Preliminäärin vastausaineksia
Preliminäärin 2023 vastausaineksia
Alla on siis luettelemaisesti, mitä asioita vastauksen tulisi sisältää. Nämä eivät ole siis hyvää kirjoittamista.
1 MONIVALINTOJA JA VÄITTÄMIÄ AIHEALUEITTAIN
Valitse oikea vaihtoehto.
Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p.
1.1 KEHITTYNEISYYS
1.1.1 Mikä seuraavista kehityksen indikaattoreista ilmentää parhaiten alueen
terveydenhuollon tasoa?
● gini-kerroin
● imeväiskuolleisuus
● kuolleisuus
● bruttokansantuote per capita
1.1.2 Mikä seuraavista muuttujista ei vaikuta HDI:n eli inhimillisen kehityksen
indeksiin?
● eliniänodote
● ympäristön saastuminen
● väestön ostovoima
● koulutuksen määrä
1.1.3 Mikä seuraavista ei ole tyypillistä ydinalueille?
● investointien suuri määrä
● korkea tonttimaan hinta
● kilpailu koulutetuista työntekijöistä
● epätasapainoinen väestörakenne
1.1.4 Mikä seuraavista valtioista ei kuulu maailman kaikkein köyhimpiin
(LDC-valtioihin)?
● Afganistan
● Eritrea
● Etelä-Afrikka
● Haiti
1.2 MUUTTOLIIKKEET
1.2.1 Henkilö muuttaa lukion välivuoden aikana Forssasta kolmeksi kuukaudeksi
Kittilään työskennelläkseen alueen laskettelukeskuksissa. Millä nimellä häntä voidaan
kutsua?
● siirtolainen
● evakko
● kausityöläinen
● siirtotyöläinen
1.2.2 Ilmiötä, jossa henkilö ei ole kotoutunut valtakulttuuriin, sekä on menettänyt
kosketuksen myös vanhempiensa edustamaan vähemmistökulttuuriin, kutsutaan
● integraatioksi
● marginalisaatioksi
● assimilaatioksi
● polarisaatioksi
1.2.3 Mikä seuraavista tapauksista kuvaa parhaiten sosiaalista segregaatiota?
● Kantasuomalainen perhe valitsee asuinalueensa oppilaaksiottoalueen mukaan.
● Tietyiltä vähemmistöryhmien edustajilta kielletään pääsy julkisiin virkoihin.
● Vähemmistöryhmän edustaja hylkää vanhempiensa kulttuurin ja sulautuu
valtakulttuuriin.
● Opiskelu- ja työpaikkoja jaetaan ihmisille heidän etnisen, uskonnollisen tai
kulttuurisen taustan perusteella.
1.2.4 Suurimmat pakolaisten lähtövaltiot olivat vuonna 2021 Syyria, Venezuela,
Afganistan ja Etelä-Sudan. Mikä seuraavista valtioista ei ole vuoden 2021 tilastojen
mukaan yksi viidestä suurimmasta pakolaisten kohdevaltiosta?
● Saksa
● Uganda
● Nigeria
● Kolumbia
1.3 KAUPUNGISTUMINEN
1.3.1 Pendelöinti on muuttoliikettä, joka suuntautuu kaupungeista takaisin
maaseudulle.
● Väärin
1.3.2 Megalopolit ovat konurbaatioita.
● Oikein
1.3.3 Miljoonakaupungeissa liikekeskusta on usein hyvin tiheästi asutettu.
● Väärin
1.3.4 Slummiutumista tapahtuu vain kehittyvien maiden kaupungeissa.
● Väärin
1.4 PLANETAARISUUS
1.4.1 Aurinko paistaa pienimmästä kulmasta Kauriin kääntöpiirille
kevätpäiväntasauksen aikaan.
● Väärin
1.4.2 Coriolis-ilmiön vaikutus on voimakkaimmillaan päiväntasaajalla.
● Väärin
1.4.3 Vuorovesi-ilmiö on seurausta maapallon kiertoliikkeestä Auringon ympäri.
● Väärin
1.4.4 Joulukuun 21. tai 22. päivä koko eteläkalotilla on yötön yö.
● Oikein
1.5 KARTTATUNTEMUS
1.5.1 Alpit ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksen seurauksena.
● Oikein
1.5.2 Halti-tunturi Lapin käsivarressa on Svekokarelidien vuoristopoimun jäänne.
● Väärin
1.5.3 Jos lennät maailman pienimmän maanosan suurimpaan valtioon, olet lentänyt
Australiaan.
● Oikein
1.5.4 Oulun läheltä Pohjanlahdelta löytyvä Hailuoto on syntynyt maankohoamisen
seurauksena viimeisen jääkauden jälkeen.
● Oikein
OSA II: 20 pisteen tehtävät.
Vastaa kahteen tehtävään.
2 KUIVUUS
2.1 Maapallolle muodostuu kuivuusalueita monista eri syistä. Nimeä kartalle (Aineisto
2.1.A) merkityt kaksi eri syistä muodostunutta kuivuusaluetta ja kerro kummastakin
keskeisin syy kuivuuteen. 4p
1p lihavoitu kohta
A. Gobin autiomaa: mantereen keskellä
B. Atacaman autiomaa: Perun/Humboldtin kylmä merivirta
2.2 Kuivuus ja siitä seuraava vesipula syvenee jo valmiiksi kuivilla alueilla ja sen
lisäksi uudet alueet voivat alkaa kärsiä kuivuudesta. Mistä syistä Välimeren alue,
Amazonia ja Tiibetin ylätasanko kuivuvat? 6p
1p/syy, enintään 2p/alue
● Välimeren alue: ilmastonmuutos, veden käyttö maataloudessa, teollisuudessa
● Amazonia: ilmastonmuutos, metsäpalot, metsien hakkuut
● Tiibetin ylätasanko: ilmastonmuutos, jäätiköiden sulaminen, haihtumisen
lisääntyminen, maatalous
2.3 Tutki Välimereltä, Amazonialta ja Tiibetistä otettuja satelliittikuvia (Aineistot
2.3.A-2.3.F). Nimeä ja merkitse uusimpaan satellittikuvaan, mitä ongelmia lisääntyvä
kuivuus voi näillä alueilla aiheuttaa? Liitä jokaisesta alueesta kuvakaappaus
vastauskenttään ja selitä havaintosi. 10p
1-3p/kohta havainto. Kunkin havainnon merkitsemistä ja nimeämisestä 1p.
Perustellusta selityksestä 2p
● Katalonia: järven kuivuminen / vedenpinnan lasku, peltojen kuivuminen ja satojen
väheneminen, vesipula
● Amazonas: kasvillisuuden väheneminen, metsäpalot
● Tiibet: jäätikön sulaminen, makean veden varastojen pieneneminen, eroosion
voimistuminen
3 SATEET
3.1 Nimeä sadetyypit ja havainnollista yhden sadetyypin syntyä piirroksella. Varusta
piirros tarvittavin selityksin. Anna alueellinen esimerkki kyseisen sadetyypin
esiintymisestä. 8p
● Sadetyypit: konvektiosade, orografinen sade, rintamasade 2p
- piirrokseen valitusta ei pistettä, koska se on jo otsikossa
● Piirros 3p
- piirroksen otsikko 1p
- piirros selkeä ja asiaa havainnollistava 1p
- selitteet 1p
● Alueen nimeäminen 2p
- liian ylimalkaisesta esimerkistä (esim. konvektiosateet: Afrikka, orografiset
sateet: Norja) ei anneta pisteitä.
3.2. Aineistossa 3.2.A on esitetty kuusi sademäärädiagrammia A-F. Diagrammit
muodostavat pareja siten, että diagrammit A ja B ovat suurin piirtein samalta
leveyspiiriltä, kuten myös C ja D sekä E ja F.
Mitkä tekijät selittävät kunkin diagrammiparin A-B, C-D ja E-F sademäärien eroja?
(12p)
● A-B Egypti - Intia
Luxor sijaitsee Pohjois-Afrikassa hepoasteen korkeapainevyöhykkeessä, lisäksi
sijainti on sisämaassa, kaukana meristä vallitsevan tuulen suunnan mukaisesti, ei
siis sada juuri lainkaan
Jaipur sijaitsee Intiassa monsuunituulen vaikutusalueella, mikä nostaa vuotuisen
sademäärän runsaaksi.
● C-D Saksa-Kazakstan
Köln sijaitsee Länsi-Euroopassa merenpinnan tasolla. Vallitseva tuulensuunta on
lännestä Atlantilta, josta haihtuu runsaasti kosteutta. Kosteus kulkeutuu syklonien
(eli liikkuvien matalapaineiden) mukana.
Astana sijaitsee kaukana sisämaassa, vallitseva tuulensuunta on lännestä, jolloin
sadetta ei riitä runsaasti sisämaahan. Lisäksi Astana sijaitsee Kölniä korkeammalla,
mikä pienentää sademäärää.
● E-F Chile - Argentiina
Puerto Montt Chilessä sijaitsee Tyynenmeren rannikolla Andien alarinteillä, jossa
vallitseva tuulen suunta on lännestä. Vuoristo lisää sademäärää, kun kosteus
tiivistyy pisaroiksi ilmamassan kohotessa vuoriston rinnettä ylöspäin (orografinen
sade).
Bahia Blanca Argentiinassa on Atlantin rannikolla. Vallitseva tuulensuunta on
lännestä, jolloin vuoristo estää suuren sademäärän muodostumisen. Atlantilta
haihtuva kosteus tuo jonkin verran sateita.
4 SAARET JA MATKAILU
Havaijisaaret ja Malediivit ovat saariryhmiä ja Islanti on saari. Kaikki kolme sijaitsevat
eri valtamerillä.
