lv. 2019-2020
Lukuvuoden 2019-2020 painopistealueet ja arviointi
SIVISTYS- JA HYVINVOINTIVALIOKUNTA:
Lukuvuonna 2019-2020 Orimattilan perusopetuksen koulujen ja Erkko-lukion toiminnan yhteinen painopistealue oli
Oppimisen tuen kehittäminen.
TAVOITE:
Toimintavuoden aikana laaditaan varhaiskasvatukselle ja opetuspalveluille oppimisen tuen suunnitelma ja järjestetään täydennyskoulutusta henkilöstölle.
TOTEUTUMA
Henkilöstö osallistettiin koko lukuvuoden aikana oppimisen tuen suunnitelman päivittämiseen. Yhdessä Jyväskylän yliopiston oppimis- ja ohjaamiskeskus Valterin kanssa aloitettiin Orimattilan oppimisen tuen suunnitelman päivittäminen. Valterin prosessiohjauksen työskentelyn kautta koko henkilöstö osallistui oppimisen tuen toimintojen tarkasteluun ja kehittämiseen. Kehittämistä tehtiin kaupunkitasolla yhteisessä Veso-koulutuspäivässä ja yksiköittäin esimiesten ohjaamana kevätlukukaudella 2020. Tavoitteena oli tarkastella kaikkia oppimisen tuen muotoja ja toimintoja Orimattilassa. Tarkastelun kautta yritettiin löytää sekä toimivat prosessit, joita kannattaa jatkaa kuin myös toimintatavat, jotka eivät toimi ja siten vaativat muutosta. Työ jäi kesken maaliskuussa ja sitä jatketaan tulevana lukuvuonna.
MYLLYLÄN KOULU:
Edellisen lukuvuoden arviointipäivän tulosten perusteella lv. 2019-2020 sisäisiksi kehittämispainopisteiksi valittiin
1. Oppimisympäristöjen kehittäminen
Tavoitteena on suunnitella Myllylän koulun peruskorjauksen yhteydessä koulusta oppimisympäristö, joka motivoi oppimaan ja pystyy tarjoamaan erilaisia oppimisympäristöjä ja muunneltavia tiloja.
TOTEUTUMA
Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana Myllylän koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutettavien toiminnallisten muutosten, kiintokalustuksen ja oppitilakalustuksen suunnittelussa.
Keväällä 2019 toimitettiin peruskorjauksen suunnitteluun toiminnallisten muutosten ehdotus sisältäen opetustilojen väliseinämuutokset sekä henkilöstön tilojen muutokset.
Syksyllä 2019 peruskorjauksen suunnittelutyön alettua henkilöstö kommentoi pääsuunnittelijalle säännöllisesti kiintokalustustarvetta ja tilojen toiminnallisuutta suunnitelmien edetessä.
Keväällä 2020 henkilöstö kommentoi oppikalustussuunnitelmaa.
2. Opetus
Tavoitteena on valmistella suunnitelmaa opetuksen työtavoista ja joustavista opetusjärjestelyistä huomioiden erilaiset oppijat. Tämä liittyy myös peruskorjatussa Myllylän koulussa uusien fyysisten tilojen monipuolisempaan käyttöön.
TOTEUTUMA
Kehitettiin luokka-astetiimien (luokanopettaja+luokanopettaja+ koulunkäyntiavustaja(t)), laaja-alaisen erityisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen toimintaa enemmän yhteistopettajuuteen ohjaavaksi tiimitoiminnaksi. Yksikkötasolla pyrittiin tehostamaan käytettävissä olevaa resurssia (erityisopettajien työ, koulunkäyntiavustajien työ, yhteissuunnittelu). Työjärjestysten laadinnassa tulevalle lukuvuodelle otettiin huomioon palkitus yli luokkarajojen, jolloin käytettävissä olevan tukiresurssin käyttöä voidaan suunnitella enemmän oppiainekohtaisesti.
