Tähän on koottu tuloksia, jotka perustuvat Kouluterveyskyselyyn, Seudulliseen esi-ja perusopetuksen kyselyyn, KiVa-kyselyn tuloksiin, MoVe-testien tuloksiin, Myllylän koulun yksikkökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tekemään arviointiin ja koulun henkilöstön omaan arviointiin.

1) Kouluterveyskysely (2023, vastaajina nykyiset 5.- ja 6.luokkalaiset):

https://peda.net/orimattila/peruskoulut/pl/mkl/okjht/oppilashuolto/yksikkokohtainen-opiskeluhuoltoryhma/kouluterveyskyselyn-2023-tulokset/kouluterveyskysely-22-23.pdf:file/download/d1b02417daea878db5edbdc49e5536c45f75b0c0/kouluterveyskysely%2022-23.pdf

Kouluterveyskyselyn oppilaitoskohtaiset tulokset (1).pptx


Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen onnistumiset, plussat: 

Kiusaaminen ja kiusaamiseen liittyvät ilmiöt ovat vähentyneet, turvallisuuden tunne parantunut:

• Liki 80% vastanneista oppilaista ilmoittaa, ettei ole osallistunut kiusaamiseen (aiempi tulos 69,2%)
• kokemus siitä, että koulun aikuinen olisi kiusannut on laskenut 10%:iin (aiemmin 29%)
• kokemus siitä, että opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu on 7% parempi kuin muualla maassa
• 91,2% tytöistä tulee hyvin toimeen opettajien kanssa (aiemmin 78,1%)

Oppilaiden aktiivisuus ja osallisuus on lisääntynyt:

• vähintään kerran viikossa harrastavien määrä on kasvanut 10%:lla 
• koulun asioiden suunnitteluun osallistuvien määrä on kasvanut 13%:lla 
• tarpeeton netissä oleminen ("huomaan olevani netossä vaikka ei huvittaisi) on vähentynyt 13%:lla 

Hyvinvointi (seuraavien mittareiden tulokset ovat n.10% parempia kuin koko maassa keskimäärin):

• Koululounaan syömiseen on varattu tarpeeksi aikaa (87,5%)
• koululounas on maultaan hyvää (67,2%)
• koululounas tarjotaan sopivaan aikaan (89,4%)
• terveystarkastuksessa on turvallista kertoa asioista (74,4%)

Lisäksi:

• tapaturmien määrä koulussa tai koulumatkoilla on vähäistä
• pojat syövät aamupalaa aiempaa paremmin ja poikien mielialaan liittyvät ongelmat ovat vähentyneet
• tyttöjen keskusteluyhteys vanhempiin on parantunut ja kokemus luokan työrauhasta on parantunut

Kehittämiskohteet, miinukset:

Oppimisen ja koulunkäynnin tilanne:

• vaikeudet lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa ovat lisääntyneet 10%:lla
• koulunkäynnistä pitää ainoastaan 59% vastaajista (aiemmin 76%
• luokan oppilaista vain 58% viihtyy yhdessä (aiemmin 76%) ja 74% tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa (aiemmin 87%)
• tyttöjen kouluinnostus on laskenut liki 30%
• tytöt uskaltavat aiempaa heikommin sanoa mielipiteensä
• poikien kokemus siitä, että ovat tärkeä osa luokkayhteisöä on laskenut

Hyvinvointi:

• empatiataidot ja yhteistyötaidot ovat koko maahan verrattuna 10-20% heikommat
• vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on romahtanut 18,5%:iin (aiemmin 43%)
• pojilla liian vähän nukkuvien määrä on kasvanut 10%
• pojilla tyytyväisyys elämään on laskenut
• tytöilla mielialaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet

2) Seudullinen esi-ja perusopetuksen kysely (helmikuu 2024), ZEF-kysely, jossa nelikentässä mielipide/tärkeys. Vastauksien keskiarvo kouluarvosanana.

