ENDOGEENISTEN ILMIÖIDEN KOONTI

MAAPALLON SISÄRAKENNE 

  • Kuinka maapallon sisärakenne on saatu selville, kun syvinkin porausreikä yltää vain noin 12 km: n syvyyteen? 

Maan sisärakenteen tutkimismenetelmät

  1. porausreiät
  2. kivilajien tutkiminen (esim. tulivuorenpurkauksen yhteydessä)
  3. meteoriitit: Maan ytimen ja kuoren välissä olevan vaipan koostumus vastaa kivimeteoriittejä; rautameteoriittien koostumuksen on arvioitu antavan epäsuoraa tietoa maapallon ytimestä.
  4. maapallon painovoimalaskelmat
  5. maan järistys- ja ääniaaltojen etenemisen mittauksin.

Maan sisärakenne

kemiallinen jako: kuori, vaippa ja ydin
fysikaalinen jako: mm. litosfääri, astenosfääri

  1. kuori (mantereinen ja mereinen)
  2. vaippa (fysikaalisesti erotettavissa kolme kerrosta: vaipan uloin osa, astenosfääri ja mesosfääri)
  3. ydin (ulkoydin ja sisäydin) 


kuori, vaippa ja ydin: https://www.youtube.com/watch?v=YxGgkF582rI

litosfääri ja astenosfääri:lhttps://www.youtube.com/watch?v=9bm1qTDfLo0&t=4s

Tärkeitä kivikehän käsitteitä:

  • maankamara = 1) maaperä (jonka kerroksia kutsutaan sedimenteiksi ja ylintä osaa maannokseksi) ja 2) kallioperä
  • litosfääri = kuori + aivan vaipan uloin jäykkä osa
  • astenosfääri = vaipan joustava osa litosfäärin alapuolella (kuuluu ylävaippaan)

GE1:ENDOGEENISET lLMIÖT

  • määritelmä: Maapallon sisäisen lämmön (radioaktiiviset aineet hajoavat -> syntyy lämpöä) aiheuttamat tapahtumat, esim. litosfäärilaattojen liikkeet ja niistä johtuvat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset.
  • Maapallon litosfääri koostuu seitsemästä isosta ja ainakin kuudesta pienemmästä litosfäärilaatasta
  • Litosfäärilaatat kelluvat astenosfäärin päällä ja liikkuvat sen lämpötilaerojen aiheuttamien kiviainevirtausten (konvektiovirtausten) johdosta.
  • Kivet koostuvat mineraaleista, esim. Suomen yleisin kivilaji on graniitti, jonka mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja erilaiset kiilteet.





https://www.youtube.com/watch?v=_5q8hzF9VVE

LAATTATEKTONIIKKATEORIA
Jo 1900- luvun alussa teoria laattojen liikkumisesta (Wegener):

  1. Afrikan ja Etelä-Amerikan rannikon yhteensopivuus
  2. eri mannerten yhteinen fossiiliaineisto
  3. Australian endeemiset pussieläinlajit
  4. USA:n Appalakkien ja Irlannin ja Iso-Britannian vuoristojen yhteiset piirteet
  5. jääkauden jäljet nykyään lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilta alueilta
  6. Euroopan ja P-Amerikan kivihiilikerrokset
  • Uusia todisteita (1950 eteenpäin)
    1. maan sisärakenteen selviäminen
    2. valtamerten pohjan keskiselänne
    3. paleomagnetismi
    4. merenpohjan leveneminen 


Erilaiset litosfäärilaattojen saumakohdat

 1)Erkanemisvyöhykkeet

  • Kaksi laattaa loittonevat toisistaan:
    • tapahtumia: aktiivista vulkaanista toimintaa ja uutta meren pohjaa syntyy ja pieniä maanjäristyksiä
    • muodostumia: kahden mantereisen laatan erkanemiskohtaan syntyy hautavajoama ja kahden mereisen laatan erkanemiskohtaan syntyy keskiselänne

2) Törmäysvyöhykkeet 

  • A) mantereisten laattojen törmäys
    • tapahtumia: vuorten poimutus ja maanjäristykset
    • muodostumia: poimuvuoristot
  • B) Alityöntövyöhyke
    • mantereinen ja mereinen laatta törmäävät toisiinsa
    • tapahtumia: maanjäristyksiä, vulkanismia ja vuorten poimutus
    • muodostumia: syvänmeren haudat, kerrostulivuoret ja niiden purkaukset, poimuvuoristot
    • alityöntövyöhyke syntyy myös silloin, kun kaksi mereistä laattaa törmää toisiinsa, jolloin muodostuu syvänmerenhautoja, saarikaaria, tulivuoria

3) Sivuamiskohdat

  • Kaksi laattaa sivuaa toisiaan (suunta ei ole suoraan törmäävä tai loittoneva)
    • tapahtumia: maanjäristyksiä,
    • muodostumia: siirroksia (siirroksia tosin syntyy kaikissa laattojen rajakohdissa).







