Lukuvuoden 2019-2020 keskeisiä piirteitä
Peruskorjauksen alkaminen
Edellisen lukuvuoden keväällä (2019) valmisteltiin tulevaa peruskorjausta niin, että valmistauduttiin syksyllä aloittamaan koulutyö kahdessa yksikössä. 1.-3.-luokkien toiminta suunniteltiin tiivistetysti Myllylän koulun laajennusosaan ja 4.-6.-luokkien toiminnan siirrettiin kokonaisuudessaan Wanhan Amiksen väistötiloihin Myllylän koulun peruskorjauksen vuoksi.
Nykyiseen lukuvuoteen lähdettäessä oli siis tiedossa, että kaikessa toiminnassa tulee olemaan haasteita käytettävissä olevien tilojen (Myllylässä ei ruokalaa eikä liikuntasalia käytössä lv. 2019-2020 ja 2020-2021) ja materiaalien riittävyyden kanssa. Peruskorjauksen valmistelussa poistettiin käytöstä kaikki sellainen opetusmateriaali, jonka tiedettiin tai ennakoitiin olevan sisäilman kannalta riski säilyttää. Wanhalle Amikselle otettiin mukaan vain ne tarvikkeet, kalusteet ja materiaalit, jotka voitiin ilman riskiä viedä uuteen toimintapaikkaan.
Väistöön siirtymisen ja Myllylän koulutyön valmistelu keväällä 2019 oli suunniteltava erityisen tarkkaan, sillä väistöopetustilat Wanhalle Amikselle valmistuivat vasta kesä-heinäkuussa, ja muutto pystyttiin tekemään aivan lukuvuoden alussa. Myllylän koululla ei tiedetty vielä keväällä 2019 esimerkiksi nyt kuluneen lukuvuoden ruokailujärjestelyistä, joten paljon kysymyksiä jäi myös auki ennen viime lukuvuoden aloitusta. Jälkeenpäin tarkasteltuna koulun sisäinen toiminnan suunnittelu molempien yksiköiden osalta onnistui hyvin, sillä koulutyö saatiin alkamaan molemmissa yksiköissä ilman suurempia vaikeuksia ja esiin nousseisiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan kohtuullisesti toimintavuoden aikana. Molemmissa yksiköissä tapahtui lukuvuoden aikana jatkuvia muutoksia, jotka vaikuttivat koko yksikön toimintaan ja vaativat jatkuvaa suunnittelua ja muuntautumista myös koulutyön osalta (Myllylän koululla purkutöiden valmistelut, luokkaruokailun alkaminen ja peruskorjauksen työmaajärjestelyt, Wanhalla Amiksella piha-alueen muutokset, lukion ja yhteiskoulun parkkipaikan työmaa, yhteiskoulun konttikoulun rakennustyömaa).
Kahden yksikön toiminta
Lukuvuoden aikana toiminnan jakaantuminen kahteen yksikköön aiheutti aluksi myös käytännön toimissa paljon miettimistä. Oppilashuollon ja laaja-alaisen erityisopetuksen kannalta oli tiedossa, että tilojen suhteen haasteita tulee varmasti päällekkäisyyksien vuoksi molemmissa yksiköissä, kun tilat olivat yhteiskäytössä. Oppilashuollon tukimuotojen toiminnalle tyypillinen akuutti tarve oli hankalimmin ennakoitavissa ja siksi myös vapaita tiloja ei ollut aina saatavilla. Silloin oli aina mukauduttava niille mahdollisuuksille, joita käytössä oli.
Yleiseen yksikkötason tiedottamiseen panostettiin, mutta aika ajoin huomattiin, että kahden yksikön kannalta tiettyjen asioiden tiedottaminen molemmille yksiköille rasitti ja aiheutti turhaa tietotulvaa. Toisaalta tiedotusta ei voinut jättää tekemättäkään, sillä osa henkilöstöstä toimi jatkuvasti molemmissa yksiköissä, ja siksi miltei kaikkien oli oltava kartalla molempien yksiköiden asioista.
Lukuvuoden aikana molemmat yksiköt hioutuivat matkan varrella toimimaan saumattomammin ja käytäntö sujui aina jatkuvista haasteista huolimatta. Henkilöstön venymiskykyä koeteltiin, mutta yhteinen missio oli ja on edelleen selvitä peruskorjausvaiheesta mahdollisimman pienillä vaurioilla ja palata lv. 2021-2022 saneerattuun, turvalliseen ja moderniin kouluun. Yhteishengen kannalta tärkeät yhteiset hetket ja kollegiaalinen tuki yksiköiden välillä jäivät valitettavan vähiin.
