutuksen (Sitomaniemi-San, J. 2017, s.249) Opetuksen kannalta tieteellinen osaaminen mahdollistaa oppilaille parhaan tämänhetkisen tieteellisen tiedon avulla saavutettavat oppimisprosessit. Teoreettinen tieto on tärkeää myös oman toiminnan perustelemisessa niin itselle, oppilaille sekä vanhemmille. Kaikki toiminta mitä luokassani toteutan tulee perustua johonkin relevanttiin tutkittuun tietoon. Työkokemusta minulla ei ole vielä paljoa koulumaailmasta, mutta havaintojeni ja keskusteluiden perusteella arjessa tulee myös ristiriitoja tutkitun tiedon sekä arjen kokemusten välillä. Näissä tilanteissa haastavia kohtia voidaan pohtia yhdessä työryhmän kesken, jolloin voidaan muodostaa yhtenäinen linja koulun sisällä. 


Perustan oman oppimiskäsitykseni kognitiivisen- sekä konstruktiivisen oppimiskäsityksen sekoitukselle. Kognitiivisessa oppimiskäsityksessä oppilaan rooli on aktiivisena ja opettajan tehtävä on ohjata oppilaan oppimista. (Opettajankoulutuslaitos, 2022) Opettajan tärkeimpänä tehtävänä on oppilaiden motivoiminen sekä opittavan asian pohjustaminen oppilaille. Sen avulla oppilas muodostaa uutta tietoa ja ohjaa omaa oppimistaan (Opettajankoulutuslaitos, 2022). Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä oppilas nähdään myös aktiivisessa roolissa ja opettajan tehtävä on luoda sellaisen oppimisympäristö missä oppilaan on mahdollista oppia uutta asiaa (Opettajankoulutuslaitos 2022). Opettaja ohjaa oppimista kysymysten sekä toiminnan arvioinnin avulla. Konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä oppilas rakentaa uutta tietoa vanhan tiedon päälle. (Opettajankoulutuslaitos, 2022). Tärkeimpänä asiana omassa oppimiskäsityksessäni on siis nähdä oppilas aktiivisena toimijana. Aktiivinen rooli oppimisprosessin aikana syventää oppilaan osaamista ja lisää motivaatiota opittavaa asiaa kohtaan. Tässä haasteena koen kuitenkin oman opintopolkuni, koska minun kouluaikana oppilas nähtiin usein passiivisessa roolissa. Tehtävänäni onkin yrittää päästä irti näistä kokemuksistani ja muodostaa oppilaille aktiivinen rooli oppimisprosesseissa. Asiaa myös hieman syvällisemmin pohdittuani uskon toiminnassani näkyvän myös hieman behavioristista oppimiskäsitystä. Erityisesti haastavissa tilanteissa uskon palkitsevani oppilaita esimerkiksi hyvästä käytöksestä ja toisaalta myös rankaisevani oppilaita ei toivotusta käytöksestä. 

Tulevana opettajana toivon pystyväni yhdistämään tieteellisen tiedon käytännön opetukseen noudattamalla huolellisesti opetussuunnitelmaa ja sillä määrättyjä linjauksia. Onnistuakseen se vaatii huolellista tuntisuunnittelua sekä oman toiminnan arviointia. Huolella suunnitellusta tuntisuunnitelmasta on arviontivaiheessa yksinkertaista seurata, onko tunnin aikana saavutettu halutut oppimiskokonaisuudet sekä tavoitteet. 


Omaksi vahvuudekseni oppiaineista koen liikunnan sekä matemaattiset aineet. Olen aina tykännyt näistä osa-alueista ja oma kiinnostukseni oppiaineita kohtaan edesauttaa kehittymistäni myös tulevaisuudessa. Pyrinkin hyödyntämään toiminnallista opetusta myös muissa oppiaineissa, koska koen toiminnallisen opetuksen suunnittelun ja toteutuksen itselleni mieluisaksi tavaksi uuden oppimiseeen. Yhden opintojakson luennolla todettiinkin hyvin se, että oppiaineita ei tulisi lokeroida irtonaiseksi toisistaa, vaan kaikki oppiaineet voidaan nähdä yhtenä isona oppiaineena. Itselleni vahvoissa oppiaineissa auktoriteettini muodostuu mielestäni oman kiinnostukseni sekä motivaationi ympärille. Uskon oppilaiden huomaavan kuinka innostunut olen näistä aineista ja uskon sen myös näkyvän toiminnassani positiivisella tavalla. Suurimpana kehityskohteenani tällä hetkellä koen viereet kielet ja niiden opetuksen

Lähteet:

Sitomaniemi-San, J. 2017. Tutkivan opettajan rakentuminen akateemisessa opettajankoulutuksessa: kohti monimutkaisia keskusteluja. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus: keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere University Press, 137 - 159.


Opettajankoulutuslaitos, 2022. Erilaiset oppimiskäsitykset. https://peda.net/jyu/okl/ko/ktkp010-biologia/eo