Kehittämisessä päästiin hyvään alkuun ja työtä jatketaan tulevalla lukuvuodella.
3. Opetussuunnitelma
Tavoitteenamme on kehittää ohjeistusta, kuinka oppilasarvioinnista ja opetuksen tavoitteista informoidaan oppilaita sekä huoltajia.
TOTEUTUMA
Tämän asian kehittämiseen ei pystytty tänä lukuvuotena vastaamaan.
Lukuvuonna 2019-2020 Orimattilan perusopetuksen koulujen ja Erkko-lukion toiminnan yhteinen painopistealue oli
Oppimisen tuen kehittäminen.
TAVOITE:
Toimintavuoden aikana laaditaan varhaiskasvatukselle ja opetuspalveluille oppimisen tuen suunnitelma ja järjestetään täydennyskoulutusta henkilöstölle.
TOTEUTUMA
Henkilöstö osallistettiin koko lukuvuoden aikana oppimisen tuen suunnitelman päivittämiseen. Yhdessä Jyväskylän yliopiston oppimis- ja ohjaamiskeskus Valterin kanssa aloitettiin Orimattilan oppimisen tuen suunnitelman päivittäminen. Valterin prosessiohjauksen työskentelyn kautta koko henkilöstö osallistui oppimisen tuen toimintojen tarkasteluun ja kehittämiseen. Kehittämistä tehtiin kaupunkitasolla yhteisessä Veso-koulutuspäivässä ja yksiköittäin esimiesten ohjaamana kevätlukukaudella 2020. Tavoitteena oli tarkastella kaikkia oppimisen tuen muotoja ja toimintoja Orimattilassa. Tarkastelun kautta yritettiin löytää sekä toimivat prosessit, joita kannattaa jatkaa kuin myös toimintatavat, jotka eivät toimi ja siten vaativat muutosta. Työ jäi kesken maaliskuussa ja sitä jatketaan tulevana lukuvuonna.
MYLLYLÄN KOULU:
Edellisen lukuvuoden arviointipäivän tulosten perusteella lv. 2019-2020 sisäisiksi kehittämispainopisteiksi valittiin
1. Oppimisympäristöjen kehittäminen
Tavoitteena on suunnitella Myllylän koulun peruskorjauksen yhteydessä koulusta oppimisympäristö, joka motivoi oppimaan ja pystyy tarjoamaan erilaisia oppimisympäristöjä ja muunneltavia tiloja.
TOTEUTUMA
Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana Myllylän koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutettavien toiminnallisten muutosten, kiintokalustuksen ja oppitilakalustuksen suunnittelussa.
Keväällä 2019 toimitettiin peruskorjauksen suunnitteluun toiminnallisten muutosten ehdotus sisältäen opetustilojen väliseinämuutokset sekä henkilöstön tilojen muutokset.
Syksyllä 2019 peruskorjauksen suunnittelutyön alettua henkilöstö kommentoi pääsuunnittelijalle säännöllisesti kiintokalustustarvetta ja tilojen toiminnallisuutta suunnitelmien edetessä.
Keväällä 2020 henkilöstö kommentoi oppikalustussuunnitelmaa.
2. Opetus
Tavoitteena on valmistella suunnitelmaa opetuksen työtavoista ja joustavista opetusjärjestelyistä huomioiden erilaiset oppijat. Tämä liittyy myös peruskorjatussa Myllylän koulussa uusien fyysisten tilojen monipuolisempaan käyttöön.
TOTEUTUMA
Kehitettiin luokka-astetiimien (luokanopettaja+luokanopettaja+ koulunkäyntiavustaja(t)), laaja-alaisen erityisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen toimintaa enemmän yhteistopettajuuteen ohjaavaksi tiimitoiminnaksi. Yksikkötasolla pyrittiin tehostamaan käytettävissä olevaa resurssia (erityisopettajien työ, koulunkäyntiavustajien työ, yhteissuunnittelu). Työjärjestysten laadinnassa tulevalle lukuvuodelle otettiin huomioon palkitus yli luokkarajojen, jolloin käytettävissä olevan tukiresurssin käyttöä voidaan suunnitella enemmän oppiainekohtaisesti.
