Kuvamappi

Kuvamappi

Esimerkkejä suokasveista: Suokasveja3.png 15.5 kt
Esimerkkejä suokasvillisuudesta: Suotyyppejä.jpg 160.1 kt
Järven umpeenkasvaessa suokasvillisuus leviää reunoilta keskustaa kohti: Umpeenkasvu.JPG 131.1 kt

© Esa Härmä
Kangasrahkasammal on metsämaan soistumista aiheuttava laji: Kangasrahkasammal läheltä.JPG 176.6 kt

© Esa Härmä
Kihokki selviää karulla turpeella ottamalla ravinteita hyönteisistä: Pitkälehtikihokki.JPG 162.1 kt

© Esa Härmä
Kuusimetsässä kasvavat rahkasammalet ovat merkki alueen korpimaisuudesta.: BI8_korpi_liesjarvenkansallipuisto_oharma_1657.jpg 2.4 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Leton tunnistaminen vaatii usein sammalten määrittämistä. Kuvassa mm. heterahkasammal, kultasammal ja rassisammal: Lettosammalet2.jpg 265.4 kt

© Esa Härmä
Letot ovat runsasravinteisia soita, joilla voi kasvaa mm. katajaa.: BI8__kataja_lettomaisuus_viiankiaapaoharma_8583.jpg 2.4 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Liro on suoalueilla pesivä kahlaaja.: BI8_liro_oharma_8505.jpg 1.3 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Nevat ovat vähäravinteisia avosoita: neva.jpg 778.1 kt

© Esa Härmä
Rämeella kasvaa pääasiallisesti mäntyjä.: BI8_rame_oharma_8621.jpg 2.5 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Soilla elää runsaasti vaaksiaisia.: BI8_vaaksiainen_oharma_8265.jpg 1.2 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Sudenkorennot ovat tavallinen näky soilla, joilla on avovettä toukkien elinympäristöksi. Sirolampikorento.: Sirolampikorento.jpg 78.5 kt

© Esa Härmä
Suotyyppien kasveja: suotyypit.JPG 104.5 kt
Vellovalla rimpipinnalla kasvaa pääasiassa rahkasammalia: Rimpi.JPG 185.3 kt

© Esa Härmä