Suurin osa Pohjolaa on korkokuvaltaan tasaista alankoa tai matalaa ylänköä. Etelä- ja Keski-Suomen korkeimmat kohdat ovat muistoja muinaisista vuoristoista. Itä- ja Pohjois-Suomen maisemaa hallitsevat metsäpeitteiset vaarat ja paljaslakiset tunturit.

Tanska muistuttaa kallioperältään, ilmastoltaan ja muiltakin luonnonoloiltaan enemmän Keski-Eurooppaa kuin Pohjolaa.



Skandit on samalla myös suuri vedenjakaja, jonka eri puolilta joet laskevat Itämereen, Atlanttiin tai Jäämereen. Norjan Atlanttiin laskevat joet ovat lyhyitä ja niiden virtausnopeus on suuri. Suomen ja Ruotsin Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat joet ovat pitkiä ja rauhallisesti virtaavia, kuten Suomen pisin joki Kemijoki. Pohjolan suurista joista vain Norjan Glomma, Ruotsin Göta ja Suomen Teno laskevat muualle kuin Pohjanlahteen.

Euroopassa ei ole missään muualla järviä niin paljon kuin Fennoskandiassa. Suurin järvi on Venäjän puolella sijaitseva Laatokka. Suomen suurin järvi on Saimaa. Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, jonka laskujoki Vuoksi laskee Laatokkaan. Sen laskujoki on puolestaan Neva, joka tuo Itämereen enemmän vettä kuin mikään muu joki. Ruotsin järvistä suurin on Vänern.

Myös merellä on Pohjolassa suuri merkitys. Se vaikuttaa luonnonoloihin, ilmastoon ja liikenteeseen. Pohjoisosaa hallitsee Jäämeri, jonka aallot murtuvat Pohjois-Norjan ja Kuolan niemimaan rannikoille.

Norjalle kuuluva Huippuvuoret on mm. tärkeä talvimatkailun kohde. Vienanmeri tunkeutuu Kuolan lähettyvillä pitkälle Karjalaan ja tarjoaa liikennereitin Laatokan kautta Itämerelle.

Itämeressä on kaksi lahtea: Pohjanlahti ja Suomenlahti. Itämeri on matala ja vähäsuolainen sisämeri, joka on yhteydessä Pohjanmereen Tanskan salmien, kuten Juutinrauman kautta. Meressä on suuria saaria, kuten Suomen Ahvenanmaa, Tanskan Själlanti, Ruotsin Gotlanti ja Öölanti sekä Suomenlahdella sijaitsevat Hiidenmaa ja Saarenmaa.

Itämeren rannikkoalueet ovat pinnamuodoiltaan tasaisia ja paikoitellen vain hieman merenpintaa ylempänä. Aivan toisenlaista on Norjan Atlantin puoleinen rannikko, joka on pitkä ja rikkonainen. Siinä on useita vuonoja eli merenlahtia, joita ympäröivät korkeat kallioseinämät. Pohjolan pisin ja syvin vuono on Sognevuono, joka työntyy yli 200 kilometrin verran sisämaahan.

Termejä:

• Pohjola tai Pohjoismaat = Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti
• Fennoskandia = Suomi, Ruotsi, Norja, Kuolan niemimaa ja Itä-Karjala
• (luonnonmaantieteellinen suuralue)
• Skandinavia = Ruotsi ja Norja
• Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle ja Huippuvuoret Norjalle.