Kehittämisessä päästiin hyvään alkuun ja työtä jatketaan tulevalla lukuvuodella.
3. Opetussuunnitelma
Tavoitteenamme on kehittää ohjeistusta, kuinka oppilasarvioinnista ja opetuksen tavoitteista informoidaan oppilaita sekä huoltajia.
TOTEUTUMA
Tämän asian kehittämiseen ei pystytty tänä lukuvuotena vastaamaan.
Lukuvuoden 2019-2020 keskeisiä piirteitä
Peruskorjauksen alkaminen
Edellisen lukuvuoden keväällä (2019) valmisteltiin tulevaa peruskorjausta niin, että valmistauduttiin syksyllä aloittamaan koulutyö kahdessa yksikössä. 1.-3.-luokkien toiminta suunniteltiin tiivistetysti Myllylän koulun laajennusosaan ja 4.-6.-luokkien toiminnan siirrettiin kokonaisuudessaan Wanhan Amiksen väistötiloihin Myllylän koulun peruskorjauksen vuoksi.
Nykyiseen lukuvuoteen lähdettäessä oli siis tiedossa, että kaikessa toiminnassa tulee olemaan haasteita käytettävissä olevien tilojen (Myllylässä ei ruokalaa eikä liikuntasalia käytössä lv. 2019-2020 ja 2020-2021) ja materiaalien riittävyyden kanssa. Peruskorjauksen valmistelussa poistettiin käytöstä kaikki sellainen opetusmateriaali, jonka tiedettiin tai ennakoitiin olevan sisäilman kannalta riski säilyttää. Wanhalle Amikselle otettiin mukaan vain ne tarvikkeet, kalusteet ja materiaalit, jotka voitiin ilman riskiä viedä uuteen toimintapaikkaan.
Väistöön siirtymisen ja Myllylän koulutyön valmistelu keväällä 2019 oli suunniteltava erityisen tarkkaan, sillä väistöopetustilat Wanhalle Amikselle valmistuivat vasta kesä-heinäkuussa, ja muutto pystyttiin tekemään aivan lukuvuoden alussa. Myllylän koululla ei tiedetty vielä keväällä 2019 esimerkiksi nyt kuluneen lukuvuoden ruokailujärjestelyistä, joten paljon kysymyksiä jäi myös auki ennen viime lukuvuoden aloitusta. Jälkeenpäin tarkasteltuna koulun sisäinen toiminnan suunnittelu molempien yksiköiden osalta onnistui hyvin, sillä koulutyö saatiin alkamaan molemmissa yksiköissä ilman suurempia vaikeuksia ja esiin nousseisiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan kohtuullisesti toimintavuoden aikana. Molemmissa yksiköissä tapahtui lukuvuoden aikana jatkuvia muutoksia, jotka vaikuttivat koko yksikön toimintaan ja vaativat jatkuvaa suunnittelua ja muuntautumista myös koulutyön osalta (Myllylän koululla purkutöiden valmistelut, luokkaruokailun alkaminen ja peruskorjauksen työmaajärjestelyt, Wanhalla Amiksella piha-alueen muutokset, lukion ja yhteiskoulun parkkipaikan työmaa, yhteiskoulun konttikoulun rakennustyömaa).
Kahden yksikön toiminta
Lukuvuoden aikana toiminnan jakaantuminen kahteen yksikköön aiheutti aluksi myös käytännön toimissa paljon miettimistä. Oppilashuollon ja laaja-alaisen erityisopetuksen kannalta oli tiedossa, että tilojen suhteen haasteita tulee varmasti päällekkäisyyksien vuoksi molemmissa yksiköissä, kun tilat olivat yhteiskäytössä. Oppilashuollon tukimuotojen toiminnalle tyypillinen akuutti tarve oli hankalimmin ennakoitavissa ja siksi myös vapaita tiloja ei ollut aina saatavilla. Silloin oli aina mukauduttava niille mahdollisuuksille, joita käytössä oli.
