Erasmus-kurssi Kroatiassa
Well-being and stress management Reykjavik
Jännitystä ilmassa. Piti lentää Oslon kautta, joten eka jännitys oli, seuraavatko matkatavarat vaihdon myötä Reykjavikiin. Kohtasimme onnellisesti. Suurempi jännitys oli se, ettei minulla ollut kurssin ohjelmaa eikä illan kokoontumispaikan osoitetta. Se oli lähetetty WhatsUp ryhmään (asiasta sain perjantaina viestin eli minut oli liitetty ryhmään ja olin poistunut siitä? ). Koneesta onneksi löytyi yksi "puolituttu", joka oli tulossa samaan kurssipaikkaan. Kuljetuksen kentältä hotelliin olin sentään buukannut edellisenä iltana. Kurssin avaustilaisuudessa selvisi, että numeroni oli hieman "muokkaantunut" kurssitoimistossa ja siksi nuo infot ei perille tulleet. Nyt osaan reitin kurssipaikalle ja saan kaikki infot, joten ainoa "tressi" tällä hetkellä on tämä -3h aikaero. Katsotaan, mitä viikko tuo tullessaan . . .
Viimeinen kurssipäivä
Bok!
Minä sain kuin sainkin suoritettua kurssin hyväksytysti ja sain kurssitodistuksen! Ajattelen, että minun pomalo-asenteessani on vielä paljon hiomisen varaa. Myöhästyinhän sentään kurssin aikana ainoastaan yhden kerran. Se tapahtui ensimmäisen kurssipäivän aamuna, kun eksyin Splitin pikkukujille Googlen kävelyohjeista huolimatta. Saavuin paikalle hikisenä, järkyttyneenä myöhästymisestäni ja kolme minuuttia yli tunnin alkamisajan! Pahoittelin häpeissäni myöhästymistäni ja selitin, että halusin vain niin kovasti noudattaa edellisenä iltana saamaani pomalo-ohjetta. Olivat sitä mieltä, että myöhästymiseni oli liian pientä, eikä sitä voi edes laskea myöhästymiseksi pomalosta puhumattakaan. Moni muu kurssilainen osasi paljon paremmin noudattaa pomalo-ohjetta, ainakin, jos ajattelen sitä, mihin aikaan osa heistä tunneille saapui;) Ehkä kurssin päätavoite ei sittenkään ollut tuon pomalo-asenteen oppiminen; taisivat huijata kurssin alussa.
Kurssi on nyt päättynyt ja opettajat eri puolelta Eurooppaa lähtevät vähitellen paluumatkalleen kohti omaa kotimaataan. Mielestäni ehdottomasti parasta, mielenkiintoisinta ja opettavaisinta tällä kurssilla on ollut saada tavata opettajia muista Euroopan maista. Koulusysteemeissä eri puolella Eurooppaa on paljon saamaa, mutta toisaalta myös paljon eroja. Monista erilaisista toimintatavoista huolimatta minusta tuntuu kuitenkin siltä, että monet eurooppalaisten opettajien huolet kuulostavat kovin samanlaisilta. Kuten Seikkukin totesi omassa Firenzen kurssiblogissaan, huolta aiheuttavat mm. huoltajien taholta tulevat suuret odotukset sekä jatkuvasti lisääntyvät paperityöt. Opettajien suurin toive tuntui olevan saada tehdä opetustyötä oppilaiden kanssa ja oppilaita varten. Tätä työrauhaa minäkin kovasti toivon ja arvostan. Eihän opettajan työ kai olisi mitään ilman oppilaita! Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä pääosaan nousivat tällä kurssilla yhteistyö, käyttäytymisen ymmärtäminen ja oppilaiden kanssa yhdessä tekeminen sekä läsnäolo.
Huomenna aikaisin aamulla nousen lentokoneeseen tyytyväisenä ja yritän parhaani mukaan ottaa töissä käyttöön kurssilla olleita hyödyllisiä asioita.
Tuota pomalo-juttua minun on kyllä ehdottomasti pohdittava lisää. Isälläni oli (ja on edelleen) tapana sanoa: " Ei hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi". Siinä on kyllä paljon samaa kuin tuossa pomalossa...
Viides kurssipäivä
Bok!
Viidennen kurssipäivän aamuna matkustimme ryhmäni kanssa pikkubussilla Splitin keskustasta lähemmäs vuoria ja saavuimme viehättävään pikkukylään, vanhan myllyn yhteyteydessä toimivan ravintolan pihapiiriin. Myllyn vieressä virtasi vuorilta tuleva kirkasvetinen puro, jonka äärellä saimme jatkaa jooga-harjoituksia siitä, mihin maanantaina pääsimme. Lisää ajatuksia hengityksen merkityksestä, rentoutumisesta ja keskittymisestä. Mahtavaa!
Palattuamme takaisin Splitin kaupunkiin, Erasmus-kurssikeskukseen meidän loppupäivän pääaiheena oli Understanding the human behavior. Kantavana teemana kiusaamisen ehkäisyssä kurssillamme on ollut ihmisen käyttäytymisteorioihin liittyvät teemat ja niiden ymmärtäminen kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Tänään pääaiheenamme oli erilaisten perustarpeiden merkitys käyttäytymisessämme ja kuinka nämä perustarpeet ohjaavat käyttäytymistämme.
