Aiempiin ryhmiin kuulumattomia lajeja
Satakieli
Satakieli pesii Mikkelin seudulla melko yleisenä. Satakielen laulu on kuuluvaa. Kuuntele satakielen laulua.
Kehrääjä
Kehrääjä on tavallinen esim. Salpausselkien mäntykankailla, mutta jo Mikkelin seudulla se on melko harvinainen mäntykankaiden ja kalliomänniköiden asukki. Se on yöaktiivinen, ja sen laulua (eli kehräystä) kuulee siis öisin, jolloin sen voi nähdä myös lentämässä hyönteisiä pyydystämässä.
Kuhankeittäjä
Kuhankeittäjä on kovasti harvinaistunut Etelä-Savon maakuntalintu. Sen voi tavata rantojen vanhosta lehtipuumetsistä, joskus myös valoisista mäntymetsistä. Kuhankeittäjään voit tutustua Tiedonportailla, jonka sivustolla on myös tunnin video kuhankeittäjän laulusta. Kuhankeittäjän kaunista laulua voit kuunnella lintukaraokessa - tässä laulun alussa esiintyvää räähkäisyä ei yleensä luonnossa kuule, kuuluu vain kauniit vihellykset.
Tilhi
Tilhi pesii pohjoisessa Suomessa. Tilhiä näkee Mikkelin seudulla syksyisin suurina parvina pihlajanmarjoja syömässä. Hyvinä pihlajanmarjavuosina niitä näkee melkein koko talven. Keväällä ne muuttavat takaisin paljon huomaamattomammin pienissä parvissa. Lisää tilhestä voit lukea esim. tunturisusi sivulta. Katso myös video tilhiparvesta, joka istuu tyypillisesti koivun latvassa. Videolla kuulet myös tilhien helinää. Tilhiparvet lentävät suoraviivaiseti tiiviinä ryhmänä.
Varpuset
Suomessa on kaksi varpuslajia, joista pikkuvarpunen on nykyään yleisempi. Tällä videolla näet varpusia. Koiras ja naaras ovat erilaisia. Lisätietoa, kuvia ja ääniä luontoportista: varpunen ja pikkuvarpunen.
Koskikara
Koskikara on ainoa lintu, joka muuttaa talveksi Mikkelin seudulle. Sen tapaa sulana virtaavien jokien ja purojen varsilta, varmimmin esim. Urpolan joelta. Katso video talviselta koskikarajoelta. Kevättalvella voi kuulla sen visertelevää laulua.
Isolepinkäinen ja pikkulepinkäinen
Lepinkäiset ovat varpuslintuja, mutta niillä on koukkupäinen petolinnun nokka. Ne saalistavat pieniä eläimiä ja hyönteisiä, joita ne vaanivat näkyvällä paikalla aukeilla alueilla. Suomessa on kaksi yleistä lajia iso- ja pikkulepinkäinen.
Isolepinkäinen pesii pohjoissa Suomessa; Mikkelin seudulla se saattaa pesiä, mutta on pesijänä harvinainen. Sen sijaan muuttoaikoina ja talvella sen voi nähdä täällä helpommin. Isolepinkäinen saapuu varhain keväällä maaliskuussa ja syysmuutto jatkuu joulukuulle asti, osa kannasta talvehtii Suomessa. Sen löytää avoimilta paikoilta, kuten pelloilta tai hakkuuaukioilta. Tutki isolepinkäistä Tiedonportailta ja Luontoportista. Voit katsoa myös Tyrvään lintujen selostetun videon.
Pikkulepinkäinen puolestaan on kevään viimeisiä muuttajia, ja se saapuu vasta toukokuun lopulla. Se on Suomessa eteläinen laji, ja pesii myös Mikkelin seudulla. Naaras ja koiras ovat eriväriset. Pikkulepinkäisestäkin saat lisätietoja Tiedonportailta, siellä on myös hyvä video, jonka alkupuolella koiras ja naaras käyvät ruokkimassa pesäpoikasia. Myös Luontoportista löydät tietoa lajista.
Isolepinkäinen pesii pohjoissa Suomessa; Mikkelin seudulla se saattaa pesiä, mutta on pesijänä harvinainen. Sen sijaan muuttoaikoina ja talvella sen voi nähdä täällä helpommin. Isolepinkäinen saapuu varhain keväällä maaliskuussa ja syysmuutto jatkuu joulukuulle asti, osa kannasta talvehtii Suomessa. Sen löytää avoimilta paikoilta, kuten pelloilta tai hakkuuaukioilta. Tutki isolepinkäistä Tiedonportailta ja Luontoportista. Voit katsoa myös Tyrvään lintujen selostetun videon.
Pikkulepinkäinen puolestaan on kevään viimeisiä muuttajia, ja se saapuu vasta toukokuun lopulla. Se on Suomessa eteläinen laji, ja pesii myös Mikkelin seudulla. Naaras ja koiras ovat eriväriset. Pikkulepinkäisestäkin saat lisätietoja Tiedonportailta, siellä on myös hyvä video, jonka alkupuolella koiras ja naaras käyvät ruokkimassa pesäpoikasia. Myös Luontoportista löydät tietoa lajista.
Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja on pieni, pitkänokkainen ja säihkyvän värinen lintu, joka elää saalistamalla pikkukaloja. Se pesii kirkasvetisten jokien varsilla eteläisimmässä Suomessa, kannaksi arvioidaan 10-100 paria. Se saattaa kuitenkin talvehtia sulana pysyvien pikkujokien varella muuallakin Suomessa. Tiedonportailta voit lukea lisää ja katsoa videon kuningaskalastajasta.
Peukaloinen
Suomen linnuista toiseksi pienin, peukaloinen, viihtyy ryteikköisissä metsissä, kuten puronvarsilla. Peukaloisella on yllättävän kuuluva laulu. Se laulaa säettä, joka on melko pitkä ja vaihteleva, mutta toistuu samanlaisena. Laulukausi jatkuu pitkään, vielä heinäkuun lopulla kuulee laulavia peukaloisia. Peukaloisesta saat tietoa tiedonportailla.fi sivulta, jossa on myös video laulavasta linnusta.
Rautiainen
Rautiainen kärkkyy sijoitusta Suomen 20 yleisimmän linnun listalle. Katso video rautiaisesta täältä (tekstit englanniksi). Rautiaisen laulu voi olla vaikeasti tunnistettava, sillä siinä ei mitään tunnistamista helpottavaa tuntomerkkiä. Onneksi lintu laulaa näkyvästi yleensä kuusen latvassa, ja toistaa samanlaista säettä kerta toisensa jälkeen. Tällä videolla kuulet rautiaisen laulua. Rautiasesta voit lukea lisää luontoportin sivulta, ja sielläkin voit kuunnella laulua. Punarinnan laulu on vähän samantapainen, mutta punarinnan ääni on heleämpi, se ei toista säettä samanlaisena ja säkeen pituuskin vaihtelee.