Haukat ja kotkat
Päiväpetolinnut
Päiväpetolinnut voidaan jakaa alaryhmiin. Lajin tunnistamista helpottaa, jos ensin pystyy hahmottamaan, mihin lajiryhmään petolintu kuuluu!
Kotkat
- suurikokoisia
- pitkät, leveät siivet
- sukupuolet samanvärisiä, naaraat yleensä koiraita suurempia
- nuorten lintujen puku eroaa aikuispuvusta, esim. maakotkalla erotetaan useampi erilainen nuoruuspuku, ja aikuispuvun se saa vasta noin kuudentena vuonna
- Suomessa on tavattu 9 eri kotkalajia, mutta pesiviä lajeja ovat vain merikotka, maakotka ja erittäin harvinainen kiljukotka - muut kotkat ovat harvinaisuuksia
Lintuhaukat
- pieniä (varpushaukka) tai keskikokoisia (kanahaukka) petolintuja
- sopeutuneet jahtaamaan lintuja metsän oksistojen keskellä, niillä on suhteellisen lyhyet, tylppäkärkiset siivet ja pitkä pyrstö
- päältä tummempia, vatsapuolelta viirukkaita
- tyypillinen lentotapa: vuoroin liitävät, vuoroin räpyttelevät siipiään
- naaraat usein selvästi suurempia kuin koiraat, varpushaukalla myös sukupuolten väritys erilainen
Hiirihaukka ja piekana
- keskikokoisia
- pyöreäkärkiset, leveät siivet, lyhyehkö pyrstö
- kaartelevat usein taivaalla
- hiirihaukka pesii Etelä-Savossa, piekana nähtävissä muuttoaikoina (joskus talvehtii peltoaukeilla)
- mehiläishaukka muistuttaa hiirihaukkaa, vaikka on eri sukua, myös se pesii Etelä-Savossa
Suohaukat
- keskikokoisia
- pitkät, melko kapeat siivet
- lentelevät melko matalalla niittyjen ja soiden yläpuolella ruokaa etsien
- naaras ja koiras hyvin eriväriset
- Suomessa kaksi tavallista pesimälajia: ruskosuohaukka (pesii Etelä-Savossa) ja sinisuohaukka (pesii yleensä pohjoisempana), sekä yksi harvinainen pesijä, eli niittysuohaukka
Kalasääski
- kotkien jälkeen suurikokoisin päiväpetolintu
- hyvin pitkät ja kapeat siivet, melko lyhyt pyrstö
- pitää liidossa siipiä kulmalla
- alta valkea, selkäpuolelta tummanruskea
- lekuttelee veden yllä 10-30 metrin korkeudessa ja syöksyy kalan kimppuun veteen
Haarahaukat
- Suomessa pesii vain haarahaukka, ja sekin on hyvin harvinainen
- se on keskikokoinen, tasaisen ruskea, suuri- ja pitkäsiipinen haukka
- pyrstön kärjessä lovi (mutta jos pyrstö on levitetty, se ei näy)
- lentää liihoitellen, kiertää kaarrellessa pyrstöään sivuttain
Jalohaukat
- pieniä tai keskikokoisia
- kapeahkot, teräväkärkiset siivet, nopeita lentäjiä
- ampuhaukalla ja tuulihaukalla (sekä harvinaisella punajalkahaukalla) naaras ja koiras eroavat väritykseltään
- sukupuolet ovat samanvärisiä nuolihaukalla ja pohjoisessa pesivillä muutto- ja tunturihaukalla
Kotkat
- suurikokoisia
- pitkät, leveät siivet
- sukupuolet samanvärisiä, naaraat yleensä koiraita suurempia
- nuorten lintujen puku eroaa aikuispuvusta, esim. maakotkalla erotetaan useampi erilainen nuoruuspuku, ja aikuispuvun se saa vasta noin kuudentena vuonna
- Suomessa on tavattu 9 eri kotkalajia, mutta pesiviä lajeja ovat vain merikotka, maakotka ja erittäin harvinainen kiljukotka - muut kotkat ovat harvinaisuuksia
Lintuhaukat
- pieniä (varpushaukka) tai keskikokoisia (kanahaukka) petolintuja
- sopeutuneet jahtaamaan lintuja metsän oksistojen keskellä, niillä on suhteellisen lyhyet, tylppäkärkiset siivet ja pitkä pyrstö
- päältä tummempia, vatsapuolelta viirukkaita
- tyypillinen lentotapa: vuoroin liitävät, vuoroin räpyttelevät siipiään
- naaraat usein selvästi suurempia kuin koiraat, varpushaukalla myös sukupuolten väritys erilainen
Hiirihaukka ja piekana
- keskikokoisia
- pyöreäkärkiset, leveät siivet, lyhyehkö pyrstö
- kaartelevat usein taivaalla
- hiirihaukka pesii Etelä-Savossa, piekana nähtävissä muuttoaikoina (joskus talvehtii peltoaukeilla)
- mehiläishaukka muistuttaa hiirihaukkaa, vaikka on eri sukua, myös se pesii Etelä-Savossa
Suohaukat
- keskikokoisia
- pitkät, melko kapeat siivet
- lentelevät melko matalalla niittyjen ja soiden yläpuolella ruokaa etsien
- naaras ja koiras hyvin eriväriset
- Suomessa kaksi tavallista pesimälajia: ruskosuohaukka (pesii Etelä-Savossa) ja sinisuohaukka (pesii yleensä pohjoisempana), sekä yksi harvinainen pesijä, eli niittysuohaukka
Kalasääski
- kotkien jälkeen suurikokoisin päiväpetolintu
- hyvin pitkät ja kapeat siivet, melko lyhyt pyrstö
- pitää liidossa siipiä kulmalla
- alta valkea, selkäpuolelta tummanruskea
- lekuttelee veden yllä 10-30 metrin korkeudessa ja syöksyy kalan kimppuun veteen
Haarahaukat
- Suomessa pesii vain haarahaukka, ja sekin on hyvin harvinainen
- se on keskikokoinen, tasaisen ruskea, suuri- ja pitkäsiipinen haukka
- pyrstön kärjessä lovi (mutta jos pyrstö on levitetty, se ei näy)
- lentää liihoitellen, kiertää kaarrellessa pyrstöään sivuttain
Jalohaukat
- pieniä tai keskikokoisia
- kapeahkot, teräväkärkiset siivet, nopeita lentäjiä
- ampuhaukalla ja tuulihaukalla (sekä harvinaisella punajalkahaukalla) naaras ja koiras eroavat väritykseltään
- sukupuolet ovat samanvärisiä nuolihaukalla ja pohjoisessa pesivillä muutto- ja tunturihaukalla
Kuvia
maakotka
Suomen luonto -lehden sivuilla
kanahaukka
heikkiriekkola.kuvat.fi
hiirihaukka
Kainuun luontokuvat
ruskosuohaukka
naturephoto
kalasääski
Keskipohjalainen
haarahaukka
Flopshots
nuolihaukka
Vastavalomedia