Rasvat ja niiden kaltaiset aineet ovat yhteiseltä nimeltään lipidejä.

Rasvat ovat glyserolin ja 3 rasvahapon estereitä (triglyseridejä). Rasvahapot
ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja, jotka yhdistyvät eri tavoin glyseroliin.

(Piirrä rasvojen yleisrakenne.)

 

 

Rasvat ovat varastoituvia energianlähteitä (3 000 kJ/100 g). Niitä tarvitaan
solurakenteissa, hermoston toiminnassa, lämmönsäätelyssä ja rasvaliukoisten
ravinteiden kuljettamisessa (A, D, E, K –vitamiinit). Rasvoja saadaan ravinnosta,
mutta elimistö valmistaa niitä itse ylimääräisistä sokereista ja valkuaisaineista.

Rasvat voivat olla:

• tyydyttyneitä (yksinkertaisia C-C-sidoksia, kiinteitä, yleensä eläinrasvoja)
• tyydyttymättömiä (sisältävät kaksoissidoksen C=C, öljymäisiäja pehmeitä,

useimmat kasvirasvat)

• monityydyttymättömiä (sisältävät useita kaksoissidoksia)

 

Rasvat liukenevat poolittomiin liuottimiin esim. bensiiniin , alkoholiin, eetteriin.
Veden kanssa ne muodostavat emulsioita. Rasvat hapettuvat (härskiintyvät) ilman
hapen vaikutuksesta ja elimistössä. Hapettumista hidastavat ns. antioksidantit.

Rasvoja kovetetaan hydraamalla eli liittämällä vetyä kaksoissidoksiin (hydrogen).

 

Saippuoituminen: kun rasvaa kuumennetaan emäksen kanssa, se hajoaa glyseroliksi
ja rasvahapon suolaksi eli saippuaksi. Jos käytetään KOH, saadaan kaliumsuolaa.
Jos käytetään NaOH, saadaan natriumsuolaa.

 

Kuivuvat öljyt ovat monityydyttymättömien rasvahappojen estereitä esim. pellavaöljy ja
kiinanpuuöljy. Niiden kuivumista nopeutetaan sikkatiiveilla (Co, Mn, Zn-suolat), joilloin
saadaan vernissaa. Kuivumisessa tapahtuu hapettuminen ja polymeroituminen.

Vahat ovat glyserolia pidempiketjuisten yksiarvoisten alkoholien estereitä esim.
setyylialkoholi (15 hiiltä), myrisyylialkoholi (29 ja 31 hiiltä)