Wikipedia: Globalisaatio on maailman integraation prosessi, jonka aluksi voidaan esittää höyrykoneen ja lennättimen keksimistä. Yleensä kun siitä puhutaan / kirjoitetaan, käsitellään sen lieveilmiöitä, murroskauteen liittyviä ongelmia ihmisten muodostamissa yhteiskunnissa (työmarkkinamurros, pakolaisongelma). Yksilötasolla globalisaatio on valintojen ja käyttäytymisen muutos, joka ilmenee lisääntyvinä yhteyksinä ihmisten välillä, täysin riippumatta kunkin sijainnista planeetalla. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.

Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa.

Oppikirja: Globalisaatio tarkoittaa maailmanlaajuisen vuorovaikutuksen kasvua eri alueiden ja niillä asuvien ihmisten kesken. Globalisaatiota voi tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista. 

1) talouden (maailmankauppa, ylikansalliset suuryhtiöt, teollisuuden siirtyminen halvan työvoiman maihin) näkökulma tai ulottuvuus

2) politiikan (EU, NATO, YK)

3) kulttuurin (kulttuurien länsimaistuminen, alkuperäiskulttuurien ahdinko, vähemmistökulttuurit)

4) liikenteen (maantie-, rautatie-, lento-, laiva-, putki- ja tietoliikenteen kehittyminen ovat olleet globalisaation edellytys. )

5) matkailun

6) tai ympäristön näkökulmasta.

Globalisaatiosta on eri alueille (ympäristölle, yksilöille ja yhteiskunnalle) sekä hyötyä että haittaa. 

Teollisuus ja globaalitalous 

• Teollisuus on talouden osa-alue, joka valmistaa raaka-aineista tuotteita. Eri teollisuuden muodot kuuluvat toisen asteen tuotantoon eli sekundaarituotantoon. Teollisuus jalostaa alkutuotannon (primaarituotanto) raaka-aineista valmiita tuotteita, puolivalmiita tuotteita tai tuotteiden osia. 

• Maapallon suurimmat teollisuuden keskittymät ovat: Länsi- ja Keski- Eurooppa, Suurten järvien alue ja Yhdysvaltain itärannikko, Japani, Pekingin alue, Afrikassa Etelä- Afrikka, ja Etelä- Amerikassa esim. Sao Paolon alue Brasiliassa. Pohjoiselle pallonpuoliskolle hahmottuu vyömäinen teollisuusvyöhyke.

Mikä asuttu maanosa on vähiten teollistunut tällä hetkellä?

Afrikka

• Eri teollisuudenaloja ovat mm. elintarviketeollisuus, tekstiiliteollisuus, metalliteollisuus, energiateollisuus ja metsäteollisuus.
•  Teollisuuden sijainti ja kannattavuus riippuu eri tuotantotekijöistä, joita ovat raaka-aineet, osaava työvoima, energia, pääoma, liikenneyhteydet, sopivat toimitilat
  • Teollisuuden alat voivat olla esim. markkina-, raaka-aine-, työvoima-, pääoma- tai kuljetushakuisia
• Ajan kuluessa teollisuuden sijaintitekijöiden painotus on muuttunut, koska
  • 1)Teollisuusmaissa ollaan teollisuuden murrosvaiheessa, jossa savupiipputeollisuudesta siirrytään teknologiateollisuuteen. Vanhat teollisuuskaupungit ovat taantuneet, koska tietoteknologialla erilaiset sijaintivaatimukset, joista tärkein on osaava ja koulutettu työvoima.
  • 2)Raaka-aineita ja energiaa on nykyään helpompi kuljettaa, joten laitosten sijainti ei ole enää niin tärkeää.
  • 3) Monikansallisten yhtiöiden (toimintaa useammassa kuin yhdessä maassa) osuus maailman tuotannosta on suuri.
  • 4)Teollisuus on nykyään verkostoitunutta ja käyttää alihankkijoita.
  • 5) Halpojen tuotantokustannusten alueet ovat vetäneet yrityksiä puoleensa halpatuotantomaihin = Kiina-ilmiö 