4.1 Mitä yhteistä ja eroa on Havaijisaarten ja Islannin synnyssä? 6p
Yhteisistä piirteistä 1-2p ja eroista huolellisesti selitettynä 2 x 1-2p. Korkeintaan 6p. Ei
pidetä virheenä, jos Islannin kohdalta puuttuu maininta kuumasta pisteestä, sillä sitä ei
mainita kaikissa lukion maantieteen kirjasarjoissa.
Yhteistä molemmille on tuliperäisyys, yhä jatkuva aktiivisuus ja kuumat pisteet (hot
spotit).
Havaijisaaret ovat syntyneet litosfäärilaatan keskellä olevan kuuman pisteen päälle. Uusia
saaria muodostuu luoteeseen suuntautuvan litosfäärin liikkeen vuoksi vuosimiljoonien myötä
saariryhmän kaakkoispuolelle kun taas luoteiset saaret eroosion seurauksena jäävät
merenpinnan alle. Havaiji on siis geologisesti nuorin saari ja (Abitin kartassa näkyvä) Nihoa
vanhin. Nuorimpana on syntymässä Loihin saari.
Islanti on syntynyt Pohjois-Amerikan ja Euraasian litosfäärilaattojen rajalle
erkanemisvyöhykkeeseen, jossa on kuuma piste. Erkanemisvyöhyke kulkee suunnilleen
keskeltä Islannin pääsaarta pohjois-eteläsuunnassa. Islanti laajenee yhä.
4.2 Malediivit on atollisaari. Selitä lyhyesti atollisaaren synty aineistona 4.2.A olevaa
kuvasarjaa apunasi käyttäen. 2p
Tulivuorisaaren ympärille on kasvanut koralliriuttaa ylöspäin samalla, kun eroosio
kuluttaa sammunutta tulivuorta alaspäin. Jäljelle jää koralliriutta, atolli. (Lisäksi
merenpinnan korkeus vaihtelee vuosisatojen myötä.)
Kuvan lähde: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/Atoll_forming-i18.png
4.3 Havaijisaaret, Malediivit ja Islanti ovat kukin suosittuja matkailukohteita mm.
luontonsa vuoksi. Mitkä ovat niiden vetovoimatekijöitä luontomatkailun kannalta?
Mitkä tekijät voivat rajoittaa matkailua näihin kolmeen kohteeseen? 12p
1p/asia, korkeintaan 4p/alue. Yhteensä 12 pistettä. Täysiin pisteisiin vaaditaan sekä
vetäviä ja työntäviä tekijöitä.
Havaijisaaret
● Vetovoimatekijöitä:
○ Saarien biodiversiteetti omaleimainen, endeemisiä lajeja runsaasti,
biodiversiteetin “kuuma piste” (hot spot, keskus)
○ Ilmasto miellyttävän lämmin
○ Vedenalainen luonto, snorklailu
○ Eloton luonto: mahdollisuus nähdä aktiivisia tulivuoria
● Rajoittavia tekijöitä:
○ sijainti syrjäinen, sillä keskellä Tyyntämerta
○ pitkä matka aiheuttaa paljon päästöjä
○ matkan hinta
Malediivit
● Vetovoimatekijöitä:
○ Malediivit on matala valtio, “matkakohteet” ovat pinnan alla: haiden,
rauskujen, korallien ja muiden vedenelävien tarkkailu/valokuvaaminen tai
snorklaaminen
○ “Maailmanlopun matkailu”: Matkakohde on katoamassa.
○ vetovoimatekijä [ja työntävä tekijä] tasokas majoitus, varakkailla turisteilla
mahdollisuus omaan rauhaan
○ Ilmasto miellyttävä
● Rajoittavia tekijöitä:
○ sijainti syrjäinen, paitsi Etelä-Aasiasta, Lähi-idästä ja Itä-Afrikasta katsoen
○ korkea hintataso fasiliteettien vuoksi
○ “maailmanlopun matkailu” voi olla myös työntävä tekijä
○ monsuunisateet kesällä
○ Malediivit on islamilainen valtio, joka rajoittaa alkoholin saantia
Islanti
● Vetovoimatekijöitä:
○ eloton luonto: tulivuoret, geysirit, litosfäärilaattojen raja (geodiversiteettiä),
jäätiköt, revontulet
○ luonnonrauha, tosin myös suosittuja kohteita
○ tietyt eläinryhmät: valasmatkailu, lintujen tarkkailu
● Rajoittavia tekijöitä:
○ kallis hintataso
○ sijainti syrjäinen paitsi Koillisesta Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta käsin
○ sisämaa voi olla hankalasti saavutettavissa etenkin talvella
Myös muut perustellut vastaukset käyvät. Vetovoimatekijöiden on kuitenkin liityttävä
luontomatkailuun.
5 GIS JA PAIKKATIETOANALYYSIT
5.1 Kirjoita johdonmukainen teksti käyttäen ja määritellen alla olevat käsitteet. Kirjoita
käsite ISOILLA KIRJAIMILLA, kun määrittelet sen. Käsitettä voidaan taivuttaa ja
käyttää useita kertoja tarpeen mukaan. 16p
● sijaintitieto
● ominaisuustieto
● rasteriaineisto
● vektoriaineisto
● paikkatietoanalyysit
● GIS
● metadata
0-2p/käsite: pinnallinen selitys 1p ja tarkka selitys 2p = 14p
+2p, jos käsitteet on käsitelty loogisessa järjestyksessä = 14p + 2p = 16p
Vastauksen enimmäispituus on 1 800 merkkiä.
5.2 Mikä on paikkatietoanalyysimenetelmä kussakin kuvassa? Valitse oikea
vaihtoehto. 4p
Kuva 5.2.A
puskurianalyysi
Kuva 5.2.B
yhdistävyysanalyysi
Kuva 5.2.C
päällekkäisanalyysi
Kuva 5.2.D
saavutettavuusanalyysi
OSA III: 30 pisteen tehtävät.
Vastaa kahteen tehtävään.
6 EKSOGEENISIÄ ILMIÖITÄ
6.1 Määrittele rapautuminen ja eroosio. 4p
Rapautuminen on ilmiö, jossa kiviaines tai kallioperä hajoaa (pienempiin osiin).
Rapautumista voi tapahtua esimerkiksi lämpötilan vaihteluiden tai veden jäätymisen
seurauksena. Eri syistä tapahtuvaa rapautumista kutsutaan eri nimillä, kuten
pakkasrapautuminen, suolarapautuminen ja kemiallinen rapautuminen.
Eroosio on ilmiö, jossa maaperä kuluu. Maaperä voi kulua erilaisten eroosiovoimien
johdosta. Eroosiovoimia ovat tuuli, virtaava vesi, aallokko, jää sekä painovoima.
6.2 Nimeä kuvissa 6.2.A-6.2.D näkyvät eksogeeniset muodostumat sekä
muodostumien synnyn aiheuttaneet rapautumisen tai eroosion muodot. Selitä myös
lyhyesti miten kuvien 1.-4. muodostumat ovat syntyneet. 12p
Kuvassa 1 on tippukiviluola, joka on syntynyt kalkkikivisen kallioperän (karstimaa)
rapautuessa kemiallisesti.
Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet yhdisteet tekevät vedestä hapanta.
Tällainen hapan vesi liuottaa etenkin pehmeämpi kivilajeja, kuten kalkkikiveä.
Tippukiviluolalle on tyypillistä staklatiitit ja stalagmiitit, jotka syntyvät kalkkipitoisen veden
tippuessa luolan katosta ja saostuessa kattoon ja lattiaan.
Kuvassa 2 on kanjoni, joka on syntynyt virtaavan veden eroosiosta. Kanjoneita syntyy
kuivassa ilmastossa.
Virtaava vesi kuluttaa jokiuomaa syvemmäksi. Jokilaaksosta ei muodostu tyypillistä
V-muotoista laaksoa, sillä kuivassa ilmastossa ei tapahdu sadevesien myötä tulevaa
rinne-eroosiota. Tämän vuoksi kulutus on voimakkainta pohjalla, ja rinteet pysyvät
pystysuorina.
Kuvassa 3 on rakkakivikkoa, joka on syntynyt pakkasrapautumisessa.
Nestemäinen vesi jäätyy kallion halkeamissa. Sulamisen ja jäätymisen jatkuva vaihtelu
laajentaa halkeamia ja murtaa kiveä. Rakkakivikko on tyypillistä esimerkiksi Saamenmaan
tunturien paljakoilla.
Kuvassa 4 on maanvyörymä/maanvieremä, joka on syntynyt painovoiman
vaikutuksesta.Maaperä on vettynyt runsaiden sateiden myötä. Tämä maaperän vettyminen
mahdollistaa maaperän liikkumisen painovoiman vaikutuksesta. Kuvan tundra-alueilla
ikiroudan sulaminen on edesauttanut maanvyörymien syntyä.
6.3 Yhdistä aineiston 6.3.A kartasta sopivimmat sijainnit kullekin kuvien 1.-4. ilmiölle.
Kutakin sijaintia saa käyttää vain kerran. 4p
1.g
2.f
3.d
4.i
6.4 Rapautuminen ja eroosio ovat luonnollisia ilmiöitä. Ihminen voi myös kiihdyttää
prosesseja omalla toiminnallaan. Esittele eroosion ja rapautumisen hyötyjä ihmisen
toiminnan kannalta. Anna myös esimerkkejä, millaisissa tilanteissa eroosio ja
rapautuminen voivat aiheuttaa alueellisia riskejä. 10p
Rapautumisen käsittelystä 4-6 pistettä.
Eroosion käsittelystä 4-6 pistettä.
Maininnasta 1p. Huolellisesti perustellusta vastauksesta 2p.
Täysiin pisteisiin täytyy käsitellä rapautumisesta ja eroosiosta sekä hyötyjä että
haittoja/riskejä.