Poikkeustilanne ja etäopetus
Kevätlukukauden osalta kouluja koskenut n. kahden kuukauden mittainen poikkeustilanne asetettiin 18.3.2020 ja sen myötä suljettiin kaikki koulut ja oppilaitokset. Etäopetuksen aloittaminen ja toteuttaminen oli ennenkokematon tilanne jokaisessa Suomen koulussa. Koulujen sulkeminen tapahtui nopeasti, joten etäopetukseen siirtymisen suunnittelu tehtiin lennosta, yhden viikonlopun aikana. Etäopetusjakson aikana Myllylän koulussa toimi myös lähiopetus molemmissa yksiköissä lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille ml. oppilashuolto. Etäopetuksen aikana ateriapalvelut tarjosi oppilaalle kouluruoan kotiin. Oppilashuollon palvelut tarjottiin myös etäopetuksessa oleville. Näillä toimilla onnistuttiin saavuttamaan lukuvuoden tavoitteet ja sisällöt niin kattavasti opetussuunnitelman mukaisesti, kuin se käytännössä mahdollista oli.
Etäopetusjakson kyselypalautteen mukaan palaute oli suurimmalti osin positiivinen, olipa kyseessä sitten oppilas, huoltaja tai henkilöstön jäsen. Koulun omista kyselypalautteista selviää, että pääosin oppilaiden saamat tehtävät olivat sopivia ja etäopetuksessa käytetyt sovellukset toimivia. Oppilaat kokivat saaneensa tukea varsinkin, kun sekä luokanopettajien että koulunkäyntiavustajien työtä käytettiin mahdollisimman paljon etäoppilaiden kontaktointiin.
Etäopetusjakso koetteli kuitenkin suuresti niin henkilöstön, oppilaiden kuin huoltajien jaksamista. Henkilöstölle tilanne oli uusi ja monella työ oli sekä lähi- että etäopetusta. Etäopetuksessa toimivia sovelluksia ei oltu opetettu kaikille oppilaille, sillä varsinkin alemmilla luokka-asteilla kyseiset sovellukset ja ohjelmat opetetaan vasta ylemmillä vuosiluokilla. Etäavustaminen ja opetus koettiin työlääksi, ja työpäivät venyivät erittäin pitkiksi.
Oppilaiden osalta tärkeä huomio oli, että kavereita ja yhdessä tekemistä kaivattiin. Kuitenkin monella oppilaalla oli selvä huomio siitä, että koulutyöhön pystyi paremmin keskittymään kotona. Koulutyötä pystyi myös jaksottamaan oman mielensä mukaan ja työskentely oli kotona rennompaa.
Huoltajien palaute oli pääosin positiivinen. Lasten etäopiskelu ja sen ohjaaminen kotona oli kuitenkin rankkaa. Osalle huoltajista tämä vaihe aiheutti paineita ja riittämättömyyttä. Tätä on pystyttävä ennakoimaan mahdollisella seuraavalla etäopiskelujaksolla.
Edellisen lukuvuoden keväällä (2019) valmisteltiin tulevaa peruskorjausta niin, että valmistauduttiin syksyllä aloittamaan koulutyö kahdessa yksikössä. 1.-3.-luokkien toiminta suunniteltiin tiivistetysti Myllylän koulun laajennusosaan ja 4.-6.-luokkien toiminnan siirrettiin kokonaisuudessaan Wanhan Amiksen väistötiloihin Myllylän koulun peruskorjauksen vuoksi.
Nykyiseen lukuvuoteen lähdettäessä oli siis tiedossa, että kaikessa toiminnassa tulee olemaan haasteita käytettävissä olevien tilojen (Myllylässä ei ruokalaa eikä liikuntasalia käytössä lv. 2019-2020 ja 2020-2021) ja materiaalien riittävyyden kanssa. Peruskorjauksen valmistelussa poistettiin käytöstä kaikki sellainen opetusmateriaali, jonka tiedettiin tai ennakoitiin olevan sisäilman kannalta riski säilyttää. Wanhalle Amikselle otettiin mukaan vain ne tarvikkeet, kalusteet ja materiaalit, jotka voitiin ilman riskiä viedä uuteen toimintapaikkaan.
Väistöön siirtymisen ja Myllylän koulutyön valmistelu keväällä 2019 oli suunniteltava erityisen tarkkaan, sillä väistöopetustilat Wanhalle Amikselle valmistuivat vasta kesä-heinäkuussa, ja muutto pystyttiin tekemään aivan lukuvuoden alussa. Myllylän koululla ei tiedetty vielä keväällä 2019 esimerkiksi nyt kuluneen lukuvuoden ruokailujärjestelyistä, joten paljon kysymyksiä jäi myös auki ennen viime lukuvuoden aloitusta. Jälkeenpäin tarkasteltuna koulun sisäinen toiminnan suunnittelu molempien yksiköiden osalta onnistui hyvin, sillä koulutyö saatiin alkamaan molemmissa yksiköissä ilman suurempia vaikeuksia ja esiin nousseisiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan kohtuullisesti toimintavuoden aikana. Molemmissa yksiköissä tapahtui lukuvuoden aikana jatkuvia muutoksia, jotka vaikuttivat koko yksikön toimintaan ja vaativat jatkuvaa suunnittelua ja muuntautumista myös koulutyön osalta (Myllylän koululla purkutöiden valmistelut, luokkaruokailun alkaminen ja peruskorjauksen työmaajärjestelyt, Wanhalla Amiksella piha-alueen muutokset, lukion ja yhteiskoulun parkkipaikan työmaa, yhteiskoulun konttikoulun rakennustyömaa).
