1) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen

• pitkäjänteinen, sujuva yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö (yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän omat tavoitteet on esitetty tarkemmin YOHR:n toimintasuunnitelmassa): YOHR:n toimintasuunnitelman mukaiset toimet on toteutettu
• hyvä yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa: verkostoyhteistyötä on ollut aiempaa enemmän, mm.poliisin järjestämiin etäoppitunteihin on osallistuttu aktiivisesti, lisäksi koulunuorisotyö on toiminut aktiivisesti
• Hyvis-tuntien ja hyvinvointiohjelman konkreettisempi näkyvyys arjessa: jonkin verran kohennusta, mutta näkyvyyttä ja konkretiaa tarvitaan yhä
• oppilaiden osallisuuden lisääminen (aamunavaukset, hyvinvointityö yms.): osallisuus ei ole lisääntynyt, Kouluterveyskyselyjen perusteella osallisuutta ja vaikuttamista tulisi olla enemmän

2) Oppimisen tuen uudistuksen käyttöönotto, mm:

• henkilöstön ja huoltajien perehdyttäminen: perehdytys on ollut aktiivista ja tiedottaminen riittävää
• ryhmäkohtaisten tukimuotojen vahvistaminen luokkien toiminnassa: yhteisopettajuuden myötä on onnistuttu
• siirtymäkauden aikaisiin muutoksiin reakoiminen ennakoidusti, mutta hallitusti: uudistus on edennyt aikataulussa
• asiakirjojen päivitys ohjeiden mukaisesti: tehty aikataulussa

Lukuvuoden 2025-2026 keskeisiä piirteitä

Lukuvuoden aikana on kehitetty OLAA-hankkeen avulla koululiikuntaa ja koulupäivän aktiivisuutta. On saatu runsasati uusia välineitä ja Välkkäri-toiminta on ollut aktiivista. Syksyllä liikunnan opiskelijat Pajulahdesta kävivät pitämässä pienpeleihin keskittyviä liikuntavälitunteja, keväällä kaksi joukkuetta osallistui kaupungin koripalloturnaukseen ja koulun tiloihin saatiin toiminnallisuuteen aktivoivia teippauksia. Myös henkilöstön taukojen aktiivisuutta ja istumisen tauottamista on kehitetty, mm.opetuspäällikön itsensä antamin ohjein ja esimerkein. 

Työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin on panostettu aktiivisella seurannalla ja puuttumisella. Henkilöstön vastasi ennakoivasti kyselyyn lokakuussa ja tulosten perusteella rehtori ja henkilöstöpäällikkö suunnittelivat 2h sparrausiltapäivän. Iltapäivän tuloksena suunniteltiin konkreettiset toimenpiteet arjen tueksi (tehtiin mm.ohjaajien perehdytyskansio). Vuoden vaihteessa toteutettiin THL:n terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus ja helmikuussa työterveyshuollon puolesta Työpaikkaselvitys. Lisäksi työterveyspsykologi kävi pitämässä 2h iltapäiväluennon koko henkilöstölle huhtikuussa. Aktiivinen ote työhyvinvoinnin saralla näkyi loistavissa kaupungin henkilöstökyselyn tuloksissa ja onnistumiset palkittiin rehtorin saamalla "vuoden esihenkilö"-diplomilla ja vararehtorin koordinoiman opetuspalveluiden hyvinvointivastuuopettajien yhteisellä "vuoden tiimi"-diplomilla.

Siirtymä vuosi oppimisen tuen lain muutoksen käyttöönotossa sujahti nopeasti. Alun epätietoisuudesta huolimatta uudistukseen liittyvät toimet ovat edenneet aikataulussa ja ongelmitta. Tulevana lukuvuonna on tarpeen kehittää yhä ryhmäkohtaisten tukimuotojen käyttöä ja integraatioita, vaikka tuen järjestelyt sujuvatkin koulussamme rutiinisti ja olemme tottuneet joustavasti järjestelemään tuen tarpeita pitkin lukuvuotta. Merkittävin muutos kuluneena kautena oli 6ABC luokkien purkaminen vuoden vaihteessa 6AB:ksi, kun koettiin ettei kolmessa luokassa opiskelu sujunut. Nopeasti tuki järjesteltiin kahden luokanopettajan, kahden resurssiopettajan ja laaja-alaisten erityisopettajien kanssa tarvetta vastaamaan. Ketteryys yleisopetuksen ja erityisopetuksen välisissä integraatioissa on toinen vahvuutemme, jota jälleen tulevana lukuvuonna tullaan punnitsemaan, kun tuen tarpeet uhkaavat kasvattaa erityisluokkien oppilasmääriä. Myös valmistavan opetuksen puolesta tuen tarpeet kasvavat. Kaikkiin oppimisen ja opetuksen haasteisiin haemme ratkaisuja tiiviillä yhteistyöllä opetuspalvelujen johdon, henkilöstön, verkostojen ja huoltajien kesken.

