Usein kysyttyjä kysymyksiä

HARJOITETAANKO STEINERKOULUSSA VAPAATA KASVATUSTA?
Steinerkoulun keskeisin tavoite on yksilöllisyyteen ja ajattelun vapauteen kasvattaminen. Steinerpedagogiikka ei siis ole niin sanottua vapaata kasvatusta. Vapaus ei ole menetelmä vaan päämäärä. Tavoitteena on sellaisten itsenäisten ja vapaiden ajattelijoiden kasvattaminen, jotka ymmärtävät oman toimintansa syyt ja seuraukset.


OPETETAANKO STEINERKOULUISSA ANTROPOSOFIAA?

Kuten jo edellisessä vastauksessa käy ilmi, oppilaan henkisen vapauden kunnioittaminen on tärkeää. Näin ollen oppilaalle ei myöskään välitetä mitään tiettyä maailmankatsomusta, vaan pyritään siihen, että jokainen luo itse oman maailmankuvansa ja päämääränsä. Esimerkiksi antroposofian opettaminen oppilaille steinerkoulussa olisi yksilöllisen vapauden idean vastaista. Antroposofia on käsitteenä vaikeasti yleisesti määriteltävissä, koska yksilöllisen ja ajattelun itsenäisyyttä korostavan luonteensa vuoksi se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.


OVATKO STEINERKOULUT USKONNOLLISIA?

Steinerkoulut ovat uskonnollisesti sitoutumattomia. Uskonnon opetusta järjestetään uskonnonvapausalain ja Opetushallituksen laatimien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Suurin osa oppilaista opiskelee evankelisluterilaista uskontoa tai elämänkatsomustietoa, kuten muissakin kouluissa.


KOROSTUUKO STEINERKOULUISSA LIIKAA YKSILÖLLISYYS YHTEISÖLLISYYDEN KUSTANNUKSELLA TAI PÄINVASTOIN?

Lähtökohtana on ylittää näennäinen ristiriita yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden, vapauden ja tasa-arvon välillä. Jokaisen oppilaan yksilöllisen minuuden ja ainutlaatuisuuden kunnioittaminen juontuu jo ihmiskäsityksestä. Yksilöllisyyden kehitys nähdään omaksi itseksi tulemisena ja ydinminuuden vahvistumisena. Toisaalta koulun arjessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja arvostetaan vahvasti inhimillistä vuorovaikutusta. Myös kasvatuksessa painotetaan vahvasti toisten huomioimista, niin sanottua sydämen sivistystä. Esimerkiksi taide- ja taitoaineisen avulla voidaan ilmaista tunteita, avartaa mielikuvitusta ja oppia tulkitsemaan muita ihmisiä, elämää ja maailmaa eli lisätä yleistä suvaitsevaisuutta. Myös draamapedagogiikkaa hyödynnetään paljon. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä ja toisten huomioon ottamista.


OVATKO STEINERKOULUT ELIITTIKOULUJA,
JOISSA ON VAIN ”RIKKAIDEN JA HIPPIEN LAPSIA”?

Muodollisesti steinerkoulut toimivat Suomessa yksityiskouluina. Suomessa termi ”yksityiskoulu” on huono, koska maailmalla yksityiskoulut ovat usein niin sanottuja eliittikouluja. Steinerkoulu ei kuitenkaan ole eliittikoulu, vaan koulu niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapselleen steinerpedagogista kasvatusta. Oppilaat otetaan kouluun ilmoittauttumisjärjestyksessä, eikä kenenkään koulunkäynti ole varallisuudesta kiinni. Yksityiskouluja steinerkoulut ovat muun muassa siksi, että ne voisivat toimia mahdollisimman paljon omista lähtökohdistaan. Steinerkoulua ei kehitetä ensisijaisesti valtiovallan tai talouselämän vaatimuksista. Ihmisen ei tulisi olla yhteiskunnan kaltainen, vaan yhteiskunnan ihmisen kaltainen. Toki tiettyä valikoitumista tapahtuu jo siinä, että tavallisuudesta poikkeavan kouluvalinnan tekeminen edellyttää ainakin jonkin verran tietoista kasvatusasennetta.
Lähde: Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmissä.
Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus 2009.