Hyvinvointia vahvistava osaaminen

Omaa hyvinvointia tukevia asioita täytyy tunnistaa, jossa niitä osa-alueita voi kehittää (Sandberg, 2020). Työyhteisön toimintakulttuurilla on suuri vastuu opettajien työhyvinvoinnista ja se on asia, johon työyhteisön johtajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä opettajien hyvinvoinnilla on yhteys koko kouluyhteisön hyvinvointiin (Soini, Pietarinen & Pyhältö, 2008). Hyvinvoiva opettaja tiedostaa, että myönteinen palaute on tärkeää myös kollegoille ja jokaisen on tehtävä osuutensa yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tunnistettava vastuunsa yhteisen hyvinvoinnin rakentamisesta (Sandberg, 2020). Opettajan hyvinvointi usein välittyy myös oppilaisiin, mutta myös kiire ja negatiiviset tunteen tarttuvat myös oppilaisiin todella nopeasti. 

Koulunkäynnin merkitys on nuorten hyvinvoinnille suuri sekä ajallisista, että sosiaalisista syistä , mutta merkittävimmin kouluhyvinvointiin vaikuttaa sosiaaliset tekijät eli koulussa esiintyvät vuorovaikutussuhteet ja kokemukset kouluun kuulumisesta (Lamminen, 2019). Itseäni mietityttää kouluhyvinvoinnin näkökulmasta tällä hetkellä paljon koulussa tapahtuvan fyysisen väkivallan esilläolo mediassa. Välillä mietin osaisinko puuttua tilanteeseen tarvittavalla tavalla. Sosiaalisessa mediassa oleva väkivallan ihannointi on mielestäni todella vakava ilmiö ja siihen tulisi puuttua nyt todella vahvasti. 

Hyvä kouluhyvinvointi tukee myös oppimisen motivaatiota ja opettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin motivaation ylläpitäminen. Oppimismotivaatiota tutkittaessa on tärkeää erottaa sisäinen ja ulkoinen motivaatio toisistaan. Vaikka sisäinen motivaatio lähtee suurimmaksi osin oppilaasta itsestään, voi opettaja myös omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen. (Lerkkanen,nd). Mielestäni ulkoisen motivaation muuttumista sisäiseen motivaatioon edesauttaa toiminnallinen opetus sekä uusien asioiden yhdistäminen oppilaan omaan arkeen. 

Pandemian jäljet ovat mielestäni selkeästi näkyvissä sekä opettajien, mutta erityisesti oppilaiden hyvinvoinnissa. Oppilaiden pandemian aikana heikentynyt yhteisöllisyyden ja kouluarjen kokeminen sekä pysyvyyden tunteen puuttuminen näyttää heikentäneen oppilaiden hyvinvointia huimasti. Tämä näkyy kouluarjessa muun muassa häiriökäyttäytymisenä ja huonontuneena ilmapiirinä. Tämä on mielestäni todella surullista ja myös opettajia lisää kuormittavaa, sillä heidän tulee yrittää uudestaan rakentaa tämän erikoisen tilanteen kokeneille oppilaille yhteisöllisyyden tunnetta sekä normaalin kouluarjen kokemista. 

Oppimiseen ja motivaatioon vaikuttavat ennen kaikkea opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus, opetuksen laatu sekä ympäristötekijät (Lerkkanen, nd). Myös vertaisten tuella on vahva yhteys koulutyytyväisyyteen, itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin (Lamminen, 2019). Opettajana minulla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaan motivaatioon ja hyvinvointiin luomalla oppilaan ja itseni välille aidon ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen. Opetuksen laatua voin tarkastella reflektoimalla omaa toimintaani ja reflektoinnin perusteella kehittää sitä niin, että se tukee oppilaiden hyvinvointia. Opettajan vastuulla on myös hyvän ilmapiirin luominen luokkaan sen sen varmistaminen, että oppilaat kokevat tulevansa hyväksytyksi luokassa omana itsenään.

Lähteet:

Lerkkanen, M-K. Nd. Opiskelumotivaatio hukassa? Näin autat oppilastasi löytämään sisäisen motivaationsa. SanomaPro. https://www.sanomapro.fi/opiskelumotivaatio-hukassa-nain-autat-oppilastasi-loytamaan-sisaisen-motivaationsa/ 

Sandberg, E. 2020. Hyvinvointia ja työhyvinvoinitia. Kolumni. Opettaja-lehti.

Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. 2008. Pedagoginen hyvinvointi peruskoulun opettajien työssä.