Huomenna on kurssini viimeinen päivä. Saa nähdä jäänkö ilman kurssitodistusta vai olenko osoittanut riittävää pomalo-asennetta?
Alemmassa kuvassa (jonka eräs kurssilainen otti minusta tänään tehdessämme rentoutusharjoitusta) on mielestäni jo näkyvissä ainakin aavistus tuota "ota iisisti" /pomalo-ajatusta:)
Neljäs kurssipäivä
Dobar da!
Keskiviikon alamäkiaamukävelyn sain tehdä aikaisessa ja lämpimässä auringon paisteessa. Tänään meillä oli opetusta ainoastaan aamupäivällä, koska loppupäivä oli varattu tarkempaan Splitin ja lähiympäristön tutkailuun.
Aamun aikasen oppitunnin aihe oli The perfect morning pick-me-up brain gym. Tunnilla teimme erilaisia aivojumppatreenejä, joita voi tehdä oppilaiden kanssa. Erilaisten aivojumppaharjoitusten avulla voidaan esim. aamulla herätellä aivot työskentelemään "oikealla taajuudella". Keskustelimme motivoinnista ja motivoitumisesta. Mikä tai mitkä asiat saavat meidät motivoitumaan uuden opiskelusta ja oppimisesta? Onko motivoituminen sisäistä halua oppia vai onko motivoituminen opiskeluun ulkoisten esim. palkintojen tavoittelua? Motivointitehtävien tekeminen oli hauskaa ja nauru raikui niitä tehdessämme. Tänään tunnilla oli paikalla minun lisäkseni opettajia ranskasta, espanjasta ja romaniasta.
Aamun oppituntien jälkeen minä suuntasin tieni rantaa kohden ja vietin loppupäivän kävellen pitkin meren rantaa. Kävelykilometrejä on tänään kertynyt paljon ja puhelimen valokuvakirjasto on täyttynyt toinen toistaan kauniimmista maisemista. Kaikkea en kuvannut, vaan luotan siihen, että Splitin kaunis ranta-ja merimaisema on tallentunut muistojeni kuvakirjastoon ja voin palata niitä kuvia katselemaan aina silloin, kun on kylmä ja kaipaan hieman auringon paistetta arkeeni. Täällä on kyllä todella kaunista!
Kolmas kurssipäivä
Tiistaiaamun ensimmäisen kurssikokonaisuuden nimi oli Mindfulness for teachers. Oppituntien aikana perehdyimme mindfulnesin mielenkiintoiseen maailmaan. Opettajamme Darion johdolla teimme erilaisia mindfulness-harjoituksia. Hengityksellä, keskittymisellä ja rauhoittumisella taitaa olla suuri merkitys meidän ihmisten, niin aikuisten kuin lastenkin, olemiseen, elämiseen ja itsetuntemukseen. Erilaisten mindfulness-harjoitusten avulla voitaisiin varmaan saada koulussa monenlaisia positiivisia vaikutuksia niin oppilaiden kuin koulun aikuistenkin arkeen. Luulenpa, että aika monella opettajalla saattaakin jo olla monenlaisia mindfulness-harjoituksia käytössään luokkansa kanssa, vaikka ei ehkä olisikaan niitä erikseen mindfulness-harjoituksiksi nimennyt.
Alla olevan kuvan on ottanut opettajamme Dario erään mindfulness-harjoituksen aikana. Kuvassa harjoitusta erään suomalaisen opettajan kanssa ovat tekemässä opettajat romaniasta, slovakiasta, virosta, latviasta ja saksasta.
Koulupäivän päätteeksi vierailimme paikallisessa ammattikoulussa nimeltä Obrtno Tehnica Split. Kuten ehkä koulun nimestäkin saattaa jo päätellä, koulussa opiskellaan teknisiä aloja. Koulun opettajan Ruzican johdolla pohdimme jälleen koulukiusaamiseen liittyviä asioita. Ruzica kertoi, kuinka heidän koulussaan on panostettu nuorten, aikuisuuden kynnyksellä olevien oppilaiden itsetuntemuksen ja oman itsensä arvostuksen lisäämisen kautta ennaltaehkäisemään koulukiusaamista.
Aurinkoisen ja lämpimän opiskelupäivän päätteeksi oli mukava istahtaa rantakatu Rivan "Splitin olohuoneen" laidalla sijaitsevaan kahvilaan nauttimaan kupillinen kahvia. Paikallinen tapa on kuulemma istua juomaan Rivalle kupillinen vahvaa kahvia ja viettää rauhallinen 2-3 tunnin "pomalo-hetki". Minä en saanut vielä ihan näin kauan kahvin juontiin aikaa kulumaan. Oppisikohan tuonkin tavan, jos kovasti harjoittelisi? Sanovat, että melkein mitä vain voi oppia, jos oikein kovasti haluaa ja treenaa:)