• Lämpötila kuvaa aineen rakenneosasten (atomien ja molekyylien) liikkeen nopeutta
  • mitä nopeampi liike, sitä korkeampi lämpötila 

• Lämpötilaa voidaan mitata eri asteikoilla:
  
  • Celsiusasteikko
    • tunnus on t 
    • Yksikkö on °C (celsius) 
    • Celsiusasteikon peruspisteet ovat jään sulamispiste 0 °C ja veden kiehumispiste 100 °C
    • peruspisteiden väli on jaettu sataan yhtä suureen osaan
  • Kelvinasteikko
    • tunnus on T (SI-järjestelmä)
    • Yksikkö on K (kelvin)
    • nollakohtana absoluttinen nollapiste on 0 K (-273 °C)
      • tässä lämpötilassa kaikki lämpöliike loppuu
      • absoluuttisen nollapisteen saavuttaminen on nykykäsityksen mukaan mahdotonta
    • asteikossa ei ole negatiivisia arvoja!
  • Fahrenheitasteikko
    • käytössä esim. USA:ssa

• Lämpötilalla ei ole ylärajaa

Lämpötilojen muuntaminen asteikosta toiseen

• Kelvinasteiksi muutetaan lisäämällä lukuun 273 astetta
• Celsiusasteiksi muutetaan vähentämällä 273 astetta
• esim. C -> K
  • 0 °C = 0 + 273 = 273 K
  • 25 °C = 25 + 273 = 298 K
• esim. K -> C
  • 5 K = 5 - 273 = -268 °C
  • 309 K = 309 - 273 = 36 °C

Lämpötilan mittaaminen

• perustuu lämmön aiheuttamiin säännöllisiin muutoksiin mittarissa käytetyissä aineissa esim.
  • nesteen lämpölaajeneminen (nestelämpömittari)
  • sähkönjohtokyky (digitaaliset mittarit)