Yleiseen yksikkötason tiedottamiseen panostettiin, mutta aika ajoin huomattiin, että kahden yksikön kannalta tiettyjen asioiden tiedottaminen molemmille yksiköille rasitti ja aiheutti turhaa tietotulvaa. Toisaalta tiedotusta ei voinut jättää tekemättäkään, sillä osa henkilöstöstä toimi jatkuvasti molemmissa yksiköissä, ja siksi miltei kaikkien oli oltava kartalla molempien yksiköiden asioista.
Lukuvuoden aikana molemmat yksiköt hioutuivat matkan varrella toimimaan saumattomammin ja käytäntö sujui aina jatkuvista haasteista huolimatta. Henkilöstön venymiskykyä koeteltiin, mutta yhteinen missio oli ja on edelleen selvitä peruskorjausvaiheesta mahdollisimman pienillä vaurioilla ja palata lv. 2021-2022 saneerattuun, turvalliseen ja moderniin kouluun. Yhteishengen kannalta tärkeät yhteiset hetket ja kollegiaalinen tuki yksiköiden välillä jäivät valitettavan vähiin.
Poikkeustilanne ja etäopetus
Kevätlukukauden osalta kouluja koskenut n. kahden kuukauden mittainen poikkeustilanne asetettiin 18.3.2020 ja sen myötä suljettiin kaikki koulut ja oppilaitokset. Etäopetuksen aloittaminen ja toteuttaminen oli ennenkokematon tilanne jokaisessa Suomen koulussa. Koulujen sulkeminen tapahtui nopeasti, joten etäopetukseen siirtymisen suunnittelu tehtiin lennosta, yhden viikonlopun aikana. Etäopetusjakson aikana Myllylän koulussa toimi myös lähiopetus molemmissa yksiköissä lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille ml. oppilashuolto. Etäopetuksen aikana ateriapalvelut tarjosi oppilaalle kouluruoan kotiin. Oppilashuollon palvelut tarjottiin myös etäopetuksessa oleville. Näillä toimilla onnistuttiin saavuttamaan lukuvuoden tavoitteet ja sisällöt niin kattavasti opetussuunnitelman mukaisesti, kuin se käytännössä mahdollista oli.
Etäopetusjakson kyselypalautteen mukaan palaute oli suurimmalti osin positiivinen, olipa kyseessä sitten oppilas, huoltaja tai henkilöstön jäsen. Koulun omista kyselypalautteista selviää, että pääosin oppilaiden saamat tehtävät olivat sopivia ja etäopetuksessa käytetyt sovellukset toimivia. Oppilaat kokivat saaneensa tukea varsinkin, kun sekä luokanopettajien että koulunkäyntiavustajien työtä käytettiin mahdollisimman paljon etäoppilaiden kontaktointiin.
Etäopetusjakso koetteli kuitenkin suuresti niin henkilöstön, oppilaiden kuin huoltajien jaksamista. Henkilöstölle tilanne oli uusi ja monella työ oli sekä lähi- että etäopetusta. Etäopetuksessa toimivia sovelluksia ei oltu opetettu kaikille oppilaille, sillä varsinkin alemmilla luokka-asteilla kyseiset sovellukset ja ohjelmat opetetaan vasta ylemmillä vuosiluokilla. Etäavustaminen ja opetus koettiin työlääksi, ja työpäivät venyivät erittäin pitkiksi.
Oppilaiden osalta tärkeä huomio oli, että kavereita ja yhdessä tekemistä kaivattiin. Kuitenkin monella oppilaalla oli selvä huomio siitä, että koulutyöhön pystyi paremmin keskittymään kotona. Koulutyötä pystyi myös jaksottamaan oman mielensä mukaan ja työskentely oli kotona rennompaa.