Yksikkökohtaisen opiskeluhuoltotyöryhmän (YOHR) toiminta on ollut suunnitelmallista ja toteutunut toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmä on vahvistanut yhteistyötään tiiviimmällä viestinnällä ja yhteydenpidolla kokousten välissä ja ennakoivalla työllä. Arjen haasteissa ryhmä on saatu nopeasti kasaan ja opiskeluhuollon väki on kutsuttaessa reakoinut ja saapunut nopeasti paikalla tarpeen vaatiessa. Koulupoissaolojen määrät on saatu pienoiseen laskuun kokonaisuudessaan ja puuttumisen toimet purevat. Kuitenkin on osa oppilaista (n.3%), joiden kouluun tuleminen on haasteellista toimenpiteistä ja kodin ja koulun yhteistyöstä huolimatta. Jotta tavoite koulupoissaolojen vähentämisestä yhä paremmin toteusi, puuttumista kehitetään edelleen tiedolla johtamisen keinoin ja ottamalla käyttöön parempia poissaoloseurannan työkaluja elokuusta 2026 alkaen. Tavoitteessa vahvistaa turvallisuuden, tyytyväisyyden ja pystyvyyden tunnetta on onnistuttu poikien kohdalla. Kouluterveyskyselyjen perusteella pojilla menee valtakunnan vertailussa hyvin ja tyytyväisyys elämään on hyvällä tasolla (93%). Tyttöjen kohdalla tilanne on toinen. Tytöt kokemukset terveydentilastaan, tyytyväisyydestään sekä tulokset liikunnan harrastamisesta, vaikuttamisen mahdollisuuksista ja kiusaamisen tai yksinäisyyden kokomuksista jäävät kaikki keskinkertaiseksi tai huonoiksi. Tulevalla toimintakaudella tyttöjen hyvinvointi on nostettava keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. Se, että lapset keskustelevat koulusta huoltajiensa kanssa keskimääräistä vähemmän haastaa meidät tekemään yhä tiiviimpää yhteistyötä siinä, että myös huoltajat saadaan kiinnittymään koulutyöhön ja olemaan koulutyössä tärkeänä tukena. Vaikka vanhempainyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö on sujuvaa ja näkyvää, koskettaa koulun toiminta liian pientä osaa huoltajista. Niinpä pyrimme aktivoimaan huoltajia heti elokuussa pidettävällä koulun yhteisellä vanhempainillalla.

Koska talouden tai henkilösöresurssin kanssa ei tarvitse ylitsepääsemättömästi kompastella, on meillä kuitenkin hyvät edellytykset tulevaa kautta 2026-2027 ajatellen. Tuntikehys on pysynyt toiminnan järkevän toteuttamisen kannalta hyvänä, eikä lisää säästöjä tarvinnut tehdä. Hankinnoissa suurin haaste liittyy tieto-ja viestintäteknologiaan, koska laitekanta ja määrä vanhenee tarpeisiin nähden niin nopeasti. Tulevaisuuden haaste on myös se, että pystymme ja osaamme käyttää tekoälyä järjevästi. Tekoäly ei syrjäytä ihmistä, mutta ihmiset, jotka käyttävät tekoälyä voivat syrjäyttää ne, jotka eivät käytä ja sen vuoksi koululaisten tulisi päästä mukaan kehitykseen jo varhain. Tulevalla kaudella onkin tavoitteena kouluttaa henkilöstöä ja kehittää tvt-taitoja sekä ylläpitää koulun robotiikka innostusta. Investointisuunnitelmaan tämän lukuvuoden päättyessä laitettiinkin laitteiden hankintoja. Lisäksi haluamme lisätä toiminnallisuutta ja turvallisuutta investoimalla kaukalon korjaukseen.

Kiitos kuluneesta lukuvuodesta!