seudullinen kysely 2023-2024.pptx

yhteistyö ja koulunkäynnin tukeminen

(70-80 kiitettävää tulosta)
On hyvä, että huoltajat tietävät miten koulunkäyntini sujuu. (ka 9.1)
Saan kouluni aikuisilta apua, jos minulla on huolia. (ka 9.0)
Saan tukea, jos minun on vaikea oppia jotain asiaa. (ka 8.9)

(60-70 kiitettävää tulosta)
Opettajat pitävät tiiviisti yhteyttä kotiini. (ka 8.8)
Kouluterveydenhoitajalle on helppo päästä. (ka 8.8)

(50-60 kiitettävää tulosta)
Koulun aikuisilla on minulle aikaa. (ka 8.5)
Minua kannustetaan koulussa. (ka 8.5)

(alle 40)
Tulen mielelläni kouluun. (ka 7.6)

3) KiVa-kyselyn 2024 tulokset

Vastaajia 177 oppilasta, koulun oppilasmäärän ollessa 260.  

Verrattuna valtakunnallisiin tuloksiin Myllylän koulussa koetaan vähemmän kiusaamista ja trendi on sekä kiusaajana että kiusatuksi tulemisen kokemuksissa laskeva vuodesta 2022 alkaen.  

Syksyllä 2024 kiinnitettävä huomiota siihen, että nykyisillä ykkösillä ja kolmosilla oli yksinäisyyden kokemuksia enemmän kuin valtakunnallisesti. Lisäksi kiva-koulutiimi tulee tuoda aiempaa paremmin oppilaiden tietoisuuteen.  

4. ja 5. luokkalaiset kokeneet Internetistä kiusaamista. Huoltajien tulisi huomioida netin käyttöä, rajoja, ikärajoja yms. Paremmin. 

Fyysistä kiusaamista ei ole ollut ollenkaan 4-6-luokkalaisten kokemana. 

4) Move-testien tuloksia:

file:///C:/Users/orkinnsi/OneDrive%20-%20Orimattilan%20kaupunki/Documents/Move/myllylan_koulu_03658_orimattila_move2023.pdf

Move!-järjestelmässä mitataan fyysisiä ominaisuuksia (kestävyys, nopeus, voima ja liikkuvuus), motorisia taitoja (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) ja havaintomotorisia taitoja. Myllylän koulusta testeihin osallistui 5.luokilta 22 poikaa ja 19 tyttöä.
20 metrin viivajuoksu: Tytöt jäivät juuri ja juuri alle valtakunnallisen mediaani-tuloksen, pojat olivat parempia ja tässä poikien toimintakyky edistää heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan.
vauhditon 5-loikka: sekä tytöt että pojat ylsivät hieman yli valtakunnallisen mediaani-tuloksen, 44,4% tytöistä on tasolla joka edistää hyvinvointia, pojista 31,8%.
Heitto-kiinniottoyhdistelmä: Tytöt ylsivät yli mediaanin, pojat jäivät alle, tytöistä 47,4% pystyy ylläpitämään toimintakykynsä ansiosta hyvinvointiaan, pojista 36,4%
Ylävartalon kohotus: sekä tytöt että pojat ylsivät selvästi yli valtakunnallisen mediaanin ja tytöistä 57,9% ja pojista 50% pystyy toimintakykynsä ansiosta edistämään psyykkistä, fyysistä ja sosiaalist hyvinvointiaan.
Etunojapunnerrus: tytöt olivat parempia kuin keskimäärin, pojat olivat valtakunnallisella tasolla, silti pojista 68,2% pystyy toimintakyvyllään edistämään hyvinvointiaan, tytöistä 52,6%.
Kyykistys, onnistuneita suorituksia tytöillä 100%, pojilla 95,5%,
alaselän ojennus täysistunnassa, onnistuneita suorituksia tytöillä 100%, pojilla 90,9% molemmat valtakunnallisia mediaaneja paremmat. Olkapäiden liikkuvuus jää sekä tytöillä että pojilla keskimääräistä heikommaksi.

