Pedagoginen osaaminen
marraskuussa 2022
"Voi tuo osaaminen, mikä on vielä kovin kehitteillä ja kesken. Tällä hetkellä tuntuu hieman kaukaiselta pohtia omaa pedagogista osaamista, sillä opetus- ja kasvatustyötä minulla on varsin vähän näinä opiskeluaikoina. Pedagogista osaamisesta puhun erityisesti sen kokemuksen ja näkökulman kautta, jonka olen varhaiskasvatuksen opettajan työssä saanut. Toki, jonkun verran kokemusta minulla on koulunkin puolelta ja tänä syksynä olenkin saanut sukeltaa koulumaailmaan eri pituisten sijaisuuksien myötä."
Missä mennään nyt?
Oma pedagoginen osaaminen on alkanut muotoutua luokanopettajaopintojen edetessä. Opintojen alkaessa, syksyllä 2022, pedagogisen osaamisen määritelmä oli hieman hankala hahmottaa. En ollut varma, mitä sillä tarkoitetaan, enkä voi nytkään varmaksi sanoa, olenko oikealla polulla. Kovasti olen kuitenkin oman pedagogisen osaamisen kanssa yrittänyt työskennellä ja päästä sinuiksi pedagogisen osaamisen määritelmän kanssa.
Minulle pedagogiikka on yhtä kuin tavat, joilla opetan ja olen oppilaiden kanssa. Pedagoginen osaaminen sisältää kykyä mukautua erilaisiin opetustilanteisiin ja erilaisiin oppilaskohtaisiin tarpeisiin. Pedagoginen osaaminen vaatii kykyä suunnitella ja toteuttaa opetusta, mutta myös kykyä reagoida yllättäviinkin tilateisiin.
Opintojen aikana minulle on ollut merkittävää oppia havainnoimaan omaa toimintaani. Olen pyrkinyt havainnoimaan itseäni pedagogina sekä selkiyttämään ajatuksiani opettajan roolista. Ehkä haluan tarttua juuri tähän kohtaan - opettajalla ei mielestäni ole yhtä ainutta roolia ja se on ollut yksi merkittävimmistä havainnoista opintojeni aikana. Opettaja on paljon kaikkea muutakin kuin järjestyksen ylläpitäjä tai tiedon hallitsija. Opettajan ei tarvitse jäädä "johtajan" rooliin.
Opettajalla saa ja pitää olla mahdollisuus asettua ihmettelemään yhdessä oppilaitten kanssa. Inhimillinen ja uuden oppimisen salliva ilmapiiri syntyy lempeistä rajoista. Kuten Nikkola ja Löppönen (2014) kuvaavat, liian vahvasta hallinnan ja kontrollin tarpeesta voi syntyä ryhmänä toimimista ja ryhmän vuorovaikutusta tukahduttava asetelma. Viestin tulee saada kulkea vastaanottajalta toiselle sellaisenaan, ei ainoastaan opettajan välityksellä.
Aikuinen on merkittävä lapsen kasvun ja kehityksen tukija. Painottaisin tukija sanaa, sillä pahimillaan aikuisen toiminta voi myös rajoittaa lapsen luontaisen luonteen ja ihmisyyden kehittymistä. On tärkeää opetella yhdessä lapsen kanssa avun pyytämistä - ei niin, että apua tarjotaan lapselle jokaisessa tilanteessa tai tämän sitä edes tarvitsematta. Lapsen kannustaminen itsenäiseen toimijuuten lempeyden ja inhimillisyyden rajoissa vahvistaa lapsen minäpystyvyyden kokemuksia. Kontrollin ja hallinnan kulttuuri luo helposti lapselle olon, että hän ei selviä itsenäisesti. Pedagogiikan tarkoitus ei ole tukahduttaa, vaan avata mahdollisuuksia ja koen, että minun tehtävä opettajana on tuoda näkyväksi näitä mahdollisuuksia.
