MAAPALLON SISÄRAKENNE 

• Kuinka maapallon sisärakenne on saatu selville, kun syvinkin porausreikä yltää vain noin 12 km: n syvyyteen? 

Maan sisärakenteen tutkimismenetelmät

1. porausreiät
2. kivilajien tutkiminen (esim. tulivuorenpurkauksen yhteydessä)
3. meteoriitit: Maan ytimen ja kuoren välissä olevan vaipan koostumus vastaa kivimeteoriittejä; rautameteoriittien koostumuksen on arvioitu antavan epäsuoraa tietoa maapallon ytimestä.
4. maapallon painovoimalaskelmat
5. maan järistys- ja ääniaaltojen etenemisen mittauksin.

Maan sisärakenne

kemiallinen jako: kuori, vaippa ja ydin
fysikaalinen jako: mm. litosfääri, astenosfääri

1. kuori (mantereinen ja mereinen)
2. vaippa (fysikaalisesti erotettavissa kolme kerrosta: vaipan uloin osa, astenosfääri ja mesosfääri)
3. ydin (ulkoydin ja sisäydin) 

kuori, vaippa ja ydin: https://www.youtube.com/watch?v=YxGgkF582rI

litosfääri ja astenosfääri:lhttps://www.youtube.com/watch?v=9bm1qTDfLo0&t=4s

Tärkeitä kivikehän käsitteitä:

• maankamara = 1) maaperä (jonka kerroksia kutsutaan sedimenteiksi ja ylintä osaa maannokseksi) ja 2) kallioperä
• litosfääri = kuori + aivan vaipan uloin jäykkä osa
• astenosfääri = vaipan joustava osa litosfäärin alapuolella (kuuluu ylävaippaan)

GE1:ENDOGEENISET lLMIÖT

• määritelmä: Maapallon sisäisen lämmön (radioaktiiviset aineet hajoavat -> syntyy lämpöä) aiheuttamat tapahtumat, esim. litosfäärilaattojen liikkeet ja niistä johtuvat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset.
• Maapallon litosfääri koostuu seitsemästä isosta ja ainakin kuudesta pienemmästä litosfäärilaatasta
• Litosfäärilaatat kelluvat astenosfäärin päällä ja liikkuvat sen lämpötilaerojen aiheuttamien kiviainevirtausten (konvektiovirtausten) johdosta.
• Kivet koostuvat mineraaleista, esim. Suomen yleisin kivilaji on graniitti, jonka mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja erilaiset kiilteet.

https://www.youtube.com/watch?v=_5q8hzF9VVE

LAATTATEKTONIIKKATEORIA
Jo 1900- luvun alussa teoria laattojen liikkumisesta (Wegener):

1. Afrikan ja Etelä-Amerikan rannikon yhteensopivuus
2. eri mannerten yhteinen fossiiliaineisto
3. Australian endeemiset pussieläinlajit
4. USA:n Appalakkien ja Irlannin ja Iso-Britannian vuoristojen yhteiset piirteet
5. jääkauden jäljet nykyään lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilta alueilta
6. Euroopan ja P-Amerikan kivihiilikerrokset

• Uusia todisteita (1950 eteenpäin)
1. maan sisärakenteen selviäminen
2. valtamerten pohjan keskiselänne
3. paleomagnetismi
4. merenpohjan leveneminen 

Erilaiset litosfäärilaattojen saumakohdat

 1)Erkanemisvyöhykkeet

• Kaksi laattaa loittonevat toisistaan:
  • tapahtumia: aktiivista vulkaanista toimintaa ja uutta meren pohjaa syntyy ja pieniä maanjäristyksiä
  • muodostumia: kahden mantereisen laatan erkanemiskohtaan syntyy hautavajoama ja kahden mereisen laatan erkanemiskohtaan syntyy keskiselänne

2) Törmäysvyöhykkeet 

• A) mantereisten laattojen törmäys
  • tapahtumia: vuorten poimutus ja maanjäristykset
  • muodostumia: poimuvuoristot
• B) Alityöntövyöhyke
  • mantereinen ja mereinen laatta törmäävät toisiinsa
  • tapahtumia: maanjäristyksiä, vulkanismia ja vuorten poimutus
  • muodostumia: syvänmeren haudat, kerrostulivuoret ja niiden purkaukset, poimuvuoristot
  • alityöntövyöhyke syntyy myös silloin, kun kaksi mereistä laattaa törmää toisiinsa, jolloin muodostuu syvänmerenhautoja, saarikaaria, tulivuoria

3) Sivuamiskohdat

• Kaksi laattaa sivuaa toisiaan (suunta ei ole suoraan törmäävä tai loittoneva)
  • tapahtumia: maanjäristyksiä,
  • muodostumia: siirroksia (siirroksia tosin syntyy kaikissa laattojen rajakohdissa).