Move-tulokset antavat meille positiivisemman näkymän lasten liikuntatottumuksista ja liikuntataidoista kuin kouluterveyskyselyt. Tulosten perusteella oppilailla on hyvät edellytykset oman psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Hyvinvoinnin edistämiseen myös, mutta siihen tarvitaan huoltajien, terveydenhuollon, opettajien ja kouluyhteisön sekä hyvinvointialueen ja kaupungin tukea. Toimenpideohjelmat ja mm.Liikkuva koulu-yhteistyön edistäminen kaupungissa nähdään tarpeelliseksi.


5) Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tulosten keruu eli TEA-viisarin tuloksia 2023

https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=NAKOKULMA&y=2023&y=2021&y=2019&y=2017&y=2015&y=2013&y=2011&y=2009&r=PK3658&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r

Koulukiusaamisen, häiriöiden, ongelmatilanteiden, kurinpitotoimien, ojentamisen, tapaturmien ja terveyden ja hyvinvoinnin seuranta (Kouluterveyskyselyt, MoVe-testien tulokset, KiVa-kyselyn tulokset) ja kirjaaminen toteutuu arjessa hyvin, mutta yhteenvetojen ja raporttien tekemisessä sekä tulosten esittelyssä olisi ajallisesti ja laadullisesti parannettavaa.
Yhteiset käytännöt ja toimintamallit turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi koetaan riittäviksi, ainoastaan yhteinen toimintamalli istumisen vähentämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tai oppilasruokailun osallistumisen seurannasta puuttuu.
Koulupsykologi- ja koululääkärimitoitus (67-79% suositellusta) jää alle suositusten ja toteutuu vaihtelevasti. Kouluterveydenhoitajamitoitus toteutuu valtakunnan pisteisiin verrattuna paremmin, mutta silti työpanos/100 oppilasta toteutuu vaihtelevasti. Kuraattorimitoitus toteutuu hyvin. Oppilashuoltoryhmän kokoontuminen kerran kuukaudessa on toteutunut hyvin, kehitettävää on oppilaiden ja huoltajien kokoamisessa aktiivisemmin ja usemmin ryhmään. Silti huoltajien vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät (pisteet 78, koko maa 33), koska ovat voineet vaikuttaa mm. koulun vuosisuunnitelman, järjestyssääntöjen ja toiminnan arviointiin. Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet toteutuvat hieman huonommin koko maan vertailussa (56/60) ja heidän osallistumistaan vuosisuunnittelussa ja opintojen järjestämisen suunnittelussa voisi parantaa.
Kodin ja koulun yhteistyö saa hyvät pisteet (80/100). Yhteinen käytöntö on olemassa, mutta kirjattu toimintamalli puuttuu sosiaalisen median käyttötavoista ja vanhempainiltojen sisällöistä.
Koulunkäynninohjaajien mitoitus toteutuu 80-99% suositellusta, opettajien mitoitus/100 oppilasta toteutuu 67-79% suositellusta.

6) Yksikkökohtaisen opiskeluhuollon tekemää arviointia 24.4.2024
Opiskeluhuoltosuunnitelma on ohjannut työskentelyä ja opettajat ovat saaneet tarvittaessa konsultaatiota opiskeluhuoltohenkilöstöltä. Kokonaistarvetta on arvioitu ja suunniteltu kouluterveyskyselyjen pohjalta.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä on toiminut hyvin erityisesti sen jälkeen, kun kuraattoripalvelu on jälleen vakiintunut ja jatkuu ennakkotietojen perusteella ennallaan vuoden 2025 loppuun. Yhteisöllisen työn resurssia ja sisältöjä on koordinoitu opiskeluhuoltoryhmässä ja yhteisöllisessä opiskeluhuollossa on hyödynnetty koko henkilöstön panosta (hyvinvointivastaavat, työryhmät). Huoltajat ovat osallistuneet syksyllä 2023 vanhempainyhdistyksen kokouksessa sisältöjen suunnitteluun ja edustaja osallistui myös YOHR-kokoukseen.