Esimerkkisisältöjä:
Rapautuminen
Hyötyjä:
● Maaperän muodostuminen. Ilman rapautumista ei olisi maaperä, jolla esimerkiksi
ihminen voisi viljellä maata.
● Ravinteiden vapautuminen kallioperästä. Rapautumisen kautta vapautuu mm.
fosforia kallioperästä eliöiden käyttöön.
● Matkailu. Rapautuminen voi synnyttää muodostumia, joita ihmiset tulevat katsomaan
nähtävyyksinä. Esimerkiksi tippukiviluolat
Haittoja tai riskejä:
● Maanvajoamat. Karstialueilla tippukiviluolat voivat romahtaa muodostaen laajoja
poljeja.
● Kivivyöryt. Rapautunut kiviaines voi liikkua massaliikuntona rinnettä alas.
Vuorenrinteillä kulkevia autoteitä suojataan katteilla kivivyöryiltä.
● Vesistöjen rehevöityminen. Ravinteiden rapautuminen ekosysteemiin voi aiheuttaa
rehevöitymistä.
● Historiallisten patsaiden ja rakennusten kemiallinen rapautuminen happamien
sateiden vuoksi.
Myös muut perustellut ja oikeat vastaukset hyväksytään.
Eroosio
Eroosion käsittelystä 4-6 pistettä.
Hyötyjä:
● vesieroosio voi lajitella maa-aineista hiekaksi ja soraksi. Molempia käytetään
rakentamisessa.
● tuulieroosio voi lajitella maa-aineista ja muodostaa laajoja lössiesiintymiä.
○ Hienojakoinen lössi pidättää erityisen hyvin vettä ja ravinteita ja on tästä
syystä hedelmällistä viljelysmaata.
● eroosiomuodostumat houkuttelevat matkailijoita. Tällaisia ovat muun muassa
dyynit, sienikalliot, kanjonit ja jäännösvuoret.
Haittoja tai riskejä:
● aavikoituminen. Kun maaperän kuivuu, kasvillisuus kuolee ja tuuli tai vesi kuluttavat
maaperää, voi lopputuloksena olla aavikoituminen. Aavikoitumisessa maaperä
muuttuu elinkelvottomaksi.
● sademetsissä laajojen hakkuiden yhteydessä, voi ohut latosolimaannos huuhtoutua
pois ja jäljelle jää kovaa lateriittia, jolle ei enää kasva alkuperäistä
sademetsäkasvillisuutta.
● Tehomaataloudessa voidaan maaperää muokata niin voimallisesti, että pitkien
kuivuusjaksojen yhteydessä maaperä kulkeutuu tuulen mukana . Näin tapahtui muun
muassa 1930-luvulla Yhdysvalloissa (Dustbowl).
● hiekkamyrskyt. Aavikoilla ja niiden lähettyvillä voi tuuli nostattaa hiekkaa ja
hienompia aineksia ja aiheuttaa laajoja hiekkamyrskyjä.
● ranta- ja jokitörmien sortuminen. Esimerkiksi aallokot aiheuttavat merenrantojen
rantatörmien sortumista ja siirtymistä. Tämä uhkaa törmän lähellä olevia
rakennuksia.
Myös muut perustellut ja oikeat vastaukset hyväksytään.
7 VÄESTÖNMUUTOS
7.1 Kuvaile mallissa (Aineisto 7.1.A) esitetyt väestöllisen muuntumisen mallin vaiheet.
10p
2 p/vaihe: joko vaihe nimettynä ja jokin kuvaileva asia/esimerkkivaltio tai kaksi kuvailevaa
asiaa. Käyrien nimeämisestä voi saada enintään 2 korvaavaa pistettä.
● I Hidas kasvu: syntyneisyys (1) ja kuolleisuus (2) ovat molemmat korkeita (yli 30
promillea). Väestön määrä (3) on vähäinen. Kuolleisuuteen heilahtelua aiheuttavat
epidemiat ja katovuodet (nälänhädät). Mikään maailman valtioista ei enää ole tässä
vaiheessa.
● II Kiihtyvä kasvu: kuolleisuus pienenee nopeasti hygienian ja ravitsemustilanteen
parantuessa. Syntyneisyys pysyy korkeana, joten luonnollinen väestönkasvu kiihtyy.
Köyhimmät kehittyvät maat ovat tässä vaiheessa, monet niistä Afrikassa esim.
Kongon demokraattinen tasavalta.
● III Hidastuva kasvu: syntyneisyys alkaa laskea hedelmällisyysluvun laskiessa.
Yhteiskunnassa terveydenhuoltojärjestelmä ja koululaitos kehittyy ja ne ovat yhä
useamman saatavilla. Monet teollistuneet kehitysmaat ovat tässä vaiheessa, esim.
Brasilia.
● IV Pysähtynyt kasvu: sekä syntyneisyys että kuolleisuus ovat alhaisia (10 promillen
tuntumassa). Syntyneisyys heilahtelee mm. taloustilanteen mukaan. Kehittyneet
teollisuusmaat.
● V Vähenevä väestö: kuolleisuus kasvaa syntyneisyyttä korkeammaksi vanhenevan
väestön myötä. Syntyneisyys on alhaista ja luonnollinen väestönkasvu on
negatiivista. Kehittyneet teollisuusmaat.
7.2 Millainen vaihe VI todennäköisesti tulee olemaan? 4p
● Vanhusten määrän vähentyessä kuolleisuus laskee
● väestön väheneminen hidastuu ja kuolleisuus sekä syntyneisyys ovat lopulta
samoissa alhaisissa lukemissa
● Saavutetaan uusi pysähtyneen kasvun vaihe, pienemmällä väestömäärällä.
7.3 Analysoi Kiinan väestöpyramideja (aineistot 7.3.A-7.3.D). Voit hyödyntää myös
väestöllisen muuntumisen mallin vaiheita analyysissasi. 6p
Vuoden 1990 väestöpyramidissa on nähtävissä vielä jäänteitä vaiheesta II: pyramidin
rakenne ikäluokasta 20-24 v. ylöspäin on lähes perinteisen pyramidin muotoinen. Muutos
kohti vaihetta III on tapahtunut nopeasti: Kiinassa otettiin käyttöön ns. Yhden lapsen
politiikka v. 1979, sen tavoitteena oli hillitä väestönkasvua syntyvyyttä säännöstelemällä.
Vuosien 2000 ja 2010 pyramidit muistuttavat jo selkeämmin vaiheen III
väestörakennetta. Vuoden 2020 pyramidin muoto alkaa hiljalleen muistuttamaan
vaihetta IV.
Kiinassa tehdyt poliittiset päätökset ovat olleet omiaan vääristämään väestökehitystä.
Pyramideista on havaittavissa sukupuolten välisen jakauman vinoutuminen Yhden
lapsen politiikan harjoittamisen alusta lähtien: poikien määrä verrattuna samanikäisiin
tyttölapsiin kasvaa säännönmukaisesti jokaista uutta 5-vuotisikäluokkaa kohti
vuodesta 1990 vuoteen 2020 tultaessa. Tämä on seurausta valikoivista aborteista ja
tyttölasten hylkäämisistä poikien ollessa kulttuurissa tyttöjä arvostetumpia.
7. 4 Laadi diagrammi Kiinan toteutuneesta ja ennustetusta väestön muutoksesta
(Aineisto 7.4.A). Kuvaile väestön määrässä tapahtuneita ja ennustettuja muutoksia. 6p
-
Diagrammista 3p
● viivadiagrammi 1p
● looginen otsikko 1p
● akseleiden otsikot 1p
Kuvailusta 3p, diagrammin tulkinta riittää, pieniä puutteita voi korvata muutosten
selittämisellä
Vuotuinen väestönkasvu oli suurta aina 1990-luvulle asti (vaihe II). 1960-luvun alussa
tosin on havaittavissa hidastumista (nälänhätä). Väestönkasvu hidastui 1990-luvulta
2010-luvulle (vaihe III), jonka jälkeen väestönkasvu lähes pysähtyi (vaihe IV).
Ennusteen mukaan väestön määrä lähtee laskuun 2030-luvulla (vaihe V). Väkiluku
jatkaa laskuaan 2100 asti.
Syynä kehitykseen ovat paitsi Kiinan teollistuminen ja elintason nousu, myös historiassa
tapahtunut syntyvyyden säännöstely. Kiinassa on jo huolestuttu syntyvyyden laskusta ja
vanhenevasta väestöstä, Yhden lapsen politiikasta luovuttiin v. 2015. Tämä ei ole johtanut
toivottuun kasvuun syntyneisyydessä. Kiinalla tullee olemaan haasteita tulevaisuudessa
huoltosuhteen heikkenemisessä.
7.5. Miksi valtioiden väestön muutosta voi olla vaikea ennustaa? 4p
Väestöllisen muuntumisen malli on muodostunut teollisuusmaissa toteutuneen
väestökehityksen perusteella. Muutokset kuolleisuudessa ja syntyneisyydessä
tapahtuvat muissa maissa tätä nopeammin, minkä takia mallia ei suoraan voida käyttää
kehittyvien maiden väestönkehityksen ennustamiseen. Muuttoliike vaikuttaa
väestönkehitykseen suoraan ja epäsuorasti kulttuuristen tekijöiden, kuten suuren perhekoon,
takia. Muutokset yhteiskuntarakenteissa voivat heijastua muutoksina väestön
kehityksessä.
