24.1 Vuoristoja, jäätiköitä ja vuonoja

Norjan kuningaskunta sijaitsee Skandinavian niemimaalla Ruotsin, Suomen ja Venäjän rajanaapurina. Norja kuuluu Suomen, Ruotsin, Islannin ja Tanskan kanssa Pohjoismaihin.

Skagerrakin salmi erottaa Norjan Tanskasta ja Pohjanmeri Britanniasta. Norjan rantaviiva rajautuu lännessä Norjanmereen ja pohjoisessa Barentsinmereen.

Skandinavian niemimaan läpi kulkee Skandien vuoristo, joka on alunperin kohonnut korkeuksiin jo 400 miljoonaa vuotta sitten. Miljoonien vuosien aikana se on kuitenkin kulunut ja mataloitunut, mutta noin 60 miljoonaa vuotta sitten alkoi Skandien uusi kohoaminen Alppien poimuttumisen yhteydessä.

Kohoamisen ja rapautumisen tuloksena huiput ovat terävät ja parhaimmillaan ne kohoavat lähes kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Jotunheimin ylängöllä sijaitsevat Skandien korkeimmat kohdat Galdhöpiggen (2 469 metriä) ja Glittertind (2 464 metriä).

Jotunheimin eli "jättiläisten kodin" maisema on karua tundran ja vuoristokasvillisuuden valtaamaa jäätikköaluetta, jossa ei juuri ihmisasutusta esiinny. Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen sijaitsee myös siellä. Suurin osa Norjasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, mutta eteläosan rannikkoseudulla kasvaa myös lehtimetsää.

​Norjan rannikkoalueet ovat hyvin rikkonaisia ja vaikeakulkuisia, sillä meri tunkeutuu vuonoja pitkin pitkälle sisämaahan ja vuoret nousevat usein pystysuorina vuonojen rannoilta satojen metrien korkeuteen.

Teiden rakentaminen rannikkoalueella on näin haastavaa ja kallista. Tiet kiemurtelevat pitkin vuoriston rinteitä ja välillä pitkät tunnelit muuttavat päivän yöksi.

Ajorytmi muuttuu taas, kun saavutaan vuonon ylittävälle sillalle tai lossille. Norjan pisin vuono on lähes 200 kilometriä pitkä Sognevuono. Voimakkaat sateet jyrkillä rinteillä aiheuttavat Norjassa ajoittain maanvieremiä ja teiden sortumia.

Norjan virallinen sivusto Suomessa
Wikipedia

Kuva Jay Mantri, CC0.​​