Mielen hyvinvointia ja tunnetaitoja on edistetty suunnitelmallisesti ja koulussa vallitsee positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri kohtaamisissa.
Koulupoissaoloihin puuttumisen mallin tiedostamista ja toiminnan juurisyitä tulee perehdyttää yhä paremmin henkilöstölle ja huoltajille syksyllä 2024.
Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen on sujunut hyvin ja ryhmiä on perustettu riittävästi. Huolioppilaat ja haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat on pystytty tunnistamaan ja huolet ottamaan puheeksi varhain. Koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit on pyydetty ja saatu mukaan tarvittaessa.

Oppilaat ovat olleet mukana heidän omaa luokkaansa koskevien asioiden käsittelyssä, mutta osallisuutta vahvistavia tapoja käsitellä asioita voisi vielä kehittää.
Kurinpitotoimien tai oppilaan osallistumisen epäämisten yhteydessä on onnistuttu oppilashuoltoryhmän ja huoltajien kanssa yhdessä pohtimaan ja järjestämään mahdollista opiskeluhuollon tarvetta tai koulun ulkopuolisen tuen tarvetta. 
Pedagogisiin asiakirjoihin liittyvään konsultaatioon on luotu toimiva malli koulun pedagogisen tiimin kautta.
Tiedolla johtamista toteutetaan hyvin hyödyntämällä luokkien "Mitä kuuluu"-kyselyjen tuloksia syyslukukaudella, poissaolojen seurannasta saatavaa tietoa, laajojen terveystarkastuksien yhteenvetoja, kouluterveyskyselyjen ja MoVe-testien tuloksia. 
Kaupungin piskeluhuollon -ja oppimisen tuen ohjausryhmien tukea hyödynnetään koulukohtaisessa työssä.


7) Henkilöstön tekemää arviointia 24.4.2024
Henkilöstö kokee, että vuoropuhelu poissaoloista on huoltajien kanssa haastavaa ja toimintakulttuuria pitää edelleen selkeyttää.
Pedagogisen tiimin tuki on ollut hyvää, hojks ja hop -asiakirjoihin pidetyt sisäiset koulutushetket ovat olleet hyviä ja apua ja selkeytystä on tullut. Toivotaan, että asiakirjojen täytön helpottamiseksi laadittaisiin silti vielä malli-asiakirjat. Erityisiin opetusjärjestelyihin on ollut resurssia (resurssiopettaja).
Henkilöstä kokee huojennusta ja helpotusta, että koulukuraattori on nyt arjessa mukana.
Kummitoiminta on osalta jäänyt vähäiseksi ja sen vuoksi henkilöstö esittää, että kummituntiin sovitaan lukujärjestyksessä aika.
Kodin ja koulun yhteistyö on koettu helpoksi, opettajat ovat kokeneet saaneensa työrauhaa ja arvostusta. Toki on myös haastavia tilanteita ja kohtaamisia, mutta ne ovat marginaalissa. Koska kyselyihin vastaavien huoltajien määrä on vähäinen, henkilöstö uskoo, että "hiljaisuus on tyytyväisyyden merkki".
Yhteisopettajuus toimii hyvin erityisesti 5.luokilla ja 4.luokilla. Erityisluokan opettajat kokevat, ettei heidän aikansa riitä yhteissuunnitteluun yleisopetuksen opettajien kanssa ja siihen toivotaan ohjausta. Oman talon kesken voisi kehittää taito-taideaineiden suunnittelua.
Jaettu johtaminen on hyvä uudistus, aikataulutus ja kalenterointi on tukenut hyvin lukuvuoden työtä.
Perehdytys on ollut riittävää, pohdittiin, että perehdytyksen riittävyyteen vaikuttaa ajankohta, milloin sitä kysytään, koska avun tarve on erilaista eri lukuvuoden aikoina. Haastaviin tilanteisiin henkilöstö on saanut hyvin tukea esimieheltä, johtoryhmältä ja kollegoilta.