Teollisuuden ympäristövaikutukset koostuvat haitallisten aineiden päästöistä, energiankäytöstä, raaka-aineiden kulutuksesta ja kiinteistä jätteistä

GLOBAALI TALOUS

• Talous tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden  tuotantoon, jakeluun, vaihtoon (kauppa)  tai kulutukseen. 
• Biotalouden ympäristövaikutukset ovat pienemmät, koska biotaloudessa pyritään käyttämään uusituvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. 
• Kiertotalous  kiinnittää erityisesti huomiota tuotteiden kierrätettävyyteen.

Maailmankauppa on yksi osa globaalia taloutta.

• Maailmankaupalla tarkoitetaan ulkomaankauppaa eli kansainvälistä kauppaa eli eri valtioiden välistä vientiä ja tuontia.
• Talouden globalisaatio on lisännyt kansainvälistä kauppaa sekä muokannut yrityksistä monikansallisia.
• Maailman kauppaa käyvät lähinnä yritykset, mutta myös yksittäiset kuluttajat osallistuvat siihen, kun ostavat ulkomailla valmistettuja tuotteita tai palveluita esim. verkkokaupasta.
• Noin puolet kansainvälisestä kaupasta käydään teollisuusmaiden välillä ja kolmannes teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä ja vähiten sitä on kehitysmaiden välillä keskenään. 

• Perinteiset maailmankaupan ydinalueet ovat: Pohjois- Amerikka, Läntin Eurooppa, Venäjä ja Japani. Uudempia maailmankaupan vaikuttajia ovat Kiina, Etelä-Afrikka ja Intia.

 Globaalitalouteen liittyviä järjestöja tai yhteenliittymiä: 

• WTO (World Trade Organization) edistää maailmanlaajuista kauppaa vähentämällä maiden välisiä tulleja ja tekemällä uusia yhteistyösopimuksia. Jäseninä ovat lähes kaikki maapallon valtiot 
• Muita tärkeitä maailmankaupan vaikuttajia ovat OECD (teollistuneiden valtioiden talousliitto) ja OPEC (öljynviejämaiden järjestö) ja ETA (Euroopan talousalue), G7 ja G20.
•  Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen heilahtelut kohdistuvat erityisesti kehitysmaihin, sillä ne tuottavat paljon raaka-aineita vientiin. Monet kehitysmaat ovat vaikeasti velkaantuneita, mutta niiden asema kohenisi, jos maailmankauppa olisi vapaampaa ja niiden vientituotteiden jalostusaste nousisi. 
• Yksityishenkilö vai vaikuttaa maailmankauppaan omilla ostovalinnoilla esim. reilun kaupan tuotteita ostamalla ja vaatimalla ostoksesta kuittia.

HARMAA TALOUS

• Harmaa talous tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätystä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Euroopan unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.
• Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.
• Yksityishenkilö voi vähentää harmaata taloutta omilla ostovalinnoilla esimerkiksi vaatimalla ostoksesta kuittia.

LAITON KAUPPA (musta talous)

• Maailmantaloudessa myydään myös hyödykkeitä, joiden kauppaaminen on laitonta (useimmat huumeet, piraattituotteet, laittomat aseet, prostituoitujen palvelut useissa maissa , ihmiskauppa, ihmisten elimet)
• Laittoman kaupan rahavirtoja pitää liikutella ilman, että ne näkyvät virallisissa tilastoissa ja joudutaan käyttämään rahanpesua.
• Maailmassa on alueita, joiden talous perustuu lähes täysin tähän harmaaseen talouteen ja siitä saataviin varoihin.

Liikenne ja matkailu

LIIKENTEEN luokittelua: 

• Mitä kuljetetaan?
  • 1.henkilö-, 2. tavara (rahti)-, ja 3. tietoliikenne.
  • Tavaroiden kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta käytetään termiä logistiikka.
  • Maailmankaupassa tavaraa kuljetetaan yleisimmin standardikokoisissa konteissa, joita voidaan siirtää liikennemuodosta toiseen suht kätevästi ilman välilastausta.

