GE1 ja 2: Eksogeeniset ilmiöt

Tiivistelmä eksogeenisistä ilmiöistä

EKSOGEENISET PROSESSIT (TAPAHTUMAT, ILMIÖT) JA NIIDEN AIHEUTTAMAT
MUODOSTUMAT



Ulkosyntyiset (eksogeeniset) tapahtumat kuluttavat ja tasoittavat maankamaraa: rapautuminen, massaliikunnot ja varsinaiset eroosiovoimat : tuuli, virtaava vesi, aallot ja jää.

Eroosio on maanpinnan kulumista ja kulkeutumista pois jonkin eroosiovoiman ansioista esimerkiksi tuulen, virtaavan veden tai jäätiköiden johdosta. Eroosio on luonnonilmiö, mutta ihmisen toiminta on useilla alueilla voimistanut sitä.

Muistisääntönä eroosiovoimiin ja niiden johdosta liittyviin muodostelmiin liittyy kolme K:ta:  KULUTUS, KULJETUS JA KASAUS. Kivilajeista sedimenttikivilajit, ovat ainoita jotka syntyvät eksogeenisesti.

RAPAUTUMINEN

tarkoittaa kallioperän särkymistä pienempiin osiin eri raekokoihin: irtokiviksi, soraksi jne. 

  • Mekaaninen rapautuminen
    • Lämpörapautuminen, kuiva ja kuuma ilmasto
    • Pakkasrapautuminen, kylmä ja kostea ilmasto 
      • muodostelmia: tunturien rakkakivikot 
    • Suolarapautuminen
      • Kiven raoissa oleva suolainen vesi haihtuu ja jäljelle jäänyt suola kiteytyy ja rikkoo kiveä. 
      • muodostelmia: merten rantakallioissa, kivissä halkeamia ja pirstoutumista varsinkin pehmeissä kivilajeissa. 
  • Kemiallinen rapautuminen
    • vesi ja siihen liuenneet aineet liuottavat kiveä.
    • Yleisintä kuumissa ja kosteissa ilmastoissa ja kalkkikivialueilla
    • muodostelmia: karstimaat, doliinit, polkeet ja tippukiviluolat
  • Eloperäinen rapautuminen
    • juurten tunkeutuminen kallioperän rakoihin ja lahoavien kasvien osien humushappojen syövyttävä vaikutus. On siis sekä mekaanista että kemiallista.
    • muodostelmia: joskus asfaltissa näkyy esiin punkevia juuria, kestopäällysteen vauriot. Kalliossa valmiina oleviin railoihin voivat juuret tunkeutua ja lisätä rapautumista.

MASSALIIKUNNOT 

  • Kallioperän rikkonaisuus, rinteiden jyrkkyys ja kasvipeitteen puuttuminen edesauttavat massaliikuntoja.
  • Maa- ja kiviaineksen liikkumista alaspäin PAINOVOIMAN ansiosta.
    • maanvieremät tai vyöryt
    • kivivyöryt
    • mutavyöryt tai muravyöryt (liejua, soraa, kiviä)
    • lumivyöryt eli laviinit
      • irtolumivyöry
      • laattalumivyöry 

TUULI 

  • Tehokas kasvittomilla alueilla ja rannikoilla
  • kuluttaa kallioita hiekkapuhaltamalla esim. sienikallioiksi
  • voi kuljettaa vain hiekkaa tai sitä hienompaa ainesta
  • kasaa niistä lössejä ja dyynejä. 
https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/yyteri_dyynit.pdf
https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/yyteri_dyynien_kuluminen_ja_rehevoityminen.pdf
https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/yyteri_geologia_ja_maankohoaminen_muokattu_harjukuva.pdf

(Jos tunnistat Yo-kokeessa aineistojen kuvista, että ne ovat satellittikuvia, laserkeilauskuvia, ilmakuvia, se kannattaa mainita, kun aineistoihin viittaa: lisäansio)

VIRTAAVA VESI 

  • Maanpinnan korkeuserot ja painovoima saavat pintaveden virtaamaan korkeilta alueilta kohti meriä
  • kulutusmuodostelmat:
    • pohjaeroosio varsinkin jyrkillä alueilla yleensä jokien yläjuoksulla ---- v- uomat ( v-laaksot)
    • sivueroosio loivilla alueilla yleensä jokien alajuoksulla----- meanderit (mutkat) ja makkarajärvet 
  • kuljettaa
    • raahaa kiviä, soraa ja hiekkaa pienemmät ainekset liettyneenä kasautuvat vasta virtauksen melkein pysähtyessä
  • kasaus, sillä veden virtauksen hidastuessa aines laskeutuu lajittuneena raekoon mukaan pohjaan
    • suvannot ja särkät
    • tulvatasangot
    • suisto eli delta syntyy jokisuulle

AALLOKKO (+ jääkansi = rantavoimat muokkaavat rantoja) 

  • Tuulet synnyttävät aaltoja, joissa vesi pyörii ympyrän muotoista rataa aallonpohjan ja harjan välillä.
    • kuluttaa rantatörmiä. Jos alueella on voimakas vuorivesi-ilmiö, törmät saatavat olla erittäin korkeita.
    • kuljettaa ja kasaa rantatasanteita, rantakivikoita, särkkiä ja jyrkänpartaita.

