12. Metsien suojelu
Luvun sisällys
12.1 Suomalaisen maiseman perusta12.2 Luonnonarvot suojelun perusteina
12.3 Erikokoisia suojelualueita
12.4 METSO Etelä-Suomessa
12.5 Euroopan luonnonsuojelualueiden verkosto
12.1 Suomalaisen maiseman perusta
Metsä luo perustan suomalaiselle maisemalle. Metsää voidaan perustellusti sanoa suomalaisten sielunmaisemaksi. Monet kirjailijat, taidemaalarit, valokuvaajat ja muusikot ovat ammentaneet innoitustaan metsistä ja metsien lajeista. Tekniikan taitajat ovat saaneet luonnon luomista malleista ideoita erilaisiin rakentamisratkaisuihin.
Yleisesti ihmiset arvostavat metsämaisemassa kookkaita puita, lehtipuita ja syksyisin niiden ruska-ajan tuomaa värien loistetta.
Osa ihmisistä arvottaa metsämaisemaa kulkukelpoisuuden perusteella, ja toisille esimerkiksi polkujen puuttuminen tai vaikeakulkuisuus tuovat tarvittavaa haastetta metsässä liikkumiseen.
Hoidetun talousmetsän maisema eri vaiheissaan tuottaa tyytyväisyyttä yksityiselle metsänomistajalle. Luonnontutkija puolestaan myhäilee tyytyväisyydestä havaitessaan harvinaisia lajeja metsämaisemissa.
12.2 Luonnonarvot suojelun perusteina
Luonnonsuojelulla pyritään säilyttämään erikoislaatuisia ekosysteemejä ja ennallistamaan ihmisen aikaansaannoksina muuttuneita elinympäristöjä. Esimerkiksi lehdot Etelä-Suomessa ja kirkkaat tunturipurot Pohjois-Suomessa ovat luontoarvoiltaan tärkeitä ja edustavia näytteitä suojeltavista metsäkohteistamme.
Miksi metsiä pitää suojella? Siihen on monia syitä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tärkeimpiä metsien suojelun perusteita.
| Peruste | Tarkennus | Eläimistö, esimerkkilajeja |
|---|---|---|
| uhanalaiset lajit | Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. | Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. |
| harvinaiset elinympäristöt | Monissa harvinaisissa metsätyypeissä elää uhanalaisia lajeja. | Esimerkiksi lehdot voisivat hävitä Suomesta, jos niitä ei suojeltaisi ja hoidettaisi. |
| vesistöjen suojelu | Suojelemalla vesistöjen rantametsiä vähennetään ravinnekuormaa vesistöön. | Rantametsissä on monipuolinen linnusto. |
| virkistyskäyttö | Kestävän kehityksen periaatteilla hoidetuissa metsissä ja luonnonsuojelualueilla on mukava liikkua. | Suojelualueilla on merkitystä alueen elinkeinoille, mm. turismille. |
| marjastus, sienestys, metsästys | Metsien marjojen, sienten ja metsästettävien riistaeläinten arvo on kymmeniä miljoonia euroja. | Mustikka ja puolukka ovat tärkeimmät marjat, ja mm. herkkutatti on tärkeä kaupallinen sieni. Hirvi on tärkein riistaeläin. |
| porotalous | Porot tarvitsevat metsistä mm. heiniä ja jäkäliä sekä suojaa. | Porotalous on Lapissa tärkeä elinkeino. |
12.3 Erikokoisia suojelualueita
Kansallispuistot ovat yleisiksi nähtävyyksiksi tarkoitettuja, mahdollisimman koskemattomina säilyneitä luonnonsuojelualueita. Samalla kun ne turvaavat luonnon monimuotoisuutta, ne tarjoavat retkeilijöille monenlaisia mahdollisuuksia luonnossa kulkemiseen.
Päiväretkeilijöille on tarjolla erimittaisia lyhyempiä reittejä. Useamman vuorokauden viipyville on paikkoja telttojen pystyttämiseen, ja yöpyä voi myös esimerkiksi laavuissa tai varaustuvissa. Joissakin kansallispuistossa on erillinen luontokeskus, josta voi kysyä lisätietoja alueesta.
Luonnonpuistot ovat tieteellistä tutkimusta varten rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Liikkuminen on sallittua vain merkityillä poluilla. Myrskyjen ja lumen aiheuttamiin tuhoihin ei puututa. Myös hyönteisten aiheuttamat tuhot ovat luonnonmukaisia tapahtumia, joihin ihminen ei koske.
Luonnonpuistossa liikkuminen ilman lupaa on kielletty. Luonnonpuistoissa, joissa saa luvanvaraisesti liikkua, kulkeminen on rajattu merkityille poluilla.