Huoltajien palaute oli pääosin positiivinen. Lasten etäopiskelu ja sen ohjaaminen kotona oli kuitenkin rankkaa. Osalle huoltajista tämä vaihe aiheutti paineita ja riittämättömyyttä. Tätä on pystyttävä ennakoimaan mahdollisella seuraavalla etäopiskelujaksolla.
Edellisen lukuvuoden keväällä (2019) valmisteltiin tulevaa peruskorjausta niin, että valmistauduttiin syksyllä aloittamaan koulutyö kahdessa yksikössä. 1.-3.-luokkien toiminta suunniteltiin tiivistetysti Myllylän koulun laajennusosaan ja 4.-6.-luokkien toiminnan siirrettiin kokonaisuudessaan Wanhan Amiksen väistötiloihin Myllylän koulun peruskorjauksen vuoksi.
Nykyiseen lukuvuoteen lähdettäessä oli siis tiedossa, että kaikessa toiminnassa tulee olemaan haasteita käytettävissä olevien tilojen (Myllylässä ei ruokalaa eikä liikuntasalia käytössä lv. 2019-2020 ja 2020-2021) ja materiaalien riittävyyden kanssa. Peruskorjauksen valmistelussa poistettiin käytöstä kaikki sellainen opetusmateriaali, jonka tiedettiin tai ennakoitiin olevan sisäilman kannalta riski säilyttää. Wanhalle Amikselle otettiin mukaan vain ne tarvikkeet, kalusteet ja materiaalit, jotka voitiin ilman riskiä viedä uuteen toimintapaikkaan.
Väistöön siirtymisen ja Myllylän koulutyön valmistelu keväällä 2019 oli suunniteltava erityisen tarkkaan, sillä väistöopetustilat Wanhalle Amikselle valmistuivat vasta kesä-heinäkuussa, ja muutto pystyttiin tekemään aivan lukuvuoden alussa. Myllylän koululla ei tiedetty vielä keväällä 2019 esimerkiksi nyt kuluneen lukuvuoden ruokailujärjestelyistä, joten paljon kysymyksiä jäi myös auki ennen viime lukuvuoden aloitusta. Jälkeenpäin tarkasteltuna koulun sisäinen toiminnan suunnittelu molempien yksiköiden osalta onnistui hyvin, sillä koulutyö saatiin alkamaan molemmissa yksiköissä ilman suurempia vaikeuksia ja esiin nousseisiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan kohtuullisesti toimintavuoden aikana. Molemmissa yksiköissä tapahtui lukuvuoden aikana jatkuvia muutoksia, jotka vaikuttivat koko yksikön toimintaan ja vaativat jatkuvaa suunnittelua ja muuntautumista myös koulutyön osalta (Myllylän koululla purkutöiden valmistelut, luokkaruokailun alkaminen ja peruskorjauksen työmaajärjestelyt, Wanhalla Amiksella piha-alueen muutokset, lukion ja yhteiskoulun parkkipaikan työmaa, yhteiskoulun konttikoulun rakennustyömaa).
Kahden yksikön toiminta
Lukuvuoden aikana toiminnan jakaantuminen kahteen yksikköön aiheutti aluksi myös käytännön toimissa paljon miettimistä. Oppilashuollon ja laaja-alaisen erityisopetuksen kannalta oli tiedossa, että tilojen suhteen haasteita tulee varmasti päällekkäisyyksien vuoksi molemmissa yksiköissä, kun tilat olivat yhteiskäytössä. Oppilashuollon tukimuotojen toiminnalle tyypillinen akuutti tarve oli hankalimmin ennakoitavissa ja siksi myös vapaita tiloja ei ollut aina saatavilla. Silloin oli aina mukauduttava niille mahdollisuuksille, joita käytössä oli.