8 ENERGIAMUOTOJEN VERTAILU
8.1 Määrittele esimerkkien avulla, mitä fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan. 3p
● fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa kuolleiden eliöiden
jäänteistä
● öljy- ja maakaasu ovat syntyneet merenpohjaan vajonneista pieneliöistä
● kivihiili ja turve muodostuvat kuolleiden kasvien jäänteistä
8.2. Mihin fossiilisista polttoaineista saatava energia perustuu? 2p
● fossiilisissa polttoaineissa on fotosynteesissä varastoitunutta auringon energiaa
● hiilen (nopeasta) kiertokulusta poistunutta orgaaniseen hiileen sitoutunutta
energiaa voidaan vapauttaa polttamalla
8.3 Tilastoaineistossa 8.3.A on esitetty Intian, Norjan, Saksan energiankulutuksen
jakautuminen energialähteittäin vuonna 2021. Laadi taulukon perusteella
palkkidiagrammi, jossa esität kaikkien maiden energiankulutuksen suhteellisen
jakautumisen. 6p
Diagrammin pisteytys:
● palkkidiagrammi, suhteellinen/pinottu 3p
● kaaviolla looginen otsikko 1p
● akseleiden otsikointi 1p
● selite 1p
Jos diagrammityyppi on jokin muu, voi tehtävästä saada enintään 3p.
8.4 Pohdi Aineiston 8.3.A tilastotietojen sekä laatimasi diagrammin perusteella, mistä
energiankulutuksen erot maiden välillä johtuvat. 10p
Yleisestä pohdinnasta 1-3p
● Kehittyneisyyden vaikutus energiankulutuksen määrään (Intiassa Saksaa ja Norjaa
pienempi tuotetun energian määrä). 1-2p
● Panostus uusiutuviin energialähteisiin ilmastotavoitteiden takia (Saksa ja Norja). 1p
● Kehittyneissä valtioissa panostetaan energiatehokkuuteen. 1p
Kunkin maan pohdinnasta 1-3p, yhteensä enintään 9p
● Saksa: teollisuus käyttänyt perinteisesti fossiilisia polttoaineita, teknologinen
kehittyneisyys ja varallisuus mahdollistanut ydinvoimat, länsituulet ja kesällä auringon
säteily mahdollistavat uusiutuvan energian
● Norja: suuret öljy- ja maakaasuvarat, hyvät edellytykset vesivoimalle
(sateet+korkeuserot), länsituulet ja kesällä auringon säteily
● Intia: suuret, kivihiilivarat, edellytykset tuuli ja vesivoimalle (monsuunituulet ja -sateet
sekä pinnanmuodot), suuri auringon säteilyn määrä ympärivuoden.
8.5 Oheisessa aineistoissa 8.5.A esitetty Norjan, Saksan ja Intian vähähiilisen
energiatuotannon kehitys vuosina 1965-2021. Esitä perusteltu näkemyksesi siitä,
millainen maiden tulevaisuuden kehitys energiantuotannon hiiliriippuvuuden suhteen.
9p
Yleinen käsittely 2p
● Vertailu maapallon keskiarvoon 1p
● Aineiston lukujen hyödyntäminen maakohtaisessa tarkastelussa 1p
Maiden tarkastelu 1-3p/valtio, yhteensä enintään 9p
● Saksa: Suuri riippuvuus fossiilisista polttoaineista, joiden korvaaminen tulee
olemaan hankalaa, mutta pakollista mm. ilmastotavoitteiden ja
Venäjä-riippuvuuden vähentämisen takia. Ydinvoimaa 5% ja sitäkin päätetty
vähentää. Uusiutuvia 19 % tuotannosta.Vähähiilistä energiaa yhteensä voin
neljänneskulutuksesta. Tuulivoima merkittävin uusiutuvan energialähde ja sitä
voitaisiin lisätä (länsituulet). Aurinkovoimalle Norjaa paremmat, mutta Intiaa
huonommat edellytykset.
● Norja: Energiantuotannosta suurin (n. 70%) osa ollut pitkään vähähiilistä
vesivoimaa. Muista uusiutuvista mahdollista lisätä etenkin tuulivoimaa
(länsituulet) ja jossain määrin myös aurinkovoimaa (kesällä). Öljyn ja maakaasun
käyttö todennäköisesti vähenee (vientituote ja ilmastostrategiat).
● Intia :Energiaa tarvitaan runsaasti lisää kasvavalle väestölle ja kehittyvälle
teollisuudelle, mikä johtaa todennäköisesti kivihiilen käytön jatkamiseen,
uusiutuvien määrää mahdollista lisätä merkittävästi mm. aurinkoenergian ja
tuulivoiman tuotto vähäistä. Vähähiilisen tuotannon osuus n. 10%. Huom! Tilastoa
vääristää perinteisten biopolttoaineiden puute, koska mm. puu ja lehmänlanta on
intialaisille kotitalouksille maaseudulla tärkeä energianlähde mm.
ruuanvalmistuksessa.
9 RAVINNONTUOTANTO
9.1 Aineistossa 9.1.A on kartta vehnän tuotannon määristä. Kuvaile vehnän tuotannon
alueellisia eroja maapallolla. 6p
Täysiin pisteisiin täytyy vastauksessa käsitellä sekä alueita, joissa paljon vehnän tuotantoa
että alueita, joilla vain vähän tuotantoa. Vastauksessa täytyy myös eritellä hehtaarikohtaisia
tuotantomääriä alueittain.
Vehnän tuotantoa paljon - enintään 4p.
● 1000 kg/ha:
○ Euroopassa, etenkin Tanska, Iso-Britannian saari, Ranska ja Benelux-valtiot.
○ Intian pohjoisosat
○ Kiinan itäosat
● Yhdysvaltojen ja Kanadan keskiosissa noin 600 kg/ha
● Etelä-Amerikan kaakkoisosissa 200-400 kg/ha
Vehnän tuotantoa ei lainkaan - enintään 2p.
● Afrikassa on hyvin vähän vehnän tuotantoa
● Etelä-Amerikan eteläisimmissä osissa ja päiväntasaajan seudulla ei vehnän
tuotantoa ole lainkaan.
● Euraasian pohjoisosissa ei vehnän tuotantoa ole lainkaan.
● Australian pohjois- ja keskiosissa ei ole vehnän tuotantoa.
Lähde: Researchgate.net, Yuri Yegorov
9.2 Mitkä tekijät selittävät keskeisten vehnänviljelyalueiden sijaintia ja
tuotantomäärien eroja? 8p
● kaikilla alueilla on viljelyyn sopiva ilmasto ja maaperä 2p
● lauhkean lämpövyöhykkeen aroalueet aron maaperä soveltuu hyvin vehnän
ja muiden viljojen viljelyyn 1p
● Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsäalueita on raivattu pelloiksi. Ruskomaannos.
1p
● Talvisateiden ilmaston alue etenkin Välimeren ympäristössä. 1p
● (subtrooppisen vyöhykkeen) jokilaaksot ja monsuunialueet. 1p
● Suuriin tuotantomääriin vaaditaan taloudellinen panostus 1p.
● ekstensiivinen/intensiivinen, mahdollisuus panostaa (lannoitteet,
torjunta-aineet, jalostus, geenitekniikka) 1p
● Kuivilla aroalueilla korkeaan tuotantomäärään tarvitaan kasteluvettä
pohjavesivarannoista (akviferit) kulutus kestämättömällä tasolla 1p
● Kulttuuriset seikat: Edellytykset vehnän viljelyyn on olemassa, mutta
esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa riisinviljely on merkittävämpi
ravinnontuotannon muoto kuin vehnä. 1-2p
9.3 Viimeisimpien vuosien, ja erityisesti vuoden 2022 lopulla, on keskusteltu
globaalista ruokakriisistä. Miksi ruokakriisi on ollut esillä, ja miten vehnä kytkeytyy
kriisiin? 12p
Hyvin jäsennellystä vastauksesta voi saada enintään 2p.
Alueellisista esimerkeistä enintään 2 p.
Hyvin perusteltu asiasisältö 2p, maininnasta 1p.
Esimerkkisisältöjä:
● Vehnä on suurelle osalle maailman väestöstä merkittävä ravinnonlähde
○ Vehnä on merkittävin leipävilja ja siksi häiriöt sen tuotannossa tai viennissä
vaikuttavat useimpien köyhempien maiden kansalaisten ravinnonsaantiin.
○ Vehnää käytetään pääasiassa ihmisravintona.
■ Heikkotasoista vehnää voidaan hyödyntää myös rehuna
○ Pääasiassa vehnää käytetään niillä alueilla, joilla sitä myös viljellään, mutta
vehnä on myös tärkeä vientituote monille valtioille esimerkiksi Ukraina.
● Ilmastonmuutoksen vaikutukset köyhillä alueilla voivat pahentaa ruokakriisiä ja
lisätä alueen riippuvuutta vehnäntuonnista
○ Esimerkiksi aavikoituminen Afrikan sarvessa.
○ vesipula heikentää alueen kykyä tuottaa vehnää
● Ruuan hinta
○ maailmanmarkkinat vaihtelevat ja vehnän markkinahintojen noustessa, voi
alueen kyky tuoda vehnää heikentyä.
○ Maailman köyhimmät alueet kärsivät vehnän maailman markkinahintojen
noususta.
● Epäsuhta tuotannossa ja kulutuksessa
○ Esimerkiksi Euroopassa tuotetaan ja kulutetaan paljon vehnää suhteessa
väestöön.
● Sodat ja kriisit
○ Esimerkiksi Ukraina ei pysty viljelemään ja viemään vehnää entiseen malliin
○ Pohjois-Koreassa kärsitään tehottomasta tuotannosta johtuvasta
ruokakriisistä
● Väestönkasvu köyhillä lisää ravinnontarvetta
Myös muut perustellut ja oikeat vastaukset hyväksytään.
9.4 Suomen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo otti kantaa loppukesästä 2022
globaaliin ruokakriisiin toteamalla, että ”globaali ruokakriisi vaatii kestäviä
ratkaisuja”.