JÄÄTIKÖT OVAT EROOSIOVOIMISTA VOIMAKKAIMPIA

Maapallon geologinen historia voidaan jakaa karkeasti ottaen 

  • kokonaan jäättömiin vaiheisiin, jolloin maapallolla ei ole jäätiköitä
  • jääkausivaiheisiin, jotka taas jaetaan
    • 1) jäätiköitymiskausiin (jäätiköitymiset tai jääkaudet, jolloin jäätiköt kasvavat tai niitä on laajalla alueella.
    • 2) välivaiheisiin (interglasiaalit), jolloin jäätiköitä on vain vähän. (Näistä käytetään joskus termiä lämpökausi)
  • Nykyinen jääkausivaihe alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten, ja sen aikana on ollut useita jäätiköitymisiä ja lauhoja välikausia (interglasiaaleja). Viimeisin jäätiköitymis alkoi noin 115 000 vuotta sitten tämän kauden ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten ja nyt elämme sen jälkeistä välivaihetta. Suomessa näkyy paljon sen aiheuttamia pinnanmuotoja.


Kuva: jäättömät vaiheet ja vaaleansiniset jääkausivaiheet

  • Jäätikkö on ylivuotista kovettunutta lunta eli, jos lumet eivät ehdi sulaa kesällä esim. vuoren rinteellä olevaan kuoppaan voi kertyä sulamatonta lunta, joista voi kehittyä jäätikkö. Kun jäätikköä kertyy tarpeeksi paksulti, sen alaosa vettyy paineessa ja jäätikkö voi alkaa virrata laaksojäätikkönä. Nämä yhdistyvät tuhansien vuosien kuluessa mannerjäätiköksi. 

A) JÄÄTIKÖIDEN ETENEMISEN AIHEUTTAMIA MUODOSTELMIA 
  • (kulutusmuodostumat) kuluttaa u- laaksoja, riippuvia laaksoja, onsiloja, silokallioita, kouruja ja uurteita.kuljettaa siirtolohkareita ja moreenia
  • (kasausmuodostumat) kasaa reunamoreeneja ja drumliineja

B) JÄÄTIKÖIDEN SULAMISESTA AIHEUTTAMIA KULUTUSMUODOSTELMIA  (Näitä syntyy aina, koska jäätiköt aina hieman sulavat kesäisin, mutta etenkin jäätiköitymiskauden lopulla): 

  • kuluttivat hiidenkirnuja, suppia ja pyöristivät kiviainesta 
C) JÄÄTIKÖIDEN SULAMISVESIVIRTOJEN AIHEUTTAMIA KASAUSMUODOSTELMIA (Näitä syntyy aina, koska jäätiköt aina hieman sulavat kesäisin, mutta etenkin jäätiköitymiskauden lopulla): 
  • kasasivat harjuja, sandureita (kuivalle maalle syntynyt delta), deltoja eli suistoja ja lustosavikoita
  • Jos jäätikön reuna pysähtyy vuosisadoiksi samaan paikkaan, ehtii reunamoreenin päälle kerrostua sulamisvesivirtojen kasaamaa lajittunutta ainesta. Näitä suuria vallimaisia jäätikön reunan suuntaisia mäkiä kutsutaan reunamuodostumiksi (esim. Salpausselät 1 2 ja 3) 
MAANKOHOAMINEN
  • Viimeisimmän jäätiköitymisen (Veiksel) paksu jäämassa painoa litosfäärilaattaa lommolle. Jään sulettua laatta alkaa kohota alkuperäiseen asentoon, mitä kutsutaan maankohoamiseksi.
    • Rannikoilla tämä siirtää rantaviivaa kauemmas merelle ja veden alta voi paljastuu matalaa maankohoamisrantaa, silokallioita (luotoja) ja yhdensuuntaisia reunamoreenivalleja: De Geer-moreenit. -> Porissa Makholmassa


 

USEIN TOISTUVA TEHTÄVÄTYYPPI EKSOGEENISISTÄ ILMIÖISTÄ ON KUVA- JA KARTTATULKINTA. SILLOIN PITÄÄ OSATA SELITTÄÄ MUODOSTUMAN SYNTY SEKÄ TUNNISTAA JA NIMETÄ SE KUVASTA. OPPIKIRJAN KUVAT KANNATTAA KATSOA TARKKAAN! MYÖSKIN KARTALTA ON HYVÄ HARJOITELLA TUNNISTAMAAN ESIMERKIKSI HARJU, REUNAMOREENI, SUISTO.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä