Esteettinen osaaminen

Esteettisyys on arvo, joka näkyy myös peruskoulun uusimmassa opetussuunnitelmassa. Estetiikka liitetään opetussuunnitelmassa ajatteluun, kokemiseen ja toimintaan, ja opetussuunnitelmassa viitataan esteettisyyteen näkökulmana, jonka kautta voidaan pohtia, mikä elämässä on arvokasta. (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 2014.) Kasvatus ei voi perustua ainoastaan järjen kehittämiseen vaan sen on kehitettävä myös ihmisen aisteja ja esteettisellä kasvatuksella on mahdollisuus toteuttaa ihmisen kokonaisuus (Lindström, 2009). Esimerkiksi taiteen avulla voidaan opiskella monipuolisesti eri sisältöalueita ja taidekasvatus on muiden tiedonalojen rinnalla yksi tietämisen tapa, joka rakentaa lapsen suhdetta todellisuuteen (Ruokonen & Rusanen,2009). 

En koe esteettistä osaamista itselleni vahvuudeksi, mutta opintojaksolla ollut luento oli itselleni todella silmiä avaava kokemus. Esteettisyyden toteuttaminen luokassa ei vaadi itseltäni taiteellista lahjakkuutta vaan enemmän rohkeutta toteuttaa erilaisia asioita. Tässä korostuu mielestäni hyvin rehellisyys itseään kohtaan. Minun tulee tiedostaa omat lähtökohtani ja toteuttaa toimintaa sen pohjalta. Haastavimpana koen sen, että useasti lähden vertaamaan omaa toimintaani muiden opetttajien toimintaan. Jos joku toinen opettaja on esimerkiksi musikaalisesti todella lahjakas ja osaa hyödyntää sitä omassa opetuksessaa monipuolisesti, niin minun ei tarvitse toteuttaa vastaavaa tuntia vaan hyödyntää omia vahvuuksiani. Päällimmäisenä ajatuksena kaikessa toiminnassa tulee olla kuitenkin oppilaan etu ja minun tulee valmistella toiminta siten, että oppilaalla on mahdollisuus esteettisesti monipuoliseen oppimisympäristöön. 

Käsitän esteettisyyden koulukontekstissa vahvasti oppimisympäristöjen näkökulmasta. Oppilailla tulee olla mahdollisuus moniaistisen ympäristön kokemiseen. Opettajana minulla on mahdollisuus luoda oppilaille oppimisympäristö, joka antaa tilaa lapsen mielenkiinnon kohteille ja taiteelliselle ilmaisulle. Esteettinen oppimisympäristö virittää ja antaa oppilaille edellytykset luovaan toimintaan (Ruokonen & Rusanen, 2009). Fyysisellä oppimisympäristöllä voi olla positiivinen vaikutus oppimistuloksiin, silloin kun oppimisympäristö on esteettinen ja mielenkiintoinen. Luokasta saa nykyisin tehtyä mielekkään oppimisympäristön, jossa kaikki aistit ja oppijatyypit voidaan ottaa huomioon. Toiminnallinen opetus onkin itselleni hyvin mielekästä ja pyrin tuomaan liikkumisen ilon osaksi eri oppiaineita. 

Lähteet:

Lindström, T. E. 2009. Ihmiskäsitys musiikkikasvatuksen filosofian kehyksenä. Teoksessa Musiikkikasvatus: näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Toim. Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen & Lauri Väkevä. Jyväskylä: Suomen musiikkikasvatusseura FiSME. https://fisme.fi/wp-content/uploads/2017/08/Ihmisk%C3%A4sitys-musiikkikasvatuksen-filosofisena-kehyksen%C3%A4-Lindstr%C3%B6m.pdf
Ruokonen, I. & Rusanen, S. 2009. Esteettinen kasvattaja kulttuurisena kasvattajana. Teoksessa Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen & Anna-Leena Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Yliopistopaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80314/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b.pdf?sequence=1

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.