Kahden yksikön toiminta
Lukuvuoden aikana toiminnan jakaantuminen kahteen yksikköön aiheutti aluksi myös käytännön toimissa paljon miettimistä. Oppilashuollon ja laaja-alaisen erityisopetuksen kannalta oli tiedossa, että tilojen suhteen haasteita tulee varmasti päällekkäisyyksien vuoksi molemmissa yksiköissä, kun tilat olivat yhteiskäytössä. Oppilashuollon tukimuotojen toiminnalle tyypillinen akuutti tarve oli hankalimmin ennakoitavissa ja siksi myös vapaita tiloja ei ollut aina saatavilla. Silloin oli aina mukauduttava niille mahdollisuuksille, joita käytössä oli.
Yleiseen yksikkötason tiedottamiseen panostettiin, mutta aika ajoin huomattiin, että kahden yksikön kannalta tiettyjen asioiden tiedottaminen molemmille yksiköille rasitti ja aiheutti turhaa tietotulvaa. Toisaalta tiedotusta ei voinut jättää tekemättäkään, sillä osa henkilöstöstä toimi jatkuvasti molemmissa yksiköissä, ja siksi miltei kaikkien oli oltava kartalla molempien yksiköiden asioista.
Lukuvuoden aikana molemmat yksiköt hioutuivat matkan varrella toimimaan saumattomammin ja käytäntö sujui aina jatkuvista haasteista huolimatta. Henkilöstön venymiskykyä koeteltiin, mutta yhteinen missio oli ja on edelleen selvitä peruskorjausvaiheesta mahdollisimman pienillä vaurioilla ja palata lv. 2021-2022 saneerattuun, turvalliseen ja moderniin kouluun. Yhteishengen kannalta tärkeät yhteiset hetket ja kollegiaalinen tuki yksiköiden välillä jäivät valitettavan vähiin.
Poikkeustilanne ja etäopetus
Kevätlukukauden osalta kouluja koskenut n. kahden kuukauden mittainen poikkeustilanne asetettiin 18.3.2020 ja sen myötä suljettiin kaikki koulut ja oppilaitokset. Etäopetuksen aloittaminen ja toteuttaminen oli ennenkokematon tilanne jokaisessa Suomen koulussa. Koulujen sulkeminen tapahtui nopeasti, joten etäopetukseen siirtymisen suunnittelu tehtiin lennosta, yhden viikonlopun aikana. Etäopetusjakson aikana Myllylän koulussa toimi myös lähiopetus molemmissa yksiköissä lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille ml. oppilashuolto. Etäopetuksen aikana ateriapalvelut tarjosi oppilaalle kouluruoan kotiin. Oppilashuollon palvelut tarjottiin myös etäopetuksessa oleville. Näillä toimilla onnistuttiin saavuttamaan lukuvuoden tavoitteet ja sisällöt niin kattavasti opetussuunnitelman mukaisesti, kuin se käytännössä mahdollista oli.
Etäopetusjakson kyselypalautteen mukaan palaute oli suurimmalti osin positiivinen, olipa kyseessä sitten oppilas, huoltaja tai henkilöstön jäsen. Koulun omista kyselypalautteista selviää, että pääosin oppilaiden saamat tehtävät olivat sopivia ja etäopetuksessa käytetyt sovellukset toimivia. Oppilaat kokivat saaneensa tukea varsinkin, kun sekä luokanopettajien että koulunkäyntiavustajien työtä käytettiin mahdollisimman paljon etäoppilaiden kontaktointiin.
Etäopetusjakso koetteli kuitenkin suuresti niin henkilöstön, oppilaiden kuin huoltajien jaksamista. Henkilöstölle tilanne oli uusi ja monella työ oli sekä lähi- että etäopetusta. Etäopetuksessa toimivia sovelluksia ei oltu opetettu kaikille oppilaille, sillä varsinkin alemmilla luokka-asteilla kyseiset sovellukset ja ohjelmat opetetaan vasta ylemmillä vuosiluokilla. Etäavustaminen ja opetus koettiin työlääksi, ja työpäivät venyivät erittäin pitkiksi.
Oppilaiden osalta tärkeä huomio oli, että kavereita ja yhdessä tekemistä kaivattiin. Kuitenkin monella oppilaalla oli selvä huomio siitä, että koulutyöhön pystyi paremmin keskittymään kotona. Koulutyötä pystyi myös jaksottamaan oman mielensä mukaan ja työskentely oli kotona rennompaa.
Huoltajien palaute oli pääosin positiivinen. Lasten etäopiskelu ja sen ohjaaminen kotona oli kuitenkin rankkaa. Osalle huoltajista tämä vaihe aiheutti paineita ja riittämättömyyttä. Tätä on pystyttävä ennakoimaan mahdollisella seuraavalla etäopiskelujaksolla.