• Mitä liikennemuotoa käytetään?
  • (kevyt liikenne) maantie-, rautatie-, vesi-, lento-, putki-, ja tietoliikenne

https://peda.net/id/ef667b4e05f

Liikennereitit muodostavat liikenneverkkoja.

• Asemat, satamat, terminaalit tai logistiikkakeskukset ovat niiden tärkeitä solmukohtia, joihin matkustajat tai tavarat tulevat ennen seuraavaan kuljetusvälineeseen siirtymistä.
• Kehittyneiden alueiden liikenneverkot ovat monipuolisia, laajoja ja yhdistäviä.
• Monissa kehittyvissä maissa tai syrjäseuduilla liikenneverkot ovat hajanaisia, eivät välttämättä käytössä ympäri vuoden ja reiteillä on huono yhdistävyys.

https://peda.net/id/e070024a05f
Liikenteellä on myös haittapuolensa: ympäristövaikutukset mutta myös yksilöön kohdistuvat riskit.

• Liikennevälineitä, polttoaineita ja liikenneväyliä valmistettaessa kuluu paljon luonnonvaroja.
• ja syntyy paljon ilmansaasteita (CO2, typen oksidit, häkä ja pienhiukkaset)
• ja päästöjä maaperään ja pohjaveteen (esim. teiden suolaus)
• melu
• ruuhkat
• onnettomuudet Lentoliikenne synnyttää erityisen runsaasti kasvihuonepäästöjä ja muita ilmansaasteita. Vesiliikenteessä ongelmana haverit (esim. öljy–, ja muut kemikaalionnettomuudet) ja laivojen jätevedet. 

MATKAILU 

• Matkailu on henkilöliikennettä ja samalla yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoista,sillä se tarjoaa kymmenesosan maailman työpaikoista. Se kuuluu palveluelinkeinoihin.
• Matkailun kasvu liittyy kiinteästi liikennemuotojen kehittymiseen. Matkailu kasvu on yksi osa globalisaatiota.
• Suosituimmat matkailumaat? (Mitä, missä, miksi siellä?)
• Matkailijoiden määrän on ennustettu kaksinkertaistuvan seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana johtuen matkojen halventumisesta ja vapaa-ajan lisääntymisestä sekä elintason noususta kehittyvissä maissa.

Matkailua voidaan luokitella monin tavoin:
Matkan tarkoituksen mukaan:

• A työmatkat
• B vapaa-ajanmatkat (lomamatkat)
  1. rantakohteet
  2. kaupunki- ja kulttuurikohteet
  3. tapahtumat (jalkapallon mm)
  4. liikuntalomat (Suomelle tärkeä lumimatkailu)
  5. luontomatkat
  6. (virtuaalimatkat) 

• C opintomatkat
• D terveysmatkat

TAI sen mukaan matkaillaanko omassa maassa vai sen ulkopuolella:

• A kotimaanmatkat
• B ulkomaanmatkat

https://peda.net/id/08c72d9005f

•  Matkailun vetovoimatekijöiksi kutsutaan seikkoja, jotka myötävaikuttavat matkakohteen valintaan.
• Joku aiemmin suosittu kohde saattaa menettää suosiotaan työntävien tekijöiden johdosta esim. alueella esiintyneen terrorismin takia. 

• Matkailussa riskinä tulee ottaa huomioon sekä yhteiskunnallinen näkökulma (edut ja haitat kohdealueelle) ja yksilön näkökulma (edut ja haitat matkailijalle). Matkailun riskit ovat osittain samoja kuin liikenteen riskit. 

• Kestävä matkailu, ekomatkailu ja reilu matkailu ovat matkailun muotoja, jotka pyrkivät minimoimaan matkailun ympäristöhaittoja.

https://peda.net/id/141fca9405f

Voiko matkailu olla kestävää?


https://areena.yle.fi/1-50002451