Alueet, aluetasot ja aluesuunnittelu.

Alueellisuus on maantieteelle tyypillinen näkökulma. Tällöin tarkastellaan tietyllä alueella esiintyvää luonnon ja ihmisen toimintaa. Aluetutkielman tekeminen valtiosta on tyyppiesimerkki aluemaantieteestä. Alueita on kuitenkin hyvin eri tasoisia: kylä ja kunta ja valtio ovat esimerkkejä erilaisista hallinnollisista aluetasoista.

Maantieteessä alue määritellään maanpinnan osaksi, joka eroaa luonnon tai ihmisen toiminnan perusteella ympäristöstään. Alue voi rajautua luonnonmaantieteellisestikin. Esimerkiksi Etelä- Amerikka rajautuu merin ja Keski - Amerikan kannaksen avulla omaksi maanosakseen Pohjois - Amerikasta.

Hyvässä maantieteen vastauksessa edellytetään usein, että opiskelija antaa aina alue-esimerkkejä ja mielellään eri tasoisia. 

Alueiden kehittyneisyydessä on eroja. Ydinalueilla on esimerkiksi tiheä asutus ja paljon taloudellista toimintaa. Periferiat eli reuna-alueet ovat taas harvaan asuttuja ja taloudellisesti vähemmän kehittyneitä. Jako on liukuva ja alueiden välillä on vuorovaikutusta.

Aluesuunnittelu tarkoittaa 1) maankäytön  2) toimintojen ja 3) talouden suunnittelua.

• Sen tarkoituksena on sijoittaa asutus, liikenneväylät, palvelut sekä teollisuus- ja virkistysalueet (maankäyttömuodot) mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi.
• Tavoitteena on turvata ihmisten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu kestävän kehityksen kolme (tai neljä) ulottuvuutta huomioiden
• Aluepolitiikalla on pyritty tasoittamaan alueiden kehityseroja (ydin/ periferia). Suomessa esimerkiksi yliopistoja ja valtion virastoja on hajasijoitettu, jotta pääkaupunkiseutupainotteisuus vähenisi.
• Aluesuunnittelun tasoja ovat mm. kuntataso, maakuntataso, valtakunnantaso, EU-taso, globaalitaso.
• Aluesuunnittelun tasot Suomessa

Kuntataso

• Maankäyttöä koskevat kaavat:
  • Yleiskaava: toimintojen sijoittuminen kunnan alueella, ohjaava, ei niin tarkka.
  • Asemakaava: määräävä, pitää laatia tiheään asutuilla alueilla, hyvin tarkka.
  • Ranta-yleiskaava: ranta-alueille
• Yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa aluesuunnitteluun esim. asuinalueensa kaavoitukseen: osallistumalla keskusteluun, muistutuksia tai valituksia tekemällä. Helpointa tämä on silloin, kun kaavaa ollaan vasta laatimassa (kaavan laatimisen vaiheet).

Maakuntataso

• Maakuntakaava 

Hyvinvointialueet (23 kpl)

Näille alueille siirtyy sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen kunnilta. Juuri käydyissä aluevaaleissa valittiin näille hyvinvointialueille itsehallinnolliset aluevaltuustot.

Valtakunnantaso eli koko Suomi

• Eduskunta
• Ministeriöt

EU-taso (maanosataso)

• Natura-alueilla, esim. Suomi ja Viro ainoat EU-valtio, jossa esiintyy liito-oravaa
• rahoitusta syrjäisille, tulotasoltaan alhaisille ja taantuneille teollisuusalueille tai maataloustukea osalle Suomen alueita pohjoisen sijainnin vuoksi.

Globaalitaso

• esimerkiksi YK on tärkeä organisaatio, joka osallistuu globaaliin aluesuunnitteluun.

Yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa aluesuunnitteluun esim. asuinalueensa kaavoitukseen: osallistumalla keskusteluun, muistutuksia tai valituksia tekemällä. Helpointa tämä on silloin, kun kaavaa ollaan vasta laatimassa (kaavan laatimisen vaiheet).