1. LÄMPÖVYÖHYKKEET JA ILMASTOALUEET

• Ilmastolla tarkoitetaan sään ja sen vaihteluiden yleispiirteistä käyttäytymistä laajahkolla alueella tavallisesti vuosikymmeniä käsittävien kausien aikana (30 v.). Ilmastotekijöistä tärkeimpiä ovat etäisyys päiväntasaajasta ja merestä sekä korkeus merenpinnasta.
• Sama lämpövyöhyke sisältää useita ilmastoalueita ja toisaalta yksi ilmastoalue voi sisältää useita eri ilmastotyyppejä.

• Ilmastoalueet perustuvat lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoihin (kuvataan usein ilmastodiagrammilla) sekä kasvillisuuden yleispiirteisiin.
  • lämpövyöhykkeiden Celsiusaste-rajat osattava ulkoa s.57
  • ilmastoalueet olisi myös hyvä muistaa, mutta ovat yllättävän vaikeita, aukeama s. 60-61
• Esimerkiksi Suomi kuuluu lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen ja on ilmastoalueeltaan lumi-ilmastoihin kuuluva kosteatalvinen ilmasto (havumetsäilmasto toinen nimitys samalle ilmastolle).

2) KASVILLISUUSALUEET

• Alueen kasvillisuuteen vaikuttavat ilmasto ja maaperä. 

• Biomilla tarkoitetaan suurekosysteemiä, joka käsittää laajan alueen ilmaston, maaperän, kasvillisuuden ja muun eliöstön muodostaman kokonaisuuden.
  • Koska kasvillisuus on biomien näkyvin osa, puhutaan yleensä kasvillisuusalueista, jolla siis tarkoitetaan vain alueella olevia kasveja.. 

• Trooppisilla alueilla sademäärät pienenevät päiväntasaajalta poispäin mentäessä. Sademetsistä siirrytään savannien kautta lähes kasvittomille aavikoille. Monsuunialueilla on savannien tilalla usein monsuunimetsää, koska ilmasto on kosteampi.

• Subtrooppisten alueiden länsirannikoilla on kuiviin kesiin sopeutunutta nahkealehtistä kasvillisuutta, itärannikolla ikivihreitä lehtimetsiä. 

• Lauhkean vyöhykkeen sateisimmilla alueilla on lehtimetsiä ja havumetsiä on mantereiden kuivissa sisäosissa.

• Kylmällä vyöhykkeellä ja korkealla vuoristossa on puutonta tundrakasvillisuutta ja tietenkin kasvittomia jäätiköitä.

Ilmasto- ja kasvillisuusalueita on muutaman kerran kysytty alla olevan kuvan kaltaisesti, että pitää yhdistää oikea alue oikeaan ilmastodiagrammiin, nimetä SEKÄ LÄMPÖVYÖHYKE ETTÄ ILMASTOALUE, KUVAILLA ALUEEN ILMASTOA ja mahdollisesti myös kasvillisuusaluetta. Alla oleva kuva on heikkolaatuinen verrattuna sähköisen kokeen aineistoihin. Vastatessa voisi olla järkevää tehtävän aluksi yleisesti määritellä, mitä tarkoittaa ilmasto, ja että sitä kuvataan usein ilmastodiagrammilla (ja mahdollisesti kasvillisuusalue ja lämpövyöhykekin, mikäli tehtävänannossa niitä kysytään.

Miettikää ilmastodiagrammeja: a, b, g ja h. Mihin paikkaan sijoittaisit ne ja millä perusteella?

Kuvaile (tulkitse) ilmastodiagrammin a) ilmastoa  muutamalla lauseella. Muista kertoa sekä lämpötilan että sateisuuden vaihtelusta vuoden aikana. Kerro, mitä lämpövyöhykettä kyseinen ilmastodiagrammi edustaa. Kerro, mikä voisi olla ilmastoalueen nimi. Kerro, mikä voisi olla aleen kasvillisuusvyöhykkeen nimi.

1.Määrittele ensin pallonpuolisko

• Mikäli kylmintä on heinäkuun tienoilla, paikka sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla
• Muista, että talvi tarkoittaa kyseisen alueen kylmintä ajanjaksoa (ei tiettyjä kuukausia)

2. Tarkista, koska sataa ja kuinka paljon

• Mikäli sataa vain talvisin, kyseessä voi olla välimeren ilmastoalue
• Mikäli sataa vain kesäisin, kyseessä on todennäköisesti savanni-ilmasto tai monsuuni-ilmasto
• Mikäli sade- ja lämpöolot ovat tasaisen kosteat ja kuumat, paikka sijaitsee päiväntasaajan lähellä
• Sateisessa ilmastossa sataa yli 2500 mm vuodessa (esim. sademetsäilmasto) ja aavikkoilmastossa alle 250 mm vuodessa. Suomessa vuotuinen sademäärä vaihtelee noin 500- 600 mm vuodessa, mutta sadanta on suurempaa kuin haihdunta viileän ilmaston takia.

3. Tarkista lämpötilojen vuodenaikaisvaihtelu

• Mitä suuremmat lämpötilaerot, sitä kauempana päiväntasaajasta
• Mannerten sisäosissa suuret lämpötilaerot, merten läheisyydessä pienet. Usein mantereiden sisäosissa sataa vähemmän kuin rannikolla, mutta poikkeuksena voivat olla kylmien merivirtojen viereiset rannikkoalueet.