Millaisella kestävällä ratkaisulla voitaisiin tehokkaimmin vaikuttaa ruokakriisin
loppumiseen tai helpottaa ruokakriisiä? Esitä perusteltu näkemyksesi. 4p
Opiskelijan oma vastaus
1p ratkaisun maininnasta ja loput 3p perusteluista
1 MONIVALINTOJA JA VÄITTÄMIÄ AIHEALUEITTAIN
Valitse oikea vaihtoehto.
Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p.
1.1 KEHITTYNEISYYS
1.1.1 Mikä seuraavista kehityksen indikaattoreista ilmentää parhaiten alueen
terveydenhuollon tasoa?
● gini-kerroin
● imeväiskuolleisuus
● kuolleisuus
● bruttokansantuote per capita
1.1.2 Mikä seuraavista muuttujista ei vaikuta HDI:n eli inhimillisen kehityksen
indeksiin?
● eliniänodote
● ympäristön saastuminen
● väestön ostovoima
● koulutuksen määrä
1.1.3 Mikä seuraavista ei ole tyypillistä ydinalueille?
● investointien suuri määrä
● korkea tonttimaan hinta
● kilpailu koulutetuista työntekijöistä
● epätasapainoinen väestörakenne
1.1.4 Mikä seuraavista valtioista ei kuulu maailman kaikkein köyhimpiin
(LDC-valtioihin)?
● Afganistan
● Eritrea
● Etelä-Afrikka
● Haiti
1.2 MUUTTOLIIKKEET
1.2.1 Henkilö muuttaa lukion välivuoden aikana Forssasta kolmeksi kuukaudeksi
Kittilään työskennelläkseen alueen laskettelukeskuksissa. Millä nimellä häntä voidaan
kutsua?
● siirtolainen
● evakko
● kausityöläinen
● siirtotyöläinen
1.2.2 Ilmiötä, jossa henkilö ei ole kotoutunut valtakulttuuriin, sekä on menettänyt
kosketuksen myös vanhempiensa edustamaan vähemmistökulttuuriin, kutsutaan
● integraatioksi
● marginalisaatioksi
● assimilaatioksi
● polarisaatioksi
1.2.3 Mikä seuraavista tapauksista kuvaa parhaiten sosiaalista segregaatiota?
● Kantasuomalainen perhe valitsee asuinalueensa oppilaaksiottoalueen mukaan.
● Tietyiltä vähemmistöryhmien edustajilta kielletään pääsy julkisiin virkoihin.
● Vähemmistöryhmän edustaja hylkää vanhempiensa kulttuurin ja sulautuu
valtakulttuuriin.
● Opiskelu- ja työpaikkoja jaetaan ihmisille heidän etnisen, uskonnollisen tai
kulttuurisen taustan perusteella.
1.2.4 Suurimmat pakolaisten lähtövaltiot olivat vuonna 2021 Syyria, Venezuela,
Afganistan ja Etelä-Sudan. Mikä seuraavista valtioista ei ole vuoden 2021 tilastojen
mukaan yksi viidestä suurimmasta pakolaisten kohdevaltiosta?
● Saksa
● Uganda
● Nigeria
● Kolumbia
1.3 KAUPUNGISTUMINEN
1.3.1 Pendelöinti on muuttoliikettä, joka suuntautuu kaupungeista takaisin
maaseudulle.
● Väärin
1.3.2 Megalopolit ovat konurbaatioita.
● Oikein
1.3.3 Miljoonakaupungeissa liikekeskusta on usein hyvin tiheästi asutettu.
● Väärin
1.3.4 Slummiutumista tapahtuu vain kehittyvien maiden kaupungeissa.
● Väärin
1.4 PLANETAARISUUS
1.4.1 Aurinko paistaa pienimmästä kulmasta Kauriin kääntöpiirille
kevätpäiväntasauksen aikaan.
● Väärin
1.4.2 Coriolis-ilmiön vaikutus on voimakkaimmillaan päiväntasaajalla.
● Väärin
1.4.3 Vuorovesi-ilmiö on seurausta maapallon kiertoliikkeestä Auringon ympäri.
● Väärin
1.4.4 Joulukuun 21. tai 22. päivä koko eteläkalotilla on yötön yö.
● Oikein
1.5 KARTTATUNTEMUS
1.5.1 Alpit ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksen seurauksena.
● Oikein
1.5.2 Halti-tunturi Lapin käsivarressa on Svekokarelidien vuoristopoimun jäänne.
● Väärin
1.5.3 Jos lennät maailman pienimmän maanosan suurimpaan valtioon, olet lentänyt
Australiaan.
● Oikein
1.5.4 Oulun läheltä Pohjanlahdelta löytyvä Hailuoto on syntynyt maankohoamisen
seurauksena viimeisen jääkauden jälkeen.
● Oikein
OSA II: 20 pisteen tehtävät.
Vastaa kahteen tehtävään.
2 KUIVUUS
2.1 Maapallolle muodostuu kuivuusalueita monista eri syistä. Nimeä kartalle (Aineisto
2.1.A) merkityt kaksi eri syistä muodostunutta kuivuusaluetta ja kerro kummastakin
keskeisin syy kuivuuteen. 4p
1p lihavoitu kohta
A. Gobin autiomaa: mantereen keskellä
B. Atacaman autiomaa: Perun/Humboldtin kylmä merivirta
2.2 Kuivuus ja siitä seuraava vesipula syvenee jo valmiiksi kuivilla alueilla ja sen
lisäksi uudet alueet voivat alkaa kärsiä kuivuudesta. Mistä syistä Välimeren alue,
Amazonia ja Tiibetin ylätasanko kuivuvat? 6p
1p/syy, enintään 2p/alue
● Välimeren alue: ilmastonmuutos, veden käyttö maataloudessa, teollisuudessa
● Amazonia: ilmastonmuutos, metsäpalot, metsien hakkuut
● Tiibetin ylätasanko: ilmastonmuutos, jäätiköiden sulaminen, haihtumisen
lisääntyminen, maatalous
2.3 Tutki Välimereltä, Amazonialta ja Tiibetistä otettuja satelliittikuvia (Aineistot
2.3.A-2.3.F). Nimeä ja merkitse uusimpaan satellittikuvaan, mitä ongelmia lisääntyvä
kuivuus voi näillä alueilla aiheuttaa? Liitä jokaisesta alueesta kuvakaappaus
vastauskenttään ja selitä havaintosi. 10p
1-3p/kohta havainto. Kunkin havainnon merkitsemistä ja nimeämisestä 1p.
Perustellusta selityksestä 2p
● Katalonia: järven kuivuminen / vedenpinnan lasku, peltojen kuivuminen ja satojen
väheneminen, vesipula
● Amazonas: kasvillisuuden väheneminen, metsäpalot
● Tiibet: jäätikön sulaminen, makean veden varastojen pieneneminen, eroosion
voimistuminen
3 SATEET
3.1 Nimeä sadetyypit ja havainnollista yhden sadetyypin syntyä piirroksella. Varusta
piirros tarvittavin selityksin. Anna alueellinen esimerkki kyseisen sadetyypin
esiintymisestä. 8p
● Sadetyypit: konvektiosade, orografinen sade, rintamasade 2p
- piirrokseen valitusta ei pistettä, koska se on jo otsikossa
● Piirros 3p
- piirroksen otsikko 1p
- piirros selkeä ja asiaa havainnollistava 1p
- selitteet 1p
● Alueen nimeäminen 2p
- liian ylimalkaisesta esimerkistä (esim. konvektiosateet: Afrikka, orografiset
sateet: Norja) ei anneta pisteitä.
3.2. Aineistossa 3.2.A on esitetty kuusi sademäärädiagrammia A-F. Diagrammit
muodostavat pareja siten, että diagrammit A ja B ovat suurin piirtein samalta
leveyspiiriltä, kuten myös C ja D sekä E ja F.
Mitkä tekijät selittävät kunkin diagrammiparin A-B, C-D ja E-F sademäärien eroja?
(12p)
● A-B Egypti - Intia
Luxor sijaitsee Pohjois-Afrikassa hepoasteen korkeapainevyöhykkeessä, lisäksi
sijainti on sisämaassa, kaukana meristä vallitsevan tuulen suunnan mukaisesti, ei
siis sada juuri lainkaan
Jaipur sijaitsee Intiassa monsuunituulen vaikutusalueella, mikä nostaa vuotuisen
sademäärän runsaaksi.
● C-D Saksa-Kazakstan
Köln sijaitsee Länsi-Euroopassa merenpinnan tasolla. Vallitseva tuulensuunta on
lännestä Atlantilta, josta haihtuu runsaasti kosteutta. Kosteus kulkeutuu syklonien
(eli liikkuvien matalapaineiden) mukana.
Astana sijaitsee kaukana sisämaassa, vallitseva tuulensuunta on lännestä, jolloin
sadetta ei riitä runsaasti sisämaahan. Lisäksi Astana sijaitsee Kölniä korkeammalla,
mikä pienentää sademäärää.
● E-F Chile - Argentiina
Puerto Montt Chilessä sijaitsee Tyynenmeren rannikolla Andien alarinteillä, jossa
vallitseva tuulen suunta on lännestä. Vuoristo lisää sademäärää, kun kosteus
tiivistyy pisaroiksi ilmamassan kohotessa vuoriston rinnettä ylöspäin (orografinen
sade).
Bahia Blanca Argentiinassa on Atlantin rannikolla. Vallitseva tuulensuunta on
lännestä, jolloin vuoristo estää suuren sademäärän muodostumisen. Atlantilta
haihtuva kosteus tuo jonkin verran sateita.
4 SAARET JA MATKAILU
Havaijisaaret ja Malediivit ovat saariryhmiä ja Islanti on saari. Kaikki kolme sijaitsevat
eri valtamerillä.