Laajimmat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Pohjois-Suomessa. Näillä Lapin erämaa-alueilla on tuntureita, metsiä, soita ja vesistöjä. Metsä-Lapista Tunturi-Lappiin ulottuvalla alueella on myös suurten jokien muokkaamia erämaita. Lapissa on 12 erämaa-aluetta. Ne ovat laajoja asumattomia alueita, joilla kulkevat retkeilijät ja metsästystä harrastavat eränkävijät. Niillä liikkujat tarvitsevat hyvät suunnistus- ja retkeilytaidot. Alueilla on vain harvoja merkittyjä reittejä ja muutamia autiotupia.
Paistunturin erämaa-alue sijaitsee Utsjoella.
Erilaisia pieniä suojelualueita ovat monet lehdot, jylhät kalliot ja korvet, joissa on erityislaatuista luontoa. Suomessa on esimerkiksi kaskeamisen seurauksena syntyneitä lehtoja, jotka ovat yksityisiä luonnonsuojelulailla suojeltuja luonnonsuojelualueita.
Pienimmät suojellut kohteet ovat luonnonmuistomerkkejä, joita Suomesta on nimetty 3 500 kappaletta. Erilaisiksi luonnonmuistomerkeiksi on osoitettu esimerkiksi puumaisia katajia, vanhoja kilpikaarnamäntyjä, siirtolohkareita ja lähteitä. Kohteet ovat suojeltu niiden harvinaisuuden, kauneuden, maisemallisen merkityksen tai tieteellisen arvon mukaan. Kohteessa on suojelua osoittava kyltti ja kohteen vahingoittaminen on kielletty luonnonsuojelulain nojalla.
12.4 METSO Etelä-Suomessa
METSO-ohjelma on metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jonka kautta Etelä-Suomen yksityisillä metsänomistajilla on mahdollisuuksia suojella omistamansa metsän monimuotoisuutta. Tarkoituksena on lisätä metsäisten suojelualueiden määrää. Ohjelmaan kohteita valittaessa huomioidaan luonnontieteellisiä perusteita, monikäyttömuotoja ja maisema-arvoja. Mikäli metsänomistajan esittämä metsä hyväksytään METSO-kohteeksi, valtio maksaa korvauksia, joita aiheutuu mm. puuntuotannon menetyksistä. Luonnonhoitotöitä tehdään talousmetsissä ja suojelualueilla.
Erilaisilla ennallistamistoimilla pyritään lisäämään metsien ja puustoisten soiden monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä. Lahopuiden ja haapojen jättäminen ovat keskeisiä, ja huomiota kiinnitetään myös puuston vaihtelevaan rakenteeseen. Korpisoilla palautetaan vesitaloutta luontaiseen tilaan. Soiden lisäksi kunnostuksia on tehty lähteillä. Hoitotoimia on todettu tarpeellisiksi myös lehdoissa ja harjujen rinteillä.
Esimerkiksi rupilisko on hyötynyt METSO-ohjelman suojelutoimenpiteistä. Lajin elinolosuhteet ovat heikentyneet ojitusten ja lampien umpeenkasvujen seurauksena. Pohjois-Karjalassa on METSO-ohjelman avulla kaivettu uusia lampia. Rupiliskon on havaittu levinneen näihin uusiin lampiin – suojelutoimenpiteet kannattavat!
METSO-ohjelmassa suojellaan mm. monen tyyppisiä, arvokkaita metsiä.
12.5 Euroopan luonnonsuojelualueiden verkosto
EU:n alueella luodaan Natura 2000 -ohjelmalla kaikkia jäsenmaita koskevaa yhtenäistä luonnonsuojelualueiden verkostoa. Suomen ehdottamat alueet ovat suojeluohjelmien kohteita, erämaa-alueita ja nykyisiä luonnonsuojelualueita. Aiemmin heikommin suojeltua alueita, kuten saaristoja ja kulttuuriympäristöjä, on saatu verkoston suojeluun. Suomen verkostoon kuuluu lähes 2 000 aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 15 % Suomen kokonaispinta-alasta.
Suojelu perustuu pääosin luonnonsuojelu- ja erämaalakeihin. Tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus ainakin nykyisellään. Natura-alueilla voidaan sallia toimintaa, joka ei uhkaa suojeltavia luontoarvoja.
Lajeja pyritään suojelemaan EU:n lainsäädäntöohjeiden eli direktiivien avulla. Luontodirektiivin mukaisilla alueilla tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Lintudirektiivin mukaan tarkoituksena on suojella kaikkia unionin alueen luonnonvaraisia lintuja. Direktiivi koskee lintujen lisäksi niiden munia, pesiä sekä elinympäristöjä.
Natura 2000 -verkoston tavoite on suojella luontotyyppejä ja tätä kautta säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Kuva Sodankylän Viiankiaavan luonnonsuojelualueelta, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon tärkeänä aapa- ja lettosuoalueena.