 VUORISTOT JA NIIDEN SYNTY

  • Vuori on sellainen kohouma, jonka suhteellinen (vrt. absoluuttinen) korkeus on yli 300 m.
  • Vuoret voivat esiintyä yksittäisinä kohoumina tai vuoristoina
  • Vuoret luokitellaan syntytapansa mukaan:
  1. poimuvuoret
    • alityöntövyöhykkeet (Kordillieerit, Andit)
    • kahden mantereisen laatan törmäys (Alpit, Himalaja)
      • Uralvuoret ovat esimerkki vanhasta poimuvuoristosta, joka on jo kulunut pyöreäpiirteiseksi.
  1. lohkovuoret (horstit, esim. Euroopan Keskivuoristot)
    • syntyneet lohkoliikunnoissa, kuten hautavajoamatkin (esim. Itä-Afrikan hautavajoama)
  2. tulivuoret (esim. Vesuvius, Etna)
  3. jäännösvuoret
    • Vanhojen vuoristojen kuluneita juuria peruskallioalueilla, esim. Ayers Rock Uluru, valtaosa Suomen vaaroista ja vuorista). Näiden synnyssä siis mukana myös eroosio, joka kuuluu eksogeenisiin ilmiöihin.

TULIPERÄINEN TOIMINTA (VULKANISMI)

 Yleistä

  • 500- 600 kappaletta
    • noin 80 % laattojen törmäysvyöhykkeellä
    • noin 15 % loittonemisvyöhykkeellä
    • 5 % laattojen sisäosissa

Vulkanismi

  1. tulivuoret, joiden purkauksissa vapautuu: laavaa, kaasuja, vulkaanista tuhkaa eli kivipölyä, vesihöyryä, roiskeita, pommeja
  1. kaasuvirtaukset
  2. geisirit
  3. kuplivat mutalähteet

Tulivuorityypit

  1. rakopurkaukset (Valtamerten keskiselänteet!)
  2. kilpitulivuoret
  3. kerrostulivuoret
  4. kalderat

Vulkanismin merkitys

    • paikallisia tuhoja
    • pölyä ilmakehään: keskilämpötila alenee
    • hedelmällinen tuffi
    • geoterminen lämpö

MAANJÄRISTYKSET

  • Maapallon seismiset eli maanjäristysalueet sijoittuvat pääosin laattojen saumakohtiin.
  • Maanjäristykset johtuvat litosfäärilaattojen liikkeestä. Kitka lukitsee ajoittain kivimassat yhteen, kivimassa taipuu, kunnes jännitys kasvaa liian suureksi ja kivi murtuu ja liikkuu.
  • Maanjäristyskeskus eli hyposentrumi sijaitsee maankamaran sisällä ja episentrumi, jossa tuhot ovat suurimmat, suoraan sen päällä.
  • Järistyksissä vapautuva energia kulkee maanjäristysaaltoina: 1) P (primaari)- aallot,2) S(sekundaari)- aallot ja 3) L (pinta)- aallot.
  • Järistyksien voimakkuutta mitataan seismografeilla ja se ilmoitetaan yleensä Richterin asteikon magnitudeilla.
  • Seuraukset:


    MAAPALLON 4 KEHÄÄ JA SUURI GEOLOGINEN KIERTO (kiviaineksen kiertokulku).

    • Aineet kiertävät ja energia virtaa maapallon eri kehien välillä: kivikehä, vesikehä, eliökehä ja ilmakehä
    • Energia peräisin Auringosta ja maapallon sisäisistä toiminnoista
    • Maapallon pinnanmuotoihin vaikuttavat sekä endogeeniset että eksogeeniset tapahtumat
      • sisäsyntyiset (endogeeniset) tapahtumat  yleensä lisäävät korkeuseroja: esim. poimuvuoristot ja syvänmeren haudat. Myös valtaosa kivilajeista syntyy: magmakivet ja muuttuneet kivet: Syynä maan ytimestä vapautuva lämpö, joka saa aikaan konvektiovirtaukset ja näin litosfäärilaattojen liikkeet.
      • ulkosyntyiset tapahtumat (eksogeeniset) kuluttavat ja tasoittavat maanpintaa: rapautuminen, massaliikunnot ja eroosiovoimat : tuuli, virtaava vesi, aallot ja jää. Kivilajeista syntyvät sedimenttikivilajit. Syynä ulkosyntyisiin tapahtumiin auringon energia joko suoraan tai välillisesti.
    • Kivet koostuvat mineraaleista, esim. Suomen yleisin kivilaji on graniitti, jonka mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja erilaiset kiilteet.
    • Kivilajit ryhmitellään syntytavan mukaan



    Muuntuneita kivilajeja: graniitti muuntuu gneissiksi, hiekkakivi kvartsiitiksi ja pintakivi vulkaniitti voi muuntua amfiboliitiksi.


 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä