SIVISTYSVALIOKUNNAN ASETTAMAT LUKUVUODEN KEHITTÄMISTAVOITTEET

ICT infrastruktuurin ja digitaalisen pedagogiikan kehittäminen (tämä siis jatkuu…)

• Aloitettu henkilökohtaisten tietokoneiden hankinta 6. luokalle
• Tarjottu harjoittelupaikkoja ICT-opiskelijoille (3hlö)
• Kirjastojärjestelmän käyttöönotto (työllistetty työntekijä ja Tomi & muut)

ICT infrastruktuurin ja digitaalisen pedagogiikan kehittäminen on tapahtunut henkilökohtaisten laitteiden (6lk.) käyttökokemusten pohjalta oppilaiden ja opettajan näkökulmasta. Saadun palautteen pohjalta muodostettiin tulevaa varten toimivia käytänteitä ja etsittiin kipukohtia. Tämä työ loppui, kun tieto henkilökohtaisten laitteiden lakkauttamisesta tuli. Loppukeväällä kehittäminen kohdistui tekoälyn ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämiseen opettamisessa ja oppimisessa.

Koulujen hyvinvointityön edistäminen koulun arjessa

• Mieli ry:n koulutus (VESO)
• TuVu-tunnit alakoulussa à uusi nimi Hyvis
• xMML-tunnit yläkoulussa à OPSin kehittämistyö
• Hyvinvointityöryhmä à vinkit & kuukausinostot

Työryhmämme on lukuvuoden aikana toteuttanut kaikille, niin oppilaille kuin henkilöstöllekin, monipuolisia hyvinvointiin liittyviä tehtäviä ja tapahtumia. Oppilaita on mm. palkittu jaksopalkitsemisilla, heille on tarjottu sisävälituntitoimintaa sekä erilaisia kerhoja, on järjestetty liikuntaturnauksia sekä jaksokahvitteluja yhdessä nuorisotoimen kanssa, heitä on myös koulutettu välituntiliikuttajiksi. Henkilöstölle on pidetty koulutus Hyvinvointiareenan materiaaleista. Ja heitä on tiedotettu uusista, lainattavista hyvinvointikirjoista. Henkilöstölle on pidetty kaksi hyvinvointiaamua ja järjestetty erilaisia työyhteisön ilmapiiriä piristäviä tempauksia.

Alakoulun Hyvis-tunneilla on opiskeltu HYTE-kärkien mukaisesti kerran viikossa. Hyvis-tuntien pohjana on ollut myös kuukausittaiset nostot. Yläkoulun MLL -tuntien sisältöjakoa on uudistettu ja MLL-tuntien opetussuunnitelma on tehty uudelleen. Koko koulu on osallistunut kahteen kaupunkitasoiseen hyvinvointiviikkoon. Kolme opettajaa on myös kehittänyt kaupunkitasoista hyvinvointityötä hyvinvointivastaavien työryhmässä.

Oppisen arvioinnin kehittäminen alakoulussa

• Kriteeriperusteinen arviointi –koulutus alakoulun opettajille (½ VESO etäopiskeluna)
• Aihetta kerrattu VESO-iltapäivässä toukokuussa 2024

Koulujen johtamisjärjestelmän kehittäminen

• Valmennusprosessi aloitettu
• ½ VESO tulossa yläkoulujen ja lukion opettajille
• Ketonen suunnittelurehtorina 1.1.2024 alkaen à osallistunut myös Yhteiskoulun ja lukion henkilöstötilaisuuksiin ja tulevan lukuvuoden valmisteluun (K2024 aikaa mennyt valtavasti rakennushankkeeseen ja kalustehankintojen valmisteluun)

KOULUN ITSE ASETTAMAT LUKUVUODEN KEHITTÄMISTAVOITTEET

Kansainvälisyys

• Erasmus+
• Saksalainen oppilas- ja opettajaryhmä
• Italialaiset vieraat
• Oma oppilas- ja opettajaryhmä Saksaan (tulossa)
• Henkilökunnan kurssit (tänä vuonna myös ohjaajia)
• Työryhmän tulevaisuus?

Uusi Erasmus+ - hanke vuosille 2023–27 alkoi. Lukuvuoden aikana toteutui neljän opettajan ja kolmen ohjaajan liikkuvuudet Italiassa, Espanjassa, Irlannissa ja Kroatiassa. Lisäksi saimme oppilaita ja opettajia vieraaksi Saksasta Hampurista ja teimme vastavierailun Hampuriin yhdeksän yläkoulun oppilaan ja kahden opettajan kanssa. JobShadowing-vierailulle saapui maaliskuussa kolme opettajaa Italiasta.

Valmistavan ja S2-opetuksen kehittäminen

• Työryhmä
• Pedagogiset kahvilat
• Luokkamuotoisen valmistavan opetuksen toimintamallien kehittäminen (mm. integraatiot)

Kaksi valmistavan opetuksen luokkamuotoista ryhmää (VALO D ja VALO C). Etsitty toimivia integraatiokäytänteitä perusopetuksen ryhmien kanssa. Integraatiot taito- ja taideaineisiin tulee aloittaa jokaisen oppilaan kohdalla (lähes) välittömästi luokkaan, johon lapsi tulee siirtymään perusopetukseen. Muutaman kuukauden jälkeen integraatioita tulee laajentaa (MAT, EN, SUK) hyödyntäen alkuopetuksen jakoryhmiä. VALO-ohjaaja pyrkii olemaan mukana integraatiotunneilla, VALO-opettaja opettaa sillä aikaa muita omassa luokassa. Viimeisen neljänneksen aikana integraatiot erillisille S2-tunneille.

KOULUTERVEYSKYSELYN ANTIA

Alakoulussa:

1. Välituntitoiminnan kehittäminen (luokilla 5–6) à kännykän käytön vähentäminen välitunneilla
2. Työrauhan luomiseen ja ylläpitämiseen keinojen pohtiminen ja jakaminen
3. Hyvinvointityön jatkaminen ja kehittäminen
4. Ruokailun miellyttävyyteen ja rauhallisuuteen kiinnitetään edelleen huomiota, jotta hyvä tilanne säilytetään.

Yläkoulussa:

1. Lisätään tietoisuutta kiusaamisesta ja sen muodoista (LV, kuraattori, konu, hv-ope, KiVa-oppitunnit) ja siihen puuttumisen tavoista koulussa (Huoneentaulu)
2. Huolehditaan, että oppilaiden luottamus aikuisiin säilyy tai jopa lisääntyy, jotta he haluavat ja uskaltavat kertoa huolistaan. Sanoitetaan ja osoitetaan käytännössä, että aikuisilla on halua ja aikaa kuulla ja nähdä oppilaat.
3. Opiskelu- ja hyvinvointitaitojen opettamiseen kiinnitetään huomiota myös xMML-tuntien ulkopuolella (aineenopettaja oppilaanohjaajana)
4. Ruokailun miellyttävyyteen ja rauhallisuuteen kiinnitetään edelleen huomiota, jotta hyvä tilanne säilytetään.

SEUDULLINEN PERUSOPETUKSEN ARVIOINTI

Arviointi ei tuottanut yllätyksiä eikä lisäyksiä muuhun arviointiin verrattuna. Koululaisten oma kokemus kouluun tulemisen mielekkyydestä on laskenut, huoltajien noussut hieman. Sekä lasten että huoltajien kokemus koulun turvallisuudesta on kohentunut toisin kuin seudullisesti keskimäärin.

KOULUN OMA HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELY

Hyvinvointityöryhmän yhteenveto: Meillä on jo aika paljon pieniä, arkisia hyvinvointijuttuja (huomaammeko ne ja olemmeko tyytyväisiä niihin?) - on myös kyse siitä, heittäytyykö kehumislappu- ym. juttuihin mukaan​

Moni kokee, että edellä kuvatut pienet hyvinvointia lisäävät asiat ovat viime aikoina lisääntyneet -> työhyvinvointiryhmä kannattaa säilyttää​.

Yhteiset aktiviteetit työajan ulkopuolella jakavat mielipiteet tasan.