4.1 Mitä yhteistä ja eroa on Havaijisaarten ja Islannin synnyssä? 6p
Yhteisistä piirteistä 1-2p ja eroista huolellisesti selitettynä 2 x 1-2p. Korkeintaan 6p. Ei
pidetä virheenä, jos Islannin kohdalta puuttuu maininta kuumasta pisteestä, sillä sitä ei
mainita kaikissa lukion maantieteen kirjasarjoissa.
Yhteistä molemmille on tuliperäisyys, yhä jatkuva aktiivisuus ja kuumat pisteet (hot
spotit).
Havaijisaaret ovat syntyneet litosfäärilaatan keskellä olevan kuuman pisteen päälle. Uusia
saaria muodostuu luoteeseen suuntautuvan litosfäärin liikkeen vuoksi vuosimiljoonien myötä
saariryhmän kaakkoispuolelle kun taas luoteiset saaret eroosion seurauksena jäävät
merenpinnan alle. Havaiji on siis geologisesti nuorin saari ja (Abitin kartassa näkyvä) Nihoa
vanhin. Nuorimpana on syntymässä Loihin saari.
Islanti on syntynyt Pohjois-Amerikan ja Euraasian litosfäärilaattojen rajalle
erkanemisvyöhykkeeseen, jossa on kuuma piste. Erkanemisvyöhyke kulkee suunnilleen
keskeltä Islannin pääsaarta pohjois-eteläsuunnassa. Islanti laajenee yhä.
4.2 Malediivit on atollisaari. Selitä lyhyesti atollisaaren synty aineistona 4.2.A olevaa
kuvasarjaa apunasi käyttäen. 2p
Tulivuorisaaren ympärille on kasvanut koralliriuttaa ylöspäin samalla, kun eroosio
kuluttaa sammunutta tulivuorta alaspäin. Jäljelle jää koralliriutta, atolli. (Lisäksi
merenpinnan korkeus vaihtelee vuosisatojen myötä.)
Kuvan lähde: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/Atoll_forming-i18.png
4.3 Havaijisaaret, Malediivit ja Islanti ovat kukin suosittuja matkailukohteita mm.
luontonsa vuoksi. Mitkä ovat niiden vetovoimatekijöitä luontomatkailun kannalta?
Mitkä tekijät voivat rajoittaa matkailua näihin kolmeen kohteeseen? 12p
1p/asia, korkeintaan 4p/alue. Yhteensä 12 pistettä. Täysiin pisteisiin vaaditaan sekä
vetäviä ja työntäviä tekijöitä.
Havaijisaaret
● Vetovoimatekijöitä:
○ Saarien biodiversiteetti omaleimainen, endeemisiä lajeja runsaasti,
biodiversiteetin “kuuma piste” (hot spot, keskus)
○ Ilmasto miellyttävän lämmin
○ Vedenalainen luonto, snorklailu
○ Eloton luonto: mahdollisuus nähdä aktiivisia tulivuoria
● Rajoittavia tekijöitä:
○ sijainti syrjäinen, sillä keskellä Tyyntämerta
○ pitkä matka aiheuttaa paljon päästöjä
○ matkan hinta
Malediivit
● Vetovoimatekijöitä:
○ Malediivit on matala valtio, “matkakohteet” ovat pinnan alla: haiden,
rauskujen, korallien ja muiden vedenelävien tarkkailu/valokuvaaminen tai
snorklaaminen
○ “Maailmanlopun matkailu”: Matkakohde on katoamassa.
○ vetovoimatekijä [ja työntävä tekijä] tasokas majoitus, varakkailla turisteilla
mahdollisuus omaan rauhaan
○ Ilmasto miellyttävä
● Rajoittavia tekijöitä:
○ sijainti syrjäinen, paitsi Etelä-Aasiasta, Lähi-idästä ja Itä-Afrikasta katsoen
○ korkea hintataso fasiliteettien vuoksi
○ “maailmanlopun matkailu” voi olla myös työntävä tekijä
○ monsuunisateet kesällä
○ Malediivit on islamilainen valtio, joka rajoittaa alkoholin saantia
Islanti
● Vetovoimatekijöitä:
○ eloton luonto: tulivuoret, geysirit, litosfäärilaattojen raja (geodiversiteettiä),
jäätiköt, revontulet
○ luonnonrauha, tosin myös suosittuja kohteita
○ tietyt eläinryhmät: valasmatkailu, lintujen tarkkailu
● Rajoittavia tekijöitä:
○ kallis hintataso
○ sijainti syrjäinen paitsi Koillisesta Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta käsin
○ sisämaa voi olla hankalasti saavutettavissa etenkin talvella
Myös muut perustellut vastaukset käyvät. Vetovoimatekijöiden on kuitenkin liityttävä
luontomatkailuun.
5 GIS JA PAIKKATIETOANALYYSIT
5.1 Kirjoita johdonmukainen teksti käyttäen ja määritellen alla olevat käsitteet. Kirjoita
käsite ISOILLA KIRJAIMILLA, kun määrittelet sen. Käsitettä voidaan taivuttaa ja
käyttää useita kertoja tarpeen mukaan. 16p
● sijaintitieto
● ominaisuustieto
● rasteriaineisto
● vektoriaineisto
● paikkatietoanalyysit
● GIS
● metadata
0-2p/käsite: pinnallinen selitys 1p ja tarkka selitys 2p = 14p
+2p, jos käsitteet on käsitelty loogisessa järjestyksessä = 14p + 2p = 16p
Vastauksen enimmäispituus on 1 800 merkkiä.
5.2 Mikä on paikkatietoanalyysimenetelmä kussakin kuvassa? Valitse oikea
vaihtoehto. 4p
Kuva 5.2.A
puskurianalyysi
Kuva 5.2.B
yhdistävyysanalyysi
Kuva 5.2.C
päällekkäisanalyysi
Kuva 5.2.D
saavutettavuusanalyysi
OSA III: 30 pisteen tehtävät.
Vastaa kahteen tehtävään.
6 EKSOGEENISIÄ ILMIÖITÄ
6.1 Määrittele rapautuminen ja eroosio. 4p
Rapautuminen on ilmiö, jossa kiviaines tai kallioperä hajoaa (pienempiin osiin).
Rapautumista voi tapahtua esimerkiksi lämpötilan vaihteluiden tai veden jäätymisen
seurauksena. Eri syistä tapahtuvaa rapautumista kutsutaan eri nimillä, kuten
pakkasrapautuminen, suolarapautuminen ja kemiallinen rapautuminen.
Eroosio on ilmiö, jossa maaperä kuluu. Maaperä voi kulua erilaisten eroosiovoimien
johdosta. Eroosiovoimia ovat tuuli, virtaava vesi, aallokko, jää sekä painovoima.
6.2 Nimeä kuvissa 6.2.A-6.2.D näkyvät eksogeeniset muodostumat sekä
muodostumien synnyn aiheuttaneet rapautumisen tai eroosion muodot. Selitä myös
lyhyesti miten kuvien 1.-4. muodostumat ovat syntyneet. 12p
Kuvassa 1 on tippukiviluola, joka on syntynyt kalkkikivisen kallioperän (karstimaa)
rapautuessa kemiallisesti.
Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet yhdisteet tekevät vedestä hapanta.
Tällainen hapan vesi liuottaa etenkin pehmeämpi kivilajeja, kuten kalkkikiveä.
Tippukiviluolalle on tyypillistä staklatiitit ja stalagmiitit, jotka syntyvät kalkkipitoisen veden
tippuessa luolan katosta ja saostuessa kattoon ja lattiaan.
Kuvassa 2 on kanjoni, joka on syntynyt virtaavan veden eroosiosta. Kanjoneita syntyy
kuivassa ilmastossa.
Virtaava vesi kuluttaa jokiuomaa syvemmäksi. Jokilaaksosta ei muodostu tyypillistä
V-muotoista laaksoa, sillä kuivassa ilmastossa ei tapahdu sadevesien myötä tulevaa
rinne-eroosiota. Tämän vuoksi kulutus on voimakkainta pohjalla, ja rinteet pysyvät
pystysuorina.
Kuvassa 3 on rakkakivikkoa, joka on syntynyt pakkasrapautumisessa.
Nestemäinen vesi jäätyy kallion halkeamissa. Sulamisen ja jäätymisen jatkuva vaihtelu
laajentaa halkeamia ja murtaa kiveä. Rakkakivikko on tyypillistä esimerkiksi Saamenmaan
tunturien paljakoilla.
Kuvassa 4 on maanvyörymä/maanvieremä, joka on syntynyt painovoiman
vaikutuksesta.Maaperä on vettynyt runsaiden sateiden myötä. Tämä maaperän vettyminen
mahdollistaa maaperän liikkumisen painovoiman vaikutuksesta. Kuvan tundra-alueilla
ikiroudan sulaminen on edesauttanut maanvyörymien syntyä.
6.3 Yhdistä aineiston 6.3.A kartasta sopivimmat sijainnit kullekin kuvien 1.-4. ilmiölle.
Kutakin sijaintia saa käyttää vain kerran. 4p
1.g
2.f
3.d
4.i
6.4 Rapautuminen ja eroosio ovat luonnollisia ilmiöitä. Ihminen voi myös kiihdyttää
prosesseja omalla toiminnallaan. Esittele eroosion ja rapautumisen hyötyjä ihmisen
toiminnan kannalta. Anna myös esimerkkejä, millaisissa tilanteissa eroosio ja
rapautuminen voivat aiheuttaa alueellisia riskejä. 10p
Rapautumisen käsittelystä 4-6 pistettä.
Eroosion käsittelystä 4-6 pistettä.
Maininnasta 1p. Huolellisesti perustellusta vastauksesta 2p.
Täysiin pisteisiin täytyy käsitellä rapautumisesta ja eroosiosta sekä hyötyjä että
haittoja/riskejä.
Esimerkkisisältöjä:
Rapautuminen
Hyötyjä:
● Maaperän muodostuminen. Ilman rapautumista ei olisi maaperä, jolla esimerkiksi
ihminen voisi viljellä maata.
