Millaisissa tilanteissa olet omassa opetus- ja ohjaustyössäsi pohtinut opiskelijoiden ammatillisen ja yleisen kielitaidon eroja?

Voit virittäytyä teemaan tutustumalla suomalaisten kouluttajien ja suomen kielen oppijoiden haastattelukatkelmiin. Kouluttajien esimerkit on poimittu Katarzyna Kärkkäisen väitöskirja-aineistosta (2017), ja oppijoiden esimerkit ovat Terveydenhuollon suomi -hankkeessa kerätystä palauteaineistosta.

Kouluttajien haastattelukatkelmia:

Esimerkki 1

T3: […] Mä oo tätä tähän saakka en oo ajatellut ollenkaan tätä... ...Nyt on tullut… sellaista
kohtaantoa... ...että, tätä täytyy ajatella... ...Ja mä en oo aikaisemmin ajatellut
esimerkiks sen kielitaidon tärkeyttä... ...sillä tavalla, mutta nyt olen todennut että…
kun tuli valittua sellainen opiskelija, joka puhuu suomea erittäin hyvin... ...Mutta,
hän ei ymmärrä, mitä hän puhuu... ...Eli sillä on niin kuin... …sanontoja on tarttunut,
mutta hän ei tiedä yhtään, mitä siellä on ja tämä oli harha… todennäköisesti tää oli
harhauttanut tämä, joka tekee näitä haastattelijoita sillä tavalla, että se ei ollu epäilly
sitä kielitaitoo ja nyt minulla on tällainen opiskelija, joka todellisuudessa ei ymmärrä
suomea... ...Ja sitten, se kotoutuminen tällaiseen … niin kaikki nämä asiat.
(Kouluttaja 3, audiovisuaalinen viestintä, nainen)

Esimerkki 2

KK: Joo… kyllä, kyllä … no sanoit vähän: että missä aikuismaahanmuuttajat oppivat
parhaiten? Eli, sä puhuit vähän, että tekemällä ja työpaikalla...
T3: Tekemällä ja työpaikalla, mut kun se on se suomen kieli riittävä... ...Sen täytyy olla
riittävä [...] Tässä sillä tavalla, että meillä opettajat on täällä, joittenkin kohdalla
todenneet, että parhaiten oppii työssä oppimassa …
KK: Työssä… aha..
T3: Opettajat […] toiset opettajat, mutta työpaikolta on tullut viestiä, että pitää ensistään jos
on esimerkiksi graafisen alan tehtäviä tekee... ...Niin, pitää verbin taivutukset
opetella ensin ja täähän on tulkittava tämä asia sillai, että suomen kieli [...]Niin siinä
tulee niitä haasteita, et työelämästä halutaan niin kuin tavallaan koulun
penkille... ...Verbien taivutusta… Tarkoittaa sitten tällaista ihan perinteistä meijän
suomen kielen opetusta [...] Niin… tässä on niin kuin kaks maailmaa
KK: Joo, joo, niin, niin, että he oppivat parhaiten tuolla, mutta työpaikasta sanovat
että ”Mene kouluun”..
T3: … työelämä sanoo ”Koulun penkille” Niin ”Koulun penkille suomea opettelemaan”..
niin.. ja täältä sitten, että ”Menet työpaikalle niin opit”.
(Kouluttaja 3, audiovisuaalinen viestintä, nainen)

Esimerkki 3

KK: No ja.. kun ovat ne kirjalliset vastaukset.. ja niin.. tapahtuuko se usein, että asioita ei oo
ymmärretty?
T6: No, kyllä joskus käy niinkin... joo, kyllä... ja tavallaan niin kuin voi termit mennä
sekaisin, että.. just oli... musta oli hyvä esimerkki, mä kävin maanantaina tämmösellä
ohjauskäynnillä, elikkä olin tekemässä tämmöstä.. mähän siis opetan lähihoitajia ja
tuota, heidän nyt sitten tätä hoitotyötä niin.. olin työpaikkaohjauskäynnillä, jossa
tällainen.. hän on pitkä... tai en tiedä edes, kuinka kauan hän on Suomessa asunut,
mutta tuota kielitaito... ei... sanotaan näin, että semmonen niin kuin arkielämän
suomi on hänellä varmasti hallussa hyvin... ....mutta tavallaan sitten tähän
hoitamiseen liittyvää.. ei sillä tavalla ole... koska tavallaan siinä, kun keskusteltiin
niin kävi ilmi, että hänellä niinku sekoittuu jatkuvasti termit verenpaine ja
verensokeri... ...ja nehän on täysin eri asioita.. mitataanko verenpainetta tai
mitataanko verensokeria... ... ja se on aika tärkeä hoitajalle... erottaa ne... että kumpaa
ollaan tekemässä... se on niin kuin semmonen hyvä esimerkki mun mielestä siitä, että
tavallaan voi mennä niin kuin sekaisin... molemmat alkaa niin kuin samoilla
suomenkielisillä sanoilla, mutta sitten se onko verenpaine vai verensokeri.. se on
ihan, että pistetäänkö vai mitataanko painetta?
(Kouluttaja 6, lähihoitajakoulutus, nainen)

Kielenoppijoiden haastattelukatkelmia:

Terveydenhuollon suomi -hankkeen palautehaastattelussa vastaajilta kysyttiin, kumpi heistä tuntui helpommalta: YKI-testi (suomen keskitaso) vai ammatillisen kielitaidon testi. Vastaajat olivat ulkomailla kouluttautuneita sairaanhoitajia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.

Sitaatteja vastaajilta, joiden mielestä ammatillinen kielitaitotesti oli helpompi:

• "Koska no, varmasti se on [helpompi] koska se on kuin hoito asiat asioita. Sitten minä harjoittelen joka päivä se on helpompi"
• "Joo on parempi koska minä kuuntelee, tämä sanot [ammattikielen sanoja] joskus ja on helpompi. -- joo koska on minun sano-, sanasto"
• "Minä ajattelen minä opin enemmän minun työpaikka tai koulu, mutta on tärkeää vielä ei koska jos minä menen ulos minun töissä, minä joskus en ymmärrä -- koska eri puhuu eri sanoja -- ensi täytyy oppii paljon kieliasioita"
• "Joo ehkä tämä täällä [ammatillinen kielitaitotesti] se tuntuu vähän enemmän paino siihen sinun ammatillisen kirjaammen ja puhuminen sitte, aina kaikki ammattilainen haluu tuntua että sä oot tosi hyvä ammati sitte -- mulla on kieliongelmia siis mä en osaa puhuu -- selvästi suomee mä en osaa näyttää että mä osaan minu ammatin sitte"

Sitaatteja vastaajilta, joiden mielestä ammatillinen kielitaitotesti oli vaikeampi:

• "Kielellisesti ammatillinen oli vaikeampi. Ykissä arkielämää, se oli helpompaa"
• "Vaikeita, koska ei työkokemusta Suomessa -- kaikki hankalaa. -- vaikeampia kielellisesti, tarvittiin ammatillista osaamista"
• "En ollut Suomessa työssä hoitoalalla sen takia en osannut vastata tilannemukaisesti"
• "Ammatillisessa oli vaikeampi koska ei tarpeeksi ammatillisen sanastoa"
• "Vaikea tekstit, paljon lääkkeiden nimiä se sekoittaa ymmärtäminen -- vaikea ymmärtää tilanne"