 VUORISTOT JA NIIDEN SYNTY

• Vuori on sellainen kohouma, jonka suhteellinen (vrt. absoluuttinen) korkeus on yli 300 m.
• Vuoret voivat esiintyä yksittäisinä kohoumina tai vuoristoina
• Vuoret luokitellaan syntytapansa mukaan:

1. poimuvuoret
   • alityöntövyöhykkeet (Kordillieerit, Andit)
   • kahden mantereisen laatan törmäys (Alpit, Himalaja)
     • Uralvuoret ovat esimerkki vanhasta poimuvuoristosta, joka on jo kulunut pyöreäpiirteiseksi.

1. lohkovuoret (horstit, esim. Euroopan Keskivuoristot)
   • syntyneet lohkoliikunnoissa, kuten hautavajoamatkin (esim. Itä-Afrikan hautavajoama)
2. tulivuoret (esim. Vesuvius, Etna)
3. jäännösvuoret
   • Vanhojen vuoristojen kuluneita juuria peruskallioalueilla, esim. Ayers Rock Uluru, valtaosa Suomen vaaroista ja vuorista). Näiden synnyssä siis mukana myös eroosio, joka kuuluu eksogeenisiin ilmiöihin.

TULIPERÄINEN TOIMINTA (VULKANISMI)

 Yleistä

• 500- 600 kappaletta
  • noin 80 % laattojen törmäysvyöhykkeellä
  • noin 15 % loittonemisvyöhykkeellä
  • 5 % laattojen sisäosissa

Vulkanismi

1. tulivuoret, joiden purkauksissa vapautuu: laavaa, kaasuja, vulkaanista tuhkaa eli kivipölyä, vesihöyryä, roiskeita, pommeja

1. kaasuvirtaukset
2. geisirit
3. kuplivat mutalähteet

Tulivuorityypit

1. rakopurkaukset (Valtamerten keskiselänteet!)
2. kilpitulivuoret
3. kerrostulivuoret
4. kalderat

Vulkanismin merkitys

• paikallisia tuhoja
• pölyä ilmakehään: keskilämpötila alenee
• hedelmällinen tuffi
• geoterminen lämpö

MAANJÄRISTYKSET

• Maapallon seismiset eli maanjäristysalueet sijoittuvat pääosin laattojen saumakohtiin.

• Maanjäristykset johtuvat litosfäärilaattojen liikkeestä. Kitka lukitsee ajoittain kivimassat yhteen, kivimassa taipuu, kunnes jännitys kasvaa liian suureksi ja kivi murtuu ja liikkuu.

• Maanjäristyskeskus eli hyposentrumi sijaitsee maankamaran sisällä ja episentrumi, jossa tuhot ovat suurimmat, suoraan sen päällä.

• Järistyksissä vapautuva energia kulkee maanjäristysaaltoina: 1) P (primaari)- aallot,2) S(sekundaari)- aallot ja 3) L (pinta)- aallot.
• Järistyksien voimakkuutta mitataan seismografeilla ja se ilmoitetaan yleensä Richterin asteikon magnitudeilla.
• Seuraukset:

  
  MAAPALLON 4 KEHÄÄ JA SUURI GEOLOGINEN KIERTO (kiviaineksen kiertokulku).

  • Aineet kiertävät ja energia virtaa maapallon eri kehien välillä: kivikehä, vesikehä, eliökehä ja ilmakehä
  • Energia peräisin Auringosta ja maapallon sisäisistä toiminnoista
  • Maapallon pinnanmuotoihin vaikuttavat sekä endogeeniset että eksogeeniset tapahtumat
  • sisäsyntyiset (endogeeniset) tapahtumat  yleensä lisäävät korkeuseroja: esim. poimuvuoristot ja syvänmeren haudat. Myös valtaosa kivilajeista syntyy: magmakivet ja muuttuneet kivet: Syynä maan ytimestä vapautuva lämpö, joka saa aikaan konvektiovirtaukset ja näin litosfäärilaattojen liikkeet.
  • ulkosyntyiset tapahtumat (eksogeeniset) kuluttavat ja tasoittavat maanpintaa: rapautuminen, massaliikunnot ja eroosiovoimat : tuuli, virtaava vesi, aallot ja jää. Kivilajeista syntyvät sedimenttikivilajit. Syynä ulkosyntyisiin tapahtumiin auringon energia joko suoraan tai välillisesti.
  • Kivet koostuvat mineraaleista, esim. Suomen yleisin kivilaji on graniitti, jonka mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja erilaiset kiilteet.
  • Kivilajit ryhmitellään syntytavan mukaan

  
  
  Muuntuneita kivilajeja: graniitti muuntuu gneissiksi, hiekkakivi kvartsiitiksi ja pintakivi vulkaniitti voi muuntua amfiboliitiksi.