Lähteet:
Nikkola, T. & Löppönen, P. (2014). Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. Saatavilla: https://opinkirjo.fi/wp-content/uploads/2018/12/oivalluksia_ryhmasta.pdf
"Voi tuo osaaminen, mikä on vielä kovin kehitteillä ja kesken. Tällä hetkellä tuntuu hieman kaukaiselta pohtia omaa pedagogista osaamista, sillä opetus- ja kasvatustyötä minulla on varsin vähän näinä opiskeluaikoina. Pedagogista osaamisesta puhun erityisesti sen kokemuksen ja näkökulman kautta, jonka olen varhaiskasvatuksen opettajan työssä saanut. Toki, jonkun verran kokemusta minulla on koulunkin puolelta ja tänä syksynä olenkin saanut sukeltaa koulumaailmaan eri pituisten sijaisuuksien myötä."
Missä mennään nyt?
Oma pedagoginen osaaminen on alkanut muotoutua luokanopettajaopintojen edetessä. Opintojen alkaessa, syksyllä 2022, pedagogisen osaamisen määritelmä oli hieman hankala hahmottaa. En ollut varma, mitä sillä tarkoitetaan, enkä voi nytkään varmaksi sanoa, olenko oikealla polulla. Kovasti olen kuitenkin oman pedagogisen osaamisen kanssa yrittänyt työskennellä ja päästä sinuiksi pedagogisen osaamisen määritelmän kanssa.
Minulle pedagogiikka on yhtä kuin tavat, joilla opetan ja olen oppilaiden kanssa. Pedagoginen osaaminen sisältää kykyä mukautua erilaisiin opetustilanteisiin ja erilaisiin oppilaskohtaisiin tarpeisiin. Pedagoginen osaaminen vaatii kykyä suunnitella ja toteuttaa opetusta, mutta myös kykyä reagoida yllättäviinkin tilateisiin.
Opintojen aikana minulle on ollut merkittävää oppia havainnoimaan omaa toimintaani. Olen pyrkinyt havainnoimaan itseäni pedagogina sekä selkiyttämään ajatuksiani opettajan roolista. Ehkä haluan tarttua juuri tähän kohtaan - opettajalla ei mielestäni ole yhtä ainutta roolia ja se on ollut yksi merkittävimmistä havainnoista opintojeni aikana. Opettaja on paljon kaikkea muutakin kuin järjestyksen ylläpitäjä tai tiedon hallitsija. Opettajan ei tarvitse jäädä "johtajan" rooliin.
Opettajalla saa ja pitää olla mahdollisuus asettua ihmettelemään yhdessä oppilaitten kanssa. Inhimillinen ja uuden oppimisen salliva ilmapiiri syntyy lempeistä rajoista. Kuten Nikkola ja Löppönen (2014) kuvaavat, liian vahvasta hallinnan ja kontrollin tarpeesta voi syntyä ryhmänä toimimista ja ryhmän vuorovaikutusta tukahduttava asetelma. Viestin tulee saada kulkea vastaanottajalta toiselle sellaisenaan, ei ainoastaan opettajan välityksellä.
Aikuinen on merkittävä lapsen kasvun ja kehityksen tukija. Painottaisin tukija sanaa, sillä pahimillaan aikuisen toiminta voi myös rajoittaa lapsen luontaisen luonteen ja ihmisyyden kehittymistä. On tärkeää opetella yhdessä lapsen kanssa avun pyytämistä - ei niin, että apua tarjotaan lapselle jokaisessa tilanteessa tai tämän sitä edes tarvitsematta. Lapsen kannustaminen itsenäiseen toimijuuten lempeyden ja inhimillisyyden rajoissa vahvistaa lapsen minäpystyvyyden kokemuksia. Kontrollin ja hallinnan kulttuuri luo helposti lapselle olon, että hän ei selviä itsenäisesti. Pedagogiikan tarkoitus ei ole tukahduttaa, vaan avata mahdollisuuksia ja koen, että minun tehtävä opettajana on tuoda näkyväksi näitä mahdollisuuksia.
Lähteet:
Nikkola, T. & Löppönen, P. (2014). Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. Saatavilla: https://opinkirjo.fi/wp-content/uploads/2018/12/oivalluksia_ryhmasta.pdf
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin