Peipot ovat keskikokoisia tai pieniä pikkulintuja, joilla on siemensyöjän lyhyt ja tukeva nokka. Naaras ja koiras eroavat väritykseltään toisistaan. Melkein kaikki peipot ovat muuttolintuja, mutta toisaalta melkein kaikilla lajeilla suurempi tai pienempi osa kannasta talvehtii Suomessa.

Peippo on pajulinnun ohella Suomen yleisin lintu. Tällä videolla esitellään ensin koiras, sitten naaras (tekstit englanninksi). Peipon laulua voit kuunnella tällä videolla. Peippo toistaa samaa säettä (tällä videolla ilmeisesti tunnin ajan), ja säe on myös eri yksilöillä hyvin samanlainen. Se on siis helppo opetella! Lisää tietoa ja kuvia peiposta tiedonportailla-sivustolla.

Järripeippo on pohjoinen laji. Joskus, jos kevät on hyvin kylmä, niitä saattaa jäädä pesimään jokunen eteläänkin. Muuttoaikaan parvia näkee yleisesti myös Mikkelin seudulla. Kevätmuutto alkaa heti huhtikuun alussa, ja on voimakkaimmillaan huhtikuun loppupuolella. Syysmuutosta voit katsoa videon täältä (yle luonto). Järripeipon ryystävää laulua voit kuunnella luontoportin sivulta. Myös järripeiposta on lisää tietoa tiedonportailla sivuilla, ja mm. video, jolla hyvä tuntomerkki, valkea yläperä, näkyy.

Viherpeippo on mahdollista tavata kotipihalta niin pesivänä kuin ruokinnallakin. Osa kannasta muuttaa, mutta osa jää tänne talveksi. Viherpeippoja ruokinnalla, katso tästä. Alussa vain koiraita, viimeinen tulokas naaras. Voit lukea lisätietoja viherpeiposta täältä (tiedonportailla.fi). Mukana myös video, jolla kuulet viherpeipon laulua.

Vihervarpunen on hyvin yleinen havumetsien lintu. Se on viherpeippoa pienenmpi ja vilkkaampi lintu, jonka keltaiset siipikuviot ovat poikittain, kun viherpeipolla keltainen on siiven reunassa. Vihervarpunen on muuttolintu, mutta pieni osa kannasta jää vaihtelevassa määrin tänne myös talveksi. Vihervarpusia linturuokinnalla. Mukana myös tiklejä. Vihervarpusia syömässä lepän siemeniä. Tämä on tyypillinen tilanne, jossa vihervarpusia näkee talviaikaan. Vihervapusesta voit lukea lisää tietoa täältä (tiedonportailla.fi).

Urpiainen on olemukseltaan ja käytökseltäänkin vihervarpusen tapainen - ja usein näitä kahta lajia näkee sekaparvissa. Urpiainen pesii pohjoisessa Suomessa, mutta Jos koivuissa tai lepissä on hyvin urpuja eli norkkoja, urpiaisparvia näkee Mikkelin seudulla syksystä kevääseen. Urpiaisparvi ruokailemassa. Urpiaisesta voit lukea lisää tietoja täältä (tiedonportailla.fi).

Tikli näyttäisi yleistyneen Mikkelin seudulla pesimälintuna. Niitä voi nähdä myös talvella.Tiklejä, punatulkkuja ja viherpeippo ruokinnalla. Lue lisää tiklistä täältä (tiedonportailla.fi). Mukana myös äänivideo, josta voit opetella tunnistamaan tiklin laulua ja muita ääniä. 

Hemppo pesii harvinaisena Mikkelin seudulla, sen voi tavata esim. Kenkäveron tienoilla. Katso Ylen video hemposta. Lisätietoja voit tutkia esim. luontoportista.

Punavarpunen kuuluu sekin nimestään huolimatta peippoihin. Vanha punavarpuskoiras on helppo tuntea punaisesta värityksestään, myös sen laulu on helppo oppia tuntemaan. Katso video! Naaras ja nuori koiras onkin sitten huomattavasti hankalampi tunnistaa. Lisätietoa punavarpusesta saat taas luontoportin sivulta. Punavarpunen saapuu keväällä myöhään toukokuussa, eikä jää talvehtimaan Suomeen, vaan suuntaa talveksi kaakkoon, Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan.

Taviokuurna on isokokoinen peippolintu. Hyvinä pihlajanmarjatalvina voi hyvällä onnella nähdä Mikkelissäkin taviokuurnaparven. Katso taviokuurnaa pihlajassa täältä. Lisää tietoa taviokuurnasta voit katsoa mm. luontoportin sivulta.

Punatulkku lienee useimmille tuttu lintu. Kesäksi se katoaa metsiin pesimään. Osa kannasta muuttaa, mutta osa jää Suomeen talviruokinnoille. Ylen videolla kuulet punatulkun vaatimatonta laulua ja näet niin koiraan kuin naaraankin. Punatulkusta on tietoa tunturisusi sivulla.

Nokkavarpunen on Mikkelin seudulla harvinaisuus, mutta sitä voi hyvällä tuurilla nähdä varsinkin talvella. Nokkavarpusesta löytyy hyvä sivu ja video tiedon portailla sivustosta. 

Käpylinnut lasketaan myös peippoihin. Ne syövät käpyjen siemeniä, ja siksi niillä on vahva ristinokka. Käpylintuja on kolme lajia, joista kirjosiipikäpylintu on Mikkelin seudulla hyvin harvinainen talvivieras. Pikku- ja isokäpylintu on hyvin vaikeita erottaa toisistaan. Lähinnä ne eroavat toisistaan nokan muodon perusteella. Kuusensiemeniin erikosituneen pikkukäpylinnun näkee useimmiten kuusen latvassa, kuten tällä videolla. Isokäpylintu, jonka nokka on yhtä korkea kuin pitkä, syö mieluummin männyn siemeniä. Kiinnitä videolla huomiota nokan muotoon ja "puuttuvaan" otsaan. Tutki pikkukäpylintua ja isokäpylintua ja niiden ääniä luontoportista.