Yleiseen yksikkötason tiedottamiseen panostettiin, mutta aika ajoin huomattiin, että kahden yksikön kannalta tiettyjen asioiden tiedottaminen molemmille yksiköille rasitti ja aiheutti turhaa tietotulvaa. Toisaalta tiedotusta ei voinut jättää tekemättäkään, sillä osa henkilöstöstä toimi jatkuvasti molemmissa yksiköissä, ja siksi miltei kaikkien oli oltava kartalla molempien yksiköiden asioista.
Lukuvuoden aikana molemmat yksiköt hioutuivat matkan varrella toimimaan saumattomammin ja käytäntö sujui aina jatkuvista haasteista huolimatta. Henkilöstön venymiskykyä koeteltiin, mutta yhteinen missio oli ja on edelleen selvitä peruskorjausvaiheesta mahdollisimman pienillä vaurioilla ja palata lv. 2021-2022 saneerattuun, turvalliseen ja moderniin kouluun. Yhteishengen kannalta tärkeät yhteiset hetket ja kollegiaalinen tuki yksiköiden välillä jäivät valitettavan vähiin.
Poikkeustilanne ja etäopetus
Kevätlukukauden osalta kouluja koskenut n. kahden kuukauden mittainen poikkeustilanne asetettiin 18.3.2020 ja sen myötä suljettiin kaikki koulut ja oppilaitokset. Etäopetuksen aloittaminen ja toteuttaminen oli ennenkokematon tilanne jokaisessa Suomen koulussa. Koulujen sulkeminen tapahtui nopeasti, joten etäopetukseen siirtymisen suunnittelu tehtiin lennosta, yhden viikonlopun aikana. Etäopetusjakson aikana Myllylän koulussa toimi myös lähiopetus molemmissa yksiköissä lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille ml. oppilashuolto. Etäopetuksen aikana ateriapalvelut tarjosi oppilaalle kouluruoan kotiin. Oppilashuollon palvelut tarjottiin myös etäopetuksessa oleville. Näillä toimilla onnistuttiin saavuttamaan lukuvuoden tavoitteet ja sisällöt niin kattavasti opetussuunnitelman mukaisesti, kuin se käytännössä mahdollista oli.
Etäopetusjakson kyselypalautteen mukaan palaute oli suurimmalti osin positiivinen, olipa kyseessä sitten oppilas, huoltaja tai henkilöstön jäsen. Koulun omista kyselypalautteista selviää, että pääosin oppilaiden saamat tehtävät olivat sopivia ja etäopetuksessa käytetyt sovellukset toimivia. Oppilaat kokivat saaneensa tukea varsinkin, kun sekä luokanopettajien että koulunkäyntiavustajien työtä käytettiin mahdollisimman paljon etäoppilaiden kontaktointiin.
Etäopetusjakso koetteli kuitenkin suuresti niin henkilöstön, oppilaiden kuin huoltajien jaksamista. Henkilöstölle tilanne oli uusi ja monella työ oli sekä lähi- että etäopetusta. Etäopetuksessa toimivia sovelluksia ei oltu opetettu kaikille oppilaille, sillä varsinkin alemmilla luokka-asteilla kyseiset sovellukset ja ohjelmat opetetaan vasta ylemmillä vuosiluokilla. Etäavustaminen ja opetus koettiin työlääksi, ja työpäivät venyivät erittäin pitkiksi.
Oppilaiden osalta tärkeä huomio oli, että kavereita ja yhdessä tekemistä kaivattiin. Kuitenkin monella oppilaalla oli selvä huomio siitä, että koulutyöhön pystyi paremmin keskittymään kotona. Koulutyötä pystyi myös jaksottamaan oman mielensä mukaan ja työskentely oli kotona rennompaa.
Huoltajien palaute oli pääosin positiivinen. Lasten etäopiskelu ja sen ohjaaminen kotona oli kuitenkin rankkaa. Osalle huoltajista tämä vaihe aiheutti paineita ja riittämättömyyttä. Tätä on pystyttävä ennakoimaan mahdollisella seuraavalla etäopiskelujaksolla.