Kertut
Kertut ja kerttuset
Mikkelin seudulla yleisenä esiintyy kolme kerttua ja yksi kerttunen. Oikeilta paikoilta voi löytää mustapääkertun ja kultarinnan. Yölaulajaretkillä ja - varsinkin heti muuton jälkeen - aamuisinkin, voi tavata kahta sirkkalintua ja kahta kerttusta. Yhteistä näille kaikille lajeille on, että ne ovat hyönteissyöjiä, ja saapuvat Suomeen melko myöhään, useimmat vasta toukokuun lopussa tai jopa kesäkuun alussa. Kaikki lajit on helpointa havaita laulusta, ja melkein kaikki ovatkin taitavia laulajia, osa suorastaan Suomen parhaita laulutaitureita.
Ne tavalliset kertut ovat lehtokerttu, pensaskerttu ja hernekerttu. Lehtokerttu pesii vehmaissa lehtipuuvaltaisissa metsissä ja pensaikossa. Lehtokertun laulu on lavertelua. Katso video laulavasta lehtokertusta. Pensaskerttu löytyy peltojen, niittyjen ja muiden aukioiden ja tienvarsien pensaikoista. Verrattuna lehtokerttuun sen laulu on lyhyempiä, kitisevämpiä säkeitä.
Hernekerttu pesii katajikkoisilla metsäaukioilla ja valoisissa metsänreunoissa. Sen laulun sanotaan muistuttavan ääntä, joka tulee hernepussia ravistellessa.
Mustapääkertun voi löytää korkeista lehtipuumetsistä tai varjoisista sekametsistä, mutta se vaatii tuuheita pensaikoita ja saniaisia tai muuta aluskasvillisuutta. Sen laulu muistuttaa lehtokerttua, mutta säe loppuu kauniisiin huilumaisiin vihellyksiin.
Kultarinta suosii vehmaita, korkeakasvuisia lehtipuu- ja sekametsäalueita, ja sen voi usein löytää esim. hautausmailta. Mikkelissä sitä voi etsiä esim. Urpolan aarimaa-alueen vierestä tai Urpolanjoen suulta Kattilanlahden rannalta. Se on yksi taitavimmista laulajistamme.
Kerttusista helpoin on löytää ruokokerttunen, joka viihtyy rantojen ruovikoissa ja pajukoissa, esim. Launialan uimarannan vieressä. Katso video laulavasta ruokokerttusesta. Viitakerttunen pesii pensoittuvilla ja puoliavoimilla niityillä, pellonreunoissa, tienreunoilla, joutomailla ja puutarhoissa, joissa harvakseltaan pensaita ja rehevää aluskasvillisuutta. Mikkelissä hyvä paikka on mm. Urheilupuiston pensasistutukset. Ylen kesäaamun laulajia sarjassa, voit katsella ja kuunnella viitakerttusen laulua. Suomen kauneinta linnunlaulua äänestettäessä viitakerttunen sijoittui mustarastaan jälkeen toiseksi, ennen satakieltä ja laulurastasta. Luhtakerttunen löytyy hieman samantapaisilta paikoilta kuin viitakerttunen, mutta se suosii kosteampaa ympäristöä. Sen taitavaa laulua voit katsoa tältä videolta.
Pensassirkkalintu suosii heinikkoisia niittyjä, pellonreunoja ja rikkaruohokenttiä, joilla muutama korkeampi pensas. Viitasirkkalinnun tapaa usein kosteammilta paikoilta, kuten puronvarsilta, ja se suosii tiheitä pensaikkoja tai esim. harventamattomia nuorten puitten tiheikköjä. Katso video sen laulusta, jossa yksittäiset lyönnit erottuvat selkeästi. Verrattuna pensassirkkalinnun sirinään se on säksättävämpää.
Ne tavalliset kertut ovat lehtokerttu, pensaskerttu ja hernekerttu. Lehtokerttu pesii vehmaissa lehtipuuvaltaisissa metsissä ja pensaikossa. Lehtokertun laulu on lavertelua. Katso video laulavasta lehtokertusta. Pensaskerttu löytyy peltojen, niittyjen ja muiden aukioiden ja tienvarsien pensaikoista. Verrattuna lehtokerttuun sen laulu on lyhyempiä, kitisevämpiä säkeitä.
Hernekerttu pesii katajikkoisilla metsäaukioilla ja valoisissa metsänreunoissa. Sen laulun sanotaan muistuttavan ääntä, joka tulee hernepussia ravistellessa.
Mustapääkertun voi löytää korkeista lehtipuumetsistä tai varjoisista sekametsistä, mutta se vaatii tuuheita pensaikoita ja saniaisia tai muuta aluskasvillisuutta. Sen laulu muistuttaa lehtokerttua, mutta säe loppuu kauniisiin huilumaisiin vihellyksiin.
Kultarinta suosii vehmaita, korkeakasvuisia lehtipuu- ja sekametsäalueita, ja sen voi usein löytää esim. hautausmailta. Mikkelissä sitä voi etsiä esim. Urpolan aarimaa-alueen vierestä tai Urpolanjoen suulta Kattilanlahden rannalta. Se on yksi taitavimmista laulajistamme.
Kerttusista helpoin on löytää ruokokerttunen, joka viihtyy rantojen ruovikoissa ja pajukoissa, esim. Launialan uimarannan vieressä. Katso video laulavasta ruokokerttusesta. Viitakerttunen pesii pensoittuvilla ja puoliavoimilla niityillä, pellonreunoissa, tienreunoilla, joutomailla ja puutarhoissa, joissa harvakseltaan pensaita ja rehevää aluskasvillisuutta. Mikkelissä hyvä paikka on mm. Urheilupuiston pensasistutukset. Ylen kesäaamun laulajia sarjassa, voit katsella ja kuunnella viitakerttusen laulua. Suomen kauneinta linnunlaulua äänestettäessä viitakerttunen sijoittui mustarastaan jälkeen toiseksi, ennen satakieltä ja laulurastasta. Luhtakerttunen löytyy hieman samantapaisilta paikoilta kuin viitakerttunen, mutta se suosii kosteampaa ympäristöä. Sen taitavaa laulua voit katsoa tältä videolta.
Pensassirkkalintu suosii heinikkoisia niittyjä, pellonreunoja ja rikkaruohokenttiä, joilla muutama korkeampi pensas. Viitasirkkalinnun tapaa usein kosteammilta paikoilta, kuten puronvarsilta, ja se suosii tiheitä pensaikkoja tai esim. harventamattomia nuorten puitten tiheikköjä. Katso video sen laulusta, jossa yksittäiset lyönnit erottuvat selkeästi. Verrattuna pensassirkkalinnun sirinään se on säksättävämpää.