● Ravinteiden vapautuminen kallioperästä. Rapautumisen kautta vapautuu mm.
fosforia kallioperästä eliöiden käyttöön.
● Matkailu. Rapautuminen voi synnyttää muodostumia, joita ihmiset tulevat katsomaan
nähtävyyksinä. Esimerkiksi tippukiviluolat
Haittoja tai riskejä:
● Maanvajoamat. Karstialueilla tippukiviluolat voivat romahtaa muodostaen laajoja
poljeja.
● Kivivyöryt. Rapautunut kiviaines voi liikkua massaliikuntona rinnettä alas.
Vuorenrinteillä kulkevia autoteitä suojataan katteilla kivivyöryiltä.
● Vesistöjen rehevöityminen. Ravinteiden rapautuminen ekosysteemiin voi aiheuttaa
rehevöitymistä.
● Historiallisten patsaiden ja rakennusten kemiallinen rapautuminen happamien
sateiden vuoksi.
Myös muut perustellut ja oikeat vastaukset hyväksytään.
Eroosio
Eroosion käsittelystä 4-6 pistettä.
Hyötyjä:
● vesieroosio voi lajitella maa-aineista hiekaksi ja soraksi. Molempia käytetään
rakentamisessa.
● tuulieroosio voi lajitella maa-aineista ja muodostaa laajoja lössiesiintymiä.
○ Hienojakoinen lössi pidättää erityisen hyvin vettä ja ravinteita ja on tästä
syystä hedelmällistä viljelysmaata.
● eroosiomuodostumat houkuttelevat matkailijoita. Tällaisia ovat muun muassa
dyynit, sienikalliot, kanjonit ja jäännösvuoret.
Haittoja tai riskejä:
● aavikoituminen. Kun maaperän kuivuu, kasvillisuus kuolee ja tuuli tai vesi kuluttavat
maaperää, voi lopputuloksena olla aavikoituminen. Aavikoitumisessa maaperä
muuttuu elinkelvottomaksi.
● sademetsissä laajojen hakkuiden yhteydessä, voi ohut latosolimaannos huuhtoutua
pois ja jäljelle jää kovaa lateriittia, jolle ei enää kasva alkuperäistä
sademetsäkasvillisuutta.
● Tehomaataloudessa voidaan maaperää muokata niin voimallisesti, että pitkien
kuivuusjaksojen yhteydessä maaperä kulkeutuu tuulen mukana . Näin tapahtui muun
muassa 1930-luvulla Yhdysvalloissa (Dustbowl).
● hiekkamyrskyt. Aavikoilla ja niiden lähettyvillä voi tuuli nostattaa hiekkaa ja
hienompia aineksia ja aiheuttaa laajoja hiekkamyrskyjä.
● ranta- ja jokitörmien sortuminen. Esimerkiksi aallokot aiheuttavat merenrantojen
rantatörmien sortumista ja siirtymistä. Tämä uhkaa törmän lähellä olevia
rakennuksia.
Myös muut perustellut ja oikeat vastaukset hyväksytään.
7 VÄESTÖNMUUTOS
7.1 Kuvaile mallissa (Aineisto 7.1.A) esitetyt väestöllisen muuntumisen mallin vaiheet.
10p
2 p/vaihe: joko vaihe nimettynä ja jokin kuvaileva asia/esimerkkivaltio tai kaksi kuvailevaa
asiaa. Käyrien nimeämisestä voi saada enintään 2 korvaavaa pistettä.
● I Hidas kasvu: syntyneisyys (1) ja kuolleisuus (2) ovat molemmat korkeita (yli 30
promillea). Väestön määrä (3) on vähäinen. Kuolleisuuteen heilahtelua aiheuttavat
epidemiat ja katovuodet (nälänhädät). Mikään maailman valtioista ei enää ole tässä
vaiheessa.
● II Kiihtyvä kasvu: kuolleisuus pienenee nopeasti hygienian ja ravitsemustilanteen
parantuessa. Syntyneisyys pysyy korkeana, joten luonnollinen väestönkasvu kiihtyy.
Köyhimmät kehittyvät maat ovat tässä vaiheessa, monet niistä Afrikassa esim.
Kongon demokraattinen tasavalta.
● III Hidastuva kasvu: syntyneisyys alkaa laskea hedelmällisyysluvun laskiessa.
Yhteiskunnassa terveydenhuoltojärjestelmä ja koululaitos kehittyy ja ne ovat yhä
useamman saatavilla. Monet teollistuneet kehitysmaat ovat tässä vaiheessa, esim.
Brasilia.
● IV Pysähtynyt kasvu: sekä syntyneisyys että kuolleisuus ovat alhaisia (10 promillen
tuntumassa). Syntyneisyys heilahtelee mm. taloustilanteen mukaan. Kehittyneet
teollisuusmaat.
● V Vähenevä väestö: kuolleisuus kasvaa syntyneisyyttä korkeammaksi vanhenevan
väestön myötä. Syntyneisyys on alhaista ja luonnollinen väestönkasvu on
negatiivista. Kehittyneet teollisuusmaat.
7.2 Millainen vaihe VI todennäköisesti tulee olemaan? 4p
● Vanhusten määrän vähentyessä kuolleisuus laskee
● väestön väheneminen hidastuu ja kuolleisuus sekä syntyneisyys ovat lopulta
samoissa alhaisissa lukemissa
● Saavutetaan uusi pysähtyneen kasvun vaihe, pienemmällä väestömäärällä.
7.3 Analysoi Kiinan väestöpyramideja (aineistot 7.3.A-7.3.D). Voit hyödyntää myös
väestöllisen muuntumisen mallin vaiheita analyysissasi. 6p
Vuoden 1990 väestöpyramidissa on nähtävissä vielä jäänteitä vaiheesta II: pyramidin
rakenne ikäluokasta 20-24 v. ylöspäin on lähes perinteisen pyramidin muotoinen. Muutos
kohti vaihetta III on tapahtunut nopeasti: Kiinassa otettiin käyttöön ns. Yhden lapsen
politiikka v. 1979, sen tavoitteena oli hillitä väestönkasvua syntyvyyttä säännöstelemällä.
Vuosien 2000 ja 2010 pyramidit muistuttavat jo selkeämmin vaiheen III
väestörakennetta. Vuoden 2020 pyramidin muoto alkaa hiljalleen muistuttamaan
vaihetta IV.
Kiinassa tehdyt poliittiset päätökset ovat olleet omiaan vääristämään väestökehitystä.
Pyramideista on havaittavissa sukupuolten välisen jakauman vinoutuminen Yhden
lapsen politiikan harjoittamisen alusta lähtien: poikien määrä verrattuna samanikäisiin
tyttölapsiin kasvaa säännönmukaisesti jokaista uutta 5-vuotisikäluokkaa kohti
vuodesta 1990 vuoteen 2020 tultaessa. Tämä on seurausta valikoivista aborteista ja
tyttölasten hylkäämisistä poikien ollessa kulttuurissa tyttöjä arvostetumpia.
7. 4 Laadi diagrammi Kiinan toteutuneesta ja ennustetusta väestön muutoksesta
(Aineisto 7.4.A). Kuvaile väestön määrässä tapahtuneita ja ennustettuja muutoksia. 6p
-
Diagrammista 3p
● viivadiagrammi 1p
● looginen otsikko 1p
● akseleiden otsikot 1p
Kuvailusta 3p, diagrammin tulkinta riittää, pieniä puutteita voi korvata muutosten
selittämisellä
Vuotuinen väestönkasvu oli suurta aina 1990-luvulle asti (vaihe II). 1960-luvun alussa
tosin on havaittavissa hidastumista (nälänhätä). Väestönkasvu hidastui 1990-luvulta
2010-luvulle (vaihe III), jonka jälkeen väestönkasvu lähes pysähtyi (vaihe IV).
Ennusteen mukaan väestön määrä lähtee laskuun 2030-luvulla (vaihe V). Väkiluku
jatkaa laskuaan 2100 asti.
Syynä kehitykseen ovat paitsi Kiinan teollistuminen ja elintason nousu, myös historiassa
tapahtunut syntyvyyden säännöstely. Kiinassa on jo huolestuttu syntyvyyden laskusta ja
vanhenevasta väestöstä, Yhden lapsen politiikasta luovuttiin v. 2015. Tämä ei ole johtanut
toivottuun kasvuun syntyneisyydessä. Kiinalla tullee olemaan haasteita tulevaisuudessa
huoltosuhteen heikkenemisessä.
7.5. Miksi valtioiden väestön muutosta voi olla vaikea ennustaa? 4p
Väestöllisen muuntumisen malli on muodostunut teollisuusmaissa toteutuneen
väestökehityksen perusteella. Muutokset kuolleisuudessa ja syntyneisyydessä
tapahtuvat muissa maissa tätä nopeammin, minkä takia mallia ei suoraan voida käyttää
kehittyvien maiden väestönkehityksen ennustamiseen. Muuttoliike vaikuttaa
väestönkehitykseen suoraan ja epäsuorasti kulttuuristen tekijöiden, kuten suuren perhekoon,
takia. Muutokset yhteiskuntarakenteissa voivat heijastua muutoksina väestön
kehityksessä.
8 ENERGIAMUOTOJEN VERTAILU
8.1 Määrittele esimerkkien avulla, mitä fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan. 3p
● fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa kuolleiden eliöiden
jäänteistä
● öljy- ja maakaasu ovat syntyneet merenpohjaan vajonneista pieneliöistä
● kivihiili ja turve muodostuvat kuolleiden kasvien jäänteistä
8.2. Mihin fossiilisista polttoaineista saatava energia perustuu? 2p
● fossiilisissa polttoaineissa on fotosynteesissä varastoitunutta auringon energiaa
● hiilen (nopeasta) kiertokulusta poistunutta orgaaniseen hiileen sitoutunutta
energiaa voidaan vapauttaa polttamalla
8.3 Tilastoaineistossa 8.3.A on esitetty Intian, Norjan, Saksan energiankulutuksen
jakautuminen energialähteittäin vuonna 2021. Laadi taulukon perusteella
palkkidiagrammi, jossa esität kaikkien maiden energiankulutuksen suhteellisen
jakautumisen. 6p
Diagrammin pisteytys:
● palkkidiagrammi, suhteellinen/pinottu 3p
● kaaviolla looginen otsikko 1p
● akseleiden otsikointi 1p
● selite 1p
Jos diagrammityyppi on jokin muu, voi tehtävästä saada enintään 3p.
8.4 Pohdi Aineiston 8.3.A tilastotietojen sekä laatimasi diagrammin perusteella, mistä
energiankulutuksen erot maiden välillä johtuvat. 10p
Yleisestä pohdinnasta 1-3p
● Kehittyneisyyden vaikutus energiankulutuksen määrään (Intiassa Saksaa ja Norjaa
pienempi tuotetun energian määrä). 1-2p
● Panostus uusiutuviin energialähteisiin ilmastotavoitteiden takia (Saksa ja Norja). 1p
● Kehittyneissä valtioissa panostetaan energiatehokkuuteen. 1p
Kunkin maan pohdinnasta 1-3p, yhteensä enintään 9p
● Saksa: teollisuus käyttänyt perinteisesti fossiilisia polttoaineita, teknologinen
kehittyneisyys ja varallisuus mahdollistanut ydinvoimat, länsituulet ja kesällä auringon
säteily mahdollistavat uusiutuvan energian
● Norja: suuret öljy- ja maakaasuvarat, hyvät edellytykset vesivoimalle
(sateet+korkeuserot), länsituulet ja kesällä auringon säteily
● Intia: suuret, kivihiilivarat, edellytykset tuuli ja vesivoimalle (monsuunituulet ja -sateet
sekä pinnanmuodot), suuri auringon säteilyn määrä ympärivuoden.
8.5 Oheisessa aineistoissa 8.5.A esitetty Norjan, Saksan ja Intian vähähiilisen
energiatuotannon kehitys vuosina 1965-2021. Esitä perusteltu näkemyksesi siitä,
millainen maiden tulevaisuuden kehitys energiantuotannon hiiliriippuvuuden suhteen.
9p
Yleinen käsittely 2p
● Vertailu maapallon keskiarvoon 1p
● Aineiston lukujen hyödyntäminen maakohtaisessa tarkastelussa 1p
Maiden tarkastelu 1-3p/valtio, yhteensä enintään 9p
● Saksa: Suuri riippuvuus fossiilisista polttoaineista, joiden korvaaminen tulee
olemaan hankalaa, mutta pakollista mm. ilmastotavoitteiden ja
Venäjä-riippuvuuden vähentämisen takia. Ydinvoimaa 5% ja sitäkin päätetty
vähentää. Uusiutuvia 19 % tuotannosta.Vähähiilistä energiaa yhteensä voin
neljänneskulutuksesta. Tuulivoima merkittävin uusiutuvan energialähde ja sitä
voitaisiin lisätä (länsituulet). Aurinkovoimalle Norjaa paremmat, mutta Intiaa
huonommat edellytykset.
● Norja: Energiantuotannosta suurin (n. 70%) osa ollut pitkään vähähiilistä
vesivoimaa. Muista uusiutuvista mahdollista lisätä etenkin tuulivoimaa
(länsituulet) ja jossain määrin myös aurinkovoimaa (kesällä). Öljyn ja maakaasun
käyttö todennäköisesti vähenee (vientituote ja ilmastostrategiat).
● Intia :Energiaa tarvitaan runsaasti lisää kasvavalle väestölle ja kehittyvälle
teollisuudelle, mikä johtaa todennäköisesti kivihiilen käytön jatkamiseen,
uusiutuvien määrää mahdollista lisätä merkittävästi mm. aurinkoenergian ja
tuulivoiman tuotto vähäistä. Vähähiilisen tuotannon osuus n. 10%. Huom! Tilastoa
vääristää perinteisten biopolttoaineiden puute, koska mm. puu ja lehmänlanta on
intialaisille kotitalouksille maaseudulla tärkeä energianlähde mm.
ruuanvalmistuksessa.
9 RAVINNONTUOTANTO
9.1 Aineistossa 9.1.A on kartta vehnän tuotannon määristä. Kuvaile vehnän tuotannon
alueellisia eroja maapallolla. 6p
Täysiin pisteisiin täytyy vastauksessa käsitellä sekä alueita, joissa paljon vehnän tuotantoa
että alueita, joilla vain vähän tuotantoa. Vastauksessa täytyy myös eritellä hehtaarikohtaisia
tuotantomääriä alueittain.
Vehnän tuotantoa paljon - enintään 4p.
● 1000 kg/ha:
○ Euroopassa, etenkin Tanska, Iso-Britannian saari, Ranska ja Benelux-valtiot.
○ Intian pohjoisosat
○ Kiinan itäosat
● Yhdysvaltojen ja Kanadan keskiosissa noin 600 kg/ha
● Etelä-Amerikan kaakkoisosissa 200-400 kg/ha
Vehnän tuotantoa ei lainkaan - enintään 2p.
● Afrikassa on hyvin vähän vehnän tuotantoa
● Etelä-Amerikan eteläisimmissä osissa ja päiväntasaajan seudulla ei vehnän
tuotantoa ole lainkaan.
● Euraasian pohjoisosissa ei vehnän tuotantoa ole lainkaan.
● Australian pohjois- ja keskiosissa ei ole vehnän tuotantoa.
Lähde: Researchgate.net, Yuri Yegorov
9.2 Mitkä tekijät selittävät keskeisten vehnänviljelyalueiden sijaintia ja
tuotantomäärien eroja? 8p
● kaikilla alueilla on viljelyyn sopiva ilmasto ja maaperä 2p
● lauhkean lämpövyöhykkeen aroalueet aron maaperä soveltuu hyvin vehnän
ja muiden viljojen viljelyyn 1p
● Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsäalueita on raivattu pelloiksi. Ruskomaannos.
1p
● Talvisateiden ilmaston alue etenkin Välimeren ympäristössä. 1p
● (subtrooppisen vyöhykkeen) jokilaaksot ja monsuunialueet. 1p
● Suuriin tuotantomääriin vaaditaan taloudellinen panostus 1p.
● ekstensiivinen/intensiivinen, mahdollisuus panostaa (lannoitteet,
torjunta-aineet, jalostus, geenitekniikka) 1p
● Kuivilla aroalueilla korkeaan tuotantomäärään tarvitaan kasteluvettä
pohjavesivarannoista (akviferit) kulutus kestämättömällä tasolla 1p
● Kulttuuriset seikat: Edellytykset vehnän viljelyyn on olemassa, mutta
esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa riisinviljely on merkittävämpi
ravinnontuotannon muoto kuin vehnä. 1-2p
9.3 Viimeisimpien vuosien, ja erityisesti vuoden 2022 lopulla, on keskusteltu
globaalista ruokakriisistä. Miksi ruokakriisi on ollut esillä, ja miten vehnä kytkeytyy
kriisiin? 12p
Hyvin jäsennellystä vastauksesta voi saada enintään 2p.
Alueellisista esimerkeistä enintään 2 p.
Hyvin perusteltu asiasisältö 2p, maininnasta 1p.
Esimerkkisisältöjä:
● Vehnä on suurelle osalle maailman väestöstä merkittävä ravinnonlähde
○ Vehnä on merkittävin leipävilja ja siksi häiriöt sen tuotannossa tai viennissä
vaikuttavat useimpien köyhempien maiden kansalaisten ravinnonsaantiin.
○ Vehnää käytetään pääasiassa ihmisravintona.
■ Heikkotasoista vehnää voidaan hyödyntää myös rehuna
○ Pääasiassa vehnää käytetään niillä alueilla, joilla sitä myös viljellään, mutta
vehnä on myös tärkeä vientituote monille valtioille esimerkiksi Ukraina.
● Ilmastonmuutoksen vaikutukset köyhillä alueilla voivat pahentaa ruokakriisiä ja
lisätä alueen riippuvuutta vehnäntuonnista
○ Esimerkiksi aavikoituminen Afrikan sarvessa.
○ vesipula heikentää alueen kykyä tuottaa vehnää
● Ruuan hinta
○ maailmanmarkkinat vaihtelevat ja vehnän markkinahintojen noustessa, voi
alueen kyky tuoda vehnää heikentyä.
○ Maailman köyhimmät alueet kärsivät vehnän maailman markkinahintojen
noususta.
● Epäsuhta tuotannossa ja kulutuksessa
○ Esimerkiksi Euroopassa tuotetaan ja kulutetaan paljon vehnää suhteessa
väestöön.
● Sodat ja kriisit
○ Esimerkiksi Ukraina ei pysty viljelemään ja viemään vehnää entiseen malliin
○ Pohjois-Koreassa kärsitään tehottomasta tuotannosta johtuvasta
ruokakriisistä
● Väestönkasvu köyhillä lisää ravinnontarvetta
Myös muut perustellut ja oikeat vastaukset hyväksytään.
9.4 Suomen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo otti kantaa loppukesästä 2022
globaaliin ruokakriisiin toteamalla, että ”globaali ruokakriisi vaatii kestäviä
ratkaisuja”.
Millaisella kestävällä ratkaisulla voitaisiin tehokkaimmin vaikuttaa ruokakriisin
loppumiseen tai helpottaa ruokakriisiä? Esitä perusteltu näkemyksesi. 4p
Opiskelijan oma vastaus
1p ratkaisun maininnasta ja loput 3p perusteluista