SIUN SOTEN KRITEERIT KOULUPSYKOLOGISIIN OPPIMISTUTKIMUKSIIN

Koulupsykologit tekevät Pohjois-Karjalassa noin 350-400 oppimistutkimusta vuodessa. Jotta lasten pääsy oppimistutkimuksiin on maakunnassa tasalaatuista, olemme yhtenäistäneet kriteereitä oppimistutkimuksille.

Esi- ja peruskouluikäiset

• Tutkimuksen tarvetta harkittaessa koululla pidetään ensin palaveri opettajien, huoltajien ja psykologin (tarvittaessa muidenkin ammattilaisten) kesken. Palaverissa pohditaan oppilaan tukitoimia ja mitä tukea oppilas tarvitsee. Palaverissa psykologi ottaa kantaa, asetetaanko oppilas tutkimusjonoon vai jäädäänkö oppilaan tilannetta seuraamaan ennen mahdollista tutkimusta tai hyötyisikö oppilas muun asiantuntijan avusta. Tutkimus toteutetaan, mikäli tutkimukselle on koulun ja vanhempien näkökulmasta tarvetta. (Jos pelkästään vanhemmat pyytävät tutkimusta, tuolloin psykologi harkitsee tutkimuksen tarpeen.)
• Ennen tutkimukseen tuloa oppilas on ollut tehostetussa tuessa vähintään puoli vuotta ja oppilaan tukitoimien vaikuttavuutta koulussa on seurattu riittävästi (vaikuttavuuden arvioinnissa voisi käyttää esim. Pedanetissä olevaa seudullista tukitoimien arviointi-lomaketta)
• Ennen tutkimukseen tuloa oppilas on käynyt erityisopettajalla ja erityisopettaja on kartoittanut lapsen oppimista ja mahdollisesti tehnyt oppilaalle omia testejä  
• Oppilaan ohjaaminen koulupsykologin tutkimuksiin on käsitelty koulun pedagogisessa ryhmässä tai monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja psykologia on konsultoitu oppilaan tilanteesta
• Ennen tutkimukseen tuloa opettaja pyytää oppilaan huoltajilta kirjallisen tutkimusluvan
• Tutkimuksiin pääsevät ensisijaisesti esi-, 1., 2., 5. ja 6-luokkalaiset. Huomioitavaa on, että 1. luokkalaiset tutkitaan vain, jos heitä ei ole aiemmin tutkittu tai lapselle tarvitaan esikoulussa tehdyn tutkimuksen lisäksi suppea lukitestaus.  
• 3. ja 4.-luokkalaiset tutkitaan pääasiassa vain, jos heitä ei ole aiemmin tutkittu
• Yläkouluikäisiä tutkitaan pääasiassa vain, jos heitä ei ole aiemmin tutkittu ja muulloin erityisen harkinnan mukaan
• Rutiininomaisia kontrollitutkimuksia ei tehdä, ellei lapsen tilanne ole merkittävästi muuttunut
• Poikkeuksina edellä mainituista: ADHD ja ADD-tutkimukset ja kiireelliset tutkimukset erikoissairaanhoitoon lähettämistä varten arvioidaan aina tapauskohtaisesti, eivätkä ne ole sidottuja lapsen luokka-asteeseen. ADHD ja ADD-tutkimukset eivät aina edellytä kognitiivisen tason kartoitusta, vaan tutkimukset tehdään siinä laajuudessaan, mitä psykologi lapsen tuntien arvioi tarpeelliseksi.
• Luki-tutkimukset tehdään siinä laajuudessaan, mitä psykologi lapsen tuntien arvioi tarpeelliseksi. Lieviä lukivaikeuksia, joissa lapsen tuenmuodoksi riittää koulun tuki, ei arvioida psykologisin tutkimuksin.
• 2-3 vuotta vanha tutkimus on käyttökelpoinen edelleen tukimuotojen arvioimisen pohjana. Uusi tutkimus tehdään silloin, jos lapsen tilanteessa on tapahtunut merkittävä muutos.
• Erityiseen tukeen siirtyminen tai sen tarkistaminen ei edellytä psykologin tutkimuksia
• Yksilöllistä harkintaa käytetään tilanteen mukaan ja viime kädessä koulupsykologi päättää tutkimuksen toteuttamisesta ja sen ajankohdasta