Havupuun kannossa kasvava suurehko kääpä on usein juurikin kantokääpä. Kantokääpä elää kuitenkin myös puiden maahan kaatuneilla rungoilla, ja joskus se elää jopa vielä elävässäkin puussa. Kuusen ja männyn lisäksi sitä voi nähdä mm. kuolleissa koivuissa, joten se pystyy lahottamaan monia eri puulajeja.

Kantokääpä on useimmiten helpohko tuntea. Sen itiöemä on kiilamaisesti ulkoneva, vanhemmiten melko laakea. Sen yläpinta on tyvestä tummahkon harmaanruskea ja reunaan päin vaaleamman ruskeaksi vaihettuva. Aivan uloin reuna on tyypillisesti kirkkaan kellertävän vaaleahko. Kirkkaiden värien vuoksi kantokäävän tunnistaa jo kaukaa. Kantokäävän pillipinta on usein kirkkaan kellertävä tai ainakin valkeahko.

Kantokääpä voi elää loisena elävässä puussa, joka lopulta saattaa kaatua myrskyssä. Tyypillisesti se elää lahottajana jo kuolleissa puissa. Kantokääpä on yleinen laji Suomessa, sillä kasvualustaksi kelpaavia kantoja on paljon kaiken ikäisissä talousmetsissä.

Kantokääpä on monivuotinen kääpä. Se elää kasvualustassa niin pitkään kuin se saa siitä itselleen energiaa kasvuun ja lisääntymiseen.