Suomi 100 alkuopetuksessa, syksy 2017
Kansalliseläimet ja -kasvit kuvataiteen keinoin
Karhu
Karhuaihetta käsiteltäessä tehtiin värikokeiluja vesiväreillä. Oppilaat maalasivat sekoittamillaan väreillä väriliuskoja ja ne kiinnitettiin yhteisille karhun muotoisille taustapapereille. Tavoitteina olivat värien sekoittamisen harjoittelu ja yhdessä tekeminen.
Laulujoutsen
Oma käsi oli mallina, piirrettäessä joutsenen sulkapukua. Käden muotoisia papereita yhdistellen koottiin joutsenet. Taustaksi oppilaat maalasivat järvimaiseman. Tällä kertaa käytössä olivat pullopeitevärit.
Seitsenpistepirkko
Leppäkerttu, eli seitsenpistepirkko, on Suomen kansallishyönteinen. Se tehtiin paperitaitteluna ja jokainen teki oman työn yhteisen alustuksen ja ohjeistuksen perusteella.
Materiaalina oli väripaperi.
Kielo
Suomen kansalliskukka on kielo. Tässä työssä käytettiin pölypastelliliituja ja jokainen teki oman työn.
Koivu
Suomen kansallispuu, koivu, tehtiin paperikollaasina. Esikuvana on taiteilija Henri Matissen paperikollaasit.
Kansanperinnemusiikki; soittaen, laulaen ja tanssien
Musiikissa soitettiin kannelta. Ensin harjoiteltiin perussoinnut, jonka jälkeen soitettiin yksin ja yhdessä parin kanssa.
Laulu
Suomalaiseen kansanmusiikkiin liittyy keskeisesti vuorolaulu. Säkeen laulaa siis esilaulaja, ja muut vastaavat toistamalla. Lauluna oli Soi soi sorapilli.
Tanhu
Pikku kalat -leikki kanteleen säestyksellä. Tanhuista katsottiin myös esitys ja ryhmässä harjoiteltiin tanssimaan Hans vili vili -tanhu.
Pikku kalat -leikki.
Hans vili vili -tanhu.Moniaistillinen retki Suomen luontoon
Jokainen pajakerta muotoutui hieman erilaiseksi mm. säästä johtuen.
Aloitimme pajakerran aina piirillä, jossa kerrattiin kaikkien ryhmäläisten nimet sekä harjoiteltiin kohtaamaan toinen kivalla ja kohteliaalla tavalla (tunne- ja vuorovaikutustaidot).
Kolme pajaa pidimme ulkona, jolloin suuntasimme pururadalle ja lähimetsään. Ohjelmassa ulkona oli mm. aistikävelyä ja omien aistien herkistämistä, lajien tunnistusta ja lajinäytteiden keräämistä sekä niillä bingon pelaamista.
Kolme pajakerroista pidimme sateisen sään vuoksi sisällä. Ohjelmassa sisällä oli mm. koulun sisäkartan avulla suunnistusta pareittain, jossa jokaisella kymmenellä rastilla löytyi jokin Suomen luonnosta löytyvä kasvi tunnistettavaksi. 
Jokaisella pajakerralla etsimme kappaleen kauneinta Suomea joko luonnosta, omista piirroksistamme tai aikakauslehtien kuvista. Jokaisella kerralla ryhmä muodosti jollakin tavalla yhden SUOMI-sanan kirjaimista.
Muutamaa pajakertaa lukuunottamatta, yhteiseen toimintaamme sisältyi myös pieni rauhoittuminen satuhetken muodossa (Karhu ja muurahainen), jonka lopuksi keskustelimme sadun opetuksesta: jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on, eikä ketään saa arvostella omien ennakkoluulojen perusteella ottamatta selvää toisen kyvyistä ja taidoista.
Pajakerran lopuksi arvioimme omaa toimintaamme osana ryhmää sekä lopetimme yhteisen retkemme piirissä isoon hampurilaisheippaan.
Postikortit Suomesta, ilmaisutaidon kokonaisuus
Oppilailla tulee olla mukava ja luottava tunnelma harjoituksia tehtäessä, eli alkuun teimme muutamia eri nimileikkeja. Esim. nimi ja liike, seuraavan nimi piirissä pallon avulla, "en minä vaan ..." leikki piirissä.
Ryhmässä tehtiin ajatuskartta sanasta Suomi.
Lahjaleikin avulla oppilaat miettivät suomalaisia asioita ja antoivat niitä miimisesti muille sanomalla: -Ole hyvä. Ja toinen oppilas vastasi: - Kiitos tästä (ja keksi asialle nimen) .
Äänenkäyttöä harjoiteltiin miettimällä mitä suomalaisia eläimiä oppilaat tiesivät ja mitä ääniä ne pitävät. Samaa eläintä esittävä oma ryhmä etsittiin äänen perusteella.
Oppilaat muodostivat äänipianon, jossa jokainen keksi suomalaisten eläinten ääniä ja muut saivat käydä "soittamassa" pianoa.
Lopuksi tehtiin postikortti suomalaisesta maisemasta. Yksi oppilas meni keskelle ja sanoi: -Minä olen puu.
Seuraava meni kuvaan ja keksi mikä hän on ja taas seuraava ja niin edelleen. Lopuksi leikisti kuvattiin maisema (yläpuolella kuva juuri postikortista) ja lähetettiin postikortti jollekin kuvitteelliselle henkilölle.
"Punis on mun lempparisatu." Suomalaiset murteet käsittelyssä
Tutustuttiin murteiden sijaintiin maantieteellisten rajojen mukaan.
Ryhmässä huomattiin, miten kieli muuttuu kuljettaessa eri puolella Suomea. Ryhmien oppilaat kertoivat vieraiuistaan eri puolilla Suomea ja kokemuksistaan murteiden parissa.
Ryhmä kuunteli murrenäytteitä Murrenäytteet
Tienviitassa on kaupunkien nimiä ja toisella puolella viittaa ihmisten nimiä. Ihmisten nimiä painamalla saa aukaistua alueen murrenäytteen.
Murrenäytteet kuulutuaan ryhmä pelasi Murrevisaa
Satu Puniksesta, eli Punahilkasta herätti hämmennystä. PUNIS
Kirjoitettu suomen kieli perustuu myös puhuttuun kieleen, joten ryhmässä käsiteltiin Mikael Agricolan työtä suomen kirjakielen luojana.
Hölmöläisakkojen uimaretki -sadusta poimittiin